Iida Turpeinen ja suru lajien kuolemasta

Iida Turpeisen esikoisromaanin Elolliset pääosassa on stellerinmerilehmä, jonka ihminen nimesi ja löysi 1740-luvulla. Kolmelle eli vuosisadalle ulottuvassa tarinassa seurataan eri ihmisten kautta merilehmän tarinaa – aina siihen saakka kun sen luuranko asetetaan näytteille Helsingin luonnontieteelliseen museoon. Mitä kaikkea Turpeisen esikoisteos kirjoittajaltaan vaati? Miten kirjoittaa sukupuutosta niin, ettei sen aiheuttama suru lamaannuta?