BIOS-podcast

BIOS-tutkimusyksikkö
BIOS-podcast

Podcast ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien vaikutuksesta yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin. Äänessä BIOS-tutkimusyksikön tutkijat ja vaihtuvat vieraat. BIOS on itsenäinen monitieteinen tutkimusyksikkö, joka tutkii ympäristö- ja resurssitekijöiden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Jinglet: Tuomas A. Laitinen

  1. 12 käsitettä maailmasta. Erikoisjakso 4: Varovaisuusperiaate

    16 JAN

    12 käsitettä maailmasta. Erikoisjakso 4: Varovaisuusperiaate

    Ympäristöpolitiikkaa toteutetaan sääntelyn ja oikeusperiaatteiden, kuten varovaisuusperiaatteen, avulla. Tämä periaate, joka on osa kansainvälistä, kansallista ja EU:n lainsäädäntöä, määrittää riskitason, joka ympäristölle tai terveydelle vaarallisissa hankkeissa voidaan hyväksyä. Jos riskiä ei voida hallita tarvittavalla tavalla ja riski on suhteeton, lupa hankkeelle täytyy evätä. Varovaisuusperiaate korostuu erityisesti teollisten hankkeiden luvituksessa, jossa ympäristölaatunormit ja sääntely asettavat rajan haitallisille vaikutuksille. Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa esitetään varovaisuusperiaatteen arvioimista sekä sääntelyn vesienhoitonormien kansalliset joustojen aktivoimista. Nämä joustot voivat mahdollistaa vesistöjä saastuttavien hankkeiden etenemisen, vesienhoitonormien yleiset tavoitteet (kuten kaikkien pintavesien hyvän tilan) vaarantaen. Hallituksen suunnitelmien yhtenä motiivina voidaan nähdä Finnpulp-tapaus, jossa lupa evättiin vesienhoitonormien ja varovaisuusperiaatteen perusteella. Jaksossa pohditaan, voivatko hallituksen suunnitelmat vaarantaa ympäristöoikeuden "syvärakenteen" jonka osa muun muassa oikeusperiaatteet ovat. LISÄLUKEMISTOA: Ala-Lahti, Tellervo & Turunen, Topi. Ympäristölupamenettelyn sujuvoittamisen ulottuvuudet – Strategiset hankkeen osana vihreää siirtymää. [tulossa] Ympäristöjuridiikka 1/2025. | Ala-Lahti, Tellervo. Ympäristölupaprosessien teollisuuspoliittiset ulottuvuudet https://bios.fi/ymparistolupaprosessien-teollisuuspoliittiset-ulottuvuudet/  | Belinskij, Antti & Niko Soininen. KHO:n Finnpulp-päätös (KHO 2019: 166) ohjaa sopeutuvampaan lupien muuttamiseen ja yhteisvaikutusten hallintaan. 2020. https://www.edilex.fi/artikkelit/20434  | De Sadeleer, Nicolas. Environmental principles: from political slogans to legal rules. Oxford University Press, 2020. | Eliantonio, Mariolina, Emma Lees, & Tiina Paloniitty. EU Environmental Principles and Scientific Uncertainty Before National Courts: The Case of the Habitats Directive. 1st ed. London: Bloomsbury Publishing Plc, 2023. | Leonelli, Giulia Claudia. Acknowledging the centrality of the precautionary principle in judicial review of EU risk regulation: Why it matters. Common Market Law Review 57, no. 6, 2020. | Tuori, Kaarlo. Oikeusjärjestys ja oikeudelliset käytännöt. Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2013.

    52 min
  2. 12 käsitettä maailmasta. Erikoisjakso 3: Ympäristöturvallisuus

    03/12/2024

    12 käsitettä maailmasta. Erikoisjakso 3: Ympäristöturvallisuus

    Ympäristökriisi on poliittisissa puheissa alettu nähdä yhä enemmän turvallisuuskysymyksenä. Elinympäristöjen heikkeneminen ja esimerkiksi äärisäät uhkaavat ihmisiä ja yhteiskuntien toimintaa yhä selvemmin ja konkreettisemmin, eikä vaikutuksia voi enää kuitata vain synkän tulevaisuuden maalailuna. Suorien vaikutusten, kuten tulvien, kuivuuksien ja myrskyjen lisäksi ympäristötekijät yhdistyvät yhteiskunnallisten ja taloudellisten muutosten kanssa niin sanotuiksi ketjuuntuviksi vaikutuksiksi, joita ovat esimerkiksi tuotanto- ja toimitusketjujen häiriöt, ruokaturvan heikkeneminen, pakotettu muuttoliike ja kasvava poliittinen epävakaus. Toisaalta jos ympäristökriisin hillintätoimet toteutetaan riittämättömästi suunniteltuina ja kiireessä, voivat myös ne aiheuttaa turvallisuutta uhkaavia siirtymävaikutuksia, kuten kasvavaa eriarvoisuutta, poliittisen vastakkainasettelun syvenemistä ja uusiea materiaaliriippuvuuksia. Tärkeää onkin hahmottaa, miten näitä erilaisia turvallisuusuhkia voisi ennakoida tai torjua. Entä voiko lisääntyvästä ympäristöön liittyvästä turvallisuuspuheesta olla myös jotain haittaa? Hakala (ym.), Ilmastonmuutos ja Suomen turvallisuus: Uhat ja varautuminen kokonaisturvallisuuden toimintamallissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163384 Hakala, Emma (2020). Turvallistamisen uudet tuulet: Ilmastonmuutos osana Suomen kokonaisturvallisuuden toimintamallia. Kosmopolis, 50 (3):8-22. https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/144017896/EmmaHakala_Suomi_ja_ilmastoturvallisuus_korjattu.pdf Hakala, Emma & Räisänen, Helmi (2022). Tarjoaako kokonaisturvallisuus keinot ympäristömuutokseen varautumiseen. Politiikasta, 29.3. https://politiikasta.fi/tarjoaako-kokonaisturvallisuus-keinot-ymparistomuutokseen-varautumiseen/ Hakala, Emma (2023) Climate change and security: Preparing for different impacts. FIIA Briefing paper 369 https://www.fiia.fi/julkaisu/climate-change-and-security Lähde, Ville, Mitä ympäristöturvallisuus voisi tarkoittaa? https://bios.fi/mita-ymparistoturvallisuus-voisi-tarkoittaa/ BIOS, Ympäristöturvallisuus Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa https://bios.fi/ympturvallisuus-suomen-ulko-ja-turvallisuuspolitiikassa/

    56 min
  3. 12 käsitettä maailmasta. Jakso 12: Ekologinen jälleenrakennus

    22/10/2024

    12 käsitettä maailmasta. Jakso 12: Ekologinen jälleenrakennus

    Ekologinen jälleenrakennus on BIOS-tutkimusyksikön lanseeraama näkymä suomalaisen yhteiskunnan kestävyysmurroksesta. Se on räätälöity täkäläiseen ympäristöön, niin ekologiseen, taloudelliseen kuin kulttuurisuuteen. Laajamittaisen yhteiskunnallisen kestävyysmurroksen visioita ilmestyi kansainväliseen keskusteluun 2010-luvun alkupuolelta lähtien, kun yksilö- ja markkinakeskeinen valtavirta osoittautui yhä ongelmallisemmaksi. Ne pohjasivat kuitenkin pitkälti anglo-amerikkalaiseen mielikuvastoon ja historialliseen kokemukseen, ja BIOS-tutkijat halusivat jotain helpommin tavoitettavaa täkäläiseen keskusteluun. Tässä jaksossa pohditaan, miksi muutosideoiden räätälöinti paikallisiin oloihin on niin tärkeää ja mitkä ovat ekologisen jälleenrakennuksen ydinpiirteitä. BIOS-kirjallisuutta ekologisesta jälleenrakennuksesta: BIOS, Ekologinen jälleenrakennus -sivusto https://eko.bios.fi/ BIOS, Siirtymäpolitiikan kojelauta -sivusto https://kojelauta.bios.fi/ BIOS, Teollisen murroksen suunnittelu -ideapaperi https://bios.fi/wp-content/uploads/2022/09/BIOS-Ideapaperi-010922.pdf BIOS, Suomen teollisuuden uudistumispolut https://bios.fi/suomen-teollisuuden-uudistumispolut/ BIOS, Tiedevetoinen suunnittelu -elokuva https://vimeo.com/962148931 Paavo Järvensivu, Ekologinen jälleenrakennus: mitä ja miksi? Teoksessa Elämän vuoksi Paavo Järvensivu ym., Teollisen kestävyyssiirtymän tiedevetoinen suunnittelu https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/124766 Paavo Järvensivu & Karoliina Lummaa, Ekologisen jälleenrakennuksen kulttuuri https://netn.fi/artikkelit/ekologisen-jalleenrakennuksen-kulttuuri/ Paavo Järvensivu & Tero Toivanen, Miten järjestää työ ja työllisyys ekologisen jälleenrakennuksen aikakaudella? Teoksessa Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta Paavo Järvensivu, Jussi Ahokas ja Tero toivanen, Tavoitteena reilu ja kestävä talous https://www.sitra.fi/julkaisut/tavoitteena-reilu-ja-kestava-talous/ Paavo Järvensivu ym., Ilmastokriisiin sopeutuminen on kansanterveydellinen kysymys https://journal.fi/sla/article/view/83011/47109 Karoliina Lummaa & Ville Lähde, Kasvatus ekologisen jälleenrakennuksen aikakaudella https://koneensaatio.fi/tarinat-ja-julkaisut/kasvatus-ekologisen-jalleenrakennuksen-aikakaudella-opetuksen-ja-kasvatuksen-asiantuntijat-kokoontuivat-huhtikuussa-kaivolla/ Tero Toivanen, Paavo Järvensivu & Ville Lähde, Ekologisen jälleenrakennuksen haaste https://koneensaatio.fi/wp-content/uploads/2024/05/Toivanenal_ekologisen-jalleenrakennuksen-haaste-.pdf Tero Toivanen ym., Teollinen murros ekohyvinvointivaltiossa https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/109701 Tero Toivanen & Ville Lähde, Reaalipoliittinen ilmastoasiantuntijuus ilmastotoimien estäjänä https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/137793/92634 Tere Vadén ym., Kestävyyssiirtymän tiedontuotannollisista puutteista https://journal.fi/tt/article/view/109240/64105 WISE-hankkeen sivusto https://wiseproject.fi/ Muuta lukemistoa: Luke, Kasviproteiini kasvun tiellä https://www.sitra.fi/wp/wp-content/uploads/2024/09/luke-kasviproteiini-kasvun-tiella-tiekartta-ruoan-korkeampaan-kasviproteiiniomavaraisuuteen.pdf Purvis et al., Three Pillars of Sustainability: in search of conceptual origins https://www.timothyawise.com/feeding-the-world-myths-and-challenges Stockholm Resilience Center, Sustainability Wedding Cake https://www.stockholmresilience.org/research/research-news/2016-06-14-the-sdgs-wedding-cake.html

    1h 41m
  4. 12 käsitettä maailmasta. Jakso 11: Monikriisi

    16/09/2024

    12 käsitettä maailmasta. Jakso 11: Monikriisi

    Miten ymmärtää elämää ilmastonmuutoksen, pandemian, sotien, logistiikkatukosten, ruokakriisien, luontokadon, äärioikeiston nousun ja teknologisten mullistusten keskellä? “Monikriisi” on noussut nopeasti yhdeksi tavaksi sanallistaa nykymaailmaa. Mutta kuten usein käy sanojen räjähtäessä julkisuuteen, se on saanut monia erilaisia merkityksiä. Yksille monikriisit kuvaavat monenkirjavia tilanteita, joissa lukuisat kriisit osuvat yksiin ja synnyttävät jotain uutta. Toisille monikriisin käsite kuvailee nimenomaan tätä aikaa, ainutlaatuista vaihetta maailmanhistoriassa. Joka tapauksessa se on enemmän kuin vain sitä, että monta asiaa tapahtuu yhtaikaa. Erityinen monikriisin haaste on, miten reagoidaan nopeisiin muuttuviin kriiseihin hukkaamatta näkyvistä pitkän aikavälin tavoitteita, hitaiden kriisien näkökulmaa. Miten luovia myrskyssä ja pitää horisontti silti näkyvissä? LISÄLUKEMISTOA: Ville Lähde, The Polycrisis https://aeon.co/essays/the-case-for-polycrisis-as-a-keyword-of-our-interconnected-times Ville Lähde, Mitä on monikriisi? https://bios.fi/mita-on-monikriisi/ BIOS, Ekologinen jälleenrakennus epävarmassa maailmassa https://bios.fi/ekologinen-jalleenrakennus-epavarmassa-maailmassa/ Paavo Järvensivu, Suunnittelu ja luova sopeutuminen monikriisissä: oppeja koronapandemiasta https://wiseproject.fi/suunnittelu-ja-luova-sopeutuminen-monikriisissa-oppeja-koronapandemiasta/ Adam Tooze, Being realistic in a polycrisis https://adamtooze.substack.com/p/chartbook-313-being-realistic-in

    1h 19m
  5. 12 käsitettä maailmasta. Jakso 10: Antroposeeni

    20/08/2024

    12 käsitettä maailmasta. Jakso 10: Antroposeeni

    Sana “antroposeeni” lanseerattiin vuosituhannen alussa, ja laajempaan julkisuuteen se tuli viimeistään kymmenkunta vuotta myöhemmin. Alkujaan tiukan luonnontieteellinen termi viittasi ajatukseen “ihmisen aikakaudesta”, ihmisestä planeetan laajuisena geologisena voimana, joka muokkaa planeetan kasvoja. Hyvin pian sana kuitenkin murtautui moninaisempaan tieteelliseen, yhteiskunnalliseen ja taiteelliseen käyttöön, mikä synnytti myös monihaaraisen kriittisen keskustelun. Jos antroposeeni on “ihmisen” aikakausi, keistä ihmisistä puhutaan, milloin ja missä? Kun geologiassa väännettiin peistä siitä, milloin antroposeeni alkoi, muualla ehdotettiin vaihtoehtoisia käsitteitä kuten kapitaloseeni tai oligoseeni – haluttiin kiinnittää huomioita talousjärjestelmien eroihin ja ihmisten väliseen eriarvoisuuteen. Eikö kuitenkin alkupisteestä tai juurisyystä kiistelyn sijaan olisi tärkeää tunnistaa ympäristöongelmien moninaisuus – ”monta antroposeeniä”, kuten BIOS-tutkijat ovat asian ilmaisseet? Samanlainen ajatus on noussut myös luonnontieteellisessä keskustelussa: alkupistettä ei ole, koska antroposeeni on pitkä ja moninainen tapahtumaketju. LISÄLUKEMISTOA: BIOS-yhteisartikkeli Kenen antroposeeni? (linkki rinnakkaisjulkaisuun) https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/38895837 Tero Toivanen & Mikko Pelttari ,Tämä ihmisen maailma (linkki rinnakkaisjulkaisuun) https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/6561adb3-55c2-4c7a-a60d-bb1045197ef4/content Mikko Pelttari, Mihin uutta aikaa tarvitaan? https://medium.com/@m_pelttari/mihin-uutta-aikaa-tarvitaan-d346555014c1 Sophie Yeo, Anthropocene: The journey to a new geological epoch https://www.carbonbrief.org/anthropocene-journey-to-new-geological-epoch/ Bennett et al. The broiler chicken as a signal of a human reconfigured biosphere https://royalsocietypublishing.org/doi/10.1098/rsos.180325 Robinson Meyer, The Cataclysmic Break That (Maybe) Occurred in 1950 https://www.theatlantic.com/science/archive/2019/04/great-debate-over-when-anthropocene-started/587194/ Paul Voosen, The Anthropocene is dead. Long live the anthropocene. https://www.science.org/content/article/anthropocene-dead-long-live-anthropocene Turner et al. What the Anthropocene’s critics overlook – and why it should be a new geological epoch https://theconversation.com/what-the-anthropocenes-critics-overlook-and-why-it-really-should-be-a-new-geological-epoch-225493 Walker et al. The Anthropocene is best understood as an ongoing, intensifying, diachronous event https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/bor.12636 Donna Haraway, Tentacular Thinking: Anthropocene, Capitalocene, Chthulhucene https://www.e-flux.com/journal/75/67125/tentacular-thinking-anthropocene-capitalocene-chthulucene/

    1h 15m
  6. 12 käsitettä maailmasta. Jakso 9: Kehitys ja edistys

    05/06/2024

    12 käsitettä maailmasta. Jakso 9: Kehitys ja edistys

    Moderni ajatus jatkuvasta edistyksestä kohti hohtavaa tulevaisuutta on historiallisesti omaleimainen ajatus, mutta se ei ole kummunnut tyhjästä. Tässä jaksossa kaivaudutaan ensin kehityksen ja edistyksen ajatusten historiaan: miten yhtäältä on nähtävissä ideoiden jatkumoa ja toisaalta niiden muovautumista radikaalisti yhä uudelleen, kun kokemus maailmasta muuttuu. Fossiilisten polttoaineiden ja peräkkäisten teknologisten vallankumouksien myötä tuli mahdolliseksi edistysajattelun nykyinen muoto, joka äärimmillään uskoo ihmiskunnan katkaisevan siteensä aineelliseen luontoon, jopa kuolevaisuuteen. Ympäristöajattelussa tätä kuvastaa toistuva ajatus, että “kaikki menee koko ajan paremmin”, joten elämme siksi “parasta mahdollista aikaa”. Tällaiselle pohjalle rakentuu yhä uudelleen yksinkertaistava ja poissulkeva vastakkainasettelu optimismin ja pessimismin välillä. Uusi maailmanaika kuitenkin vaatii tämän vastakkainasettelun ylittämistä. Lopuksi käsitellään sellaisia historiankäsityksiä, jossa edistyksen sijaan uskotaan ikuiseen kamppailuun vallasta ja ylemmyydestä. Kuten yksisilmäisessä edistysajattelussa, niissäkin unohtuu historia: maailman mullistuminen ihmisten ja muiden olentojen toiminnan tuloksena. Ilja Lehtinen ja Ville Lähde, Kirjeenvaihto tulevaisuudesta https://netn.fi/artikkelit/kirjeenvaihto/ Jeremy Lent, Steven Pinkerin optimistinen kertomus ihmiskunnan edistyksestä on pahasti pielessä https://netn.fi/artikkelit/steven-pinkerin-optimistinen-kertomus-ihmiskunnan-edistyksesta-on-pahasti-pielessa/ Ville Lähde, “Ei hötkyillä, sillä meillä menee paremmin kuin koskaan” https://wiseproject.fi/ei-hotkyilla-silla-meilla-menee-paremmin-kuin-koskaan/ Ville Lähde, Sitkeä edistysusko ja murtumien maailmanpolitiikka https://bios.fi/sitkea-edistysusko-ja-murtumien-maailmanpolitiikka/ Ville Lähde, Optimismi on vaikea laji https://bios.fi/optimismi-on-vaikea-laji-hannah-ritchien-teos-not-the-end-of-the-world-puntarissa/ Ville Lähde, Saako ilmastonmuutoksella pelotella? https://netn.fi/artikkelit/saako-ilmastonmuutoksella-pelotella/ Ville Lähde ja Tero Toivanen, Meneekö maailmassa kaikki paremmin https://soundcloud.com/biosresearch/meneeko-maailmassa-kaikki-paremmin Mara van der Lugt, Katse kohti pimeää https://netn.fi/artikkelit/katse-kohti-pimeaa/

    2h 10m

About

Podcast ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien vaikutuksesta yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin. Äänessä BIOS-tutkimusyksikön tutkijat ja vaihtuvat vieraat. BIOS on itsenäinen monitieteinen tutkimusyksikkö, joka tutkii ympäristö- ja resurssitekijöiden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Jinglet: Tuomas A. Laitinen

You Might Also Like

To listen to explicit episodes, sign in.

Stay up to date with this show

Sign in or sign up to follow shows, save episodes and get the latest updates.

Select a country or region

Africa, Middle East, and India

Asia Pacific

Europe

Latin America and the Caribbean

The United States and Canada