Karon Grilli Karo Hämäläinen

Jos myyntihinta nousee mutta tuotantokustannukset pysyvät ennallaan, yhtiön kannattavuus kohoaa. Tämä on ollut kultakaivosten tilanne kullan hintarallissa.

Karjalan kultalinjalla kultaa kaivavan Endominesin kohdalla tuotantokustannuskin on laskusuunnassa, sillä yhtiö on pystynyt nostamaan tuotantovolyymejaan. Tänä vuonna on tarkoitus päästä tasolle, joka vastaisi 20 000 tuotettua kultaunssia vuodessa.

Toimitusjohtaja Kari Vyhtisen tavoitteet ovat kuitenkin paljon korkeammalla. Tavoitteena on löytää miljoonan unssin kultavarannot ja sen myötä rakentaa toisen kokoluokan tuotantokapasiteetti.

Pampalon kaivoksen tuotannosta saatavat rahat eivät vielä riitä kiihtyneen malminetsinnän rahoittamiseen. Viimeksi maaliskuussa Endomines kertoi laskeneensa liikkeelle 3,8 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan Eteläisen kultalinjan malminetsinnän laajentamista varten, sekä yleisiin liiketoiminnan tarpeisiin.

Endominesin rahoitushuolet voisivat ratketa, jos se saisi myytyä Yhdysvalloissa olevat kaivosprojektit, jotka yhtiö on nykyisen strategiansa mukaisesti asettanut talvehtimaan. Ratkaisua odotellessa Yhdysvalloista tulee vuositasolla vajaan miljoonan euron kulut. Kuinka Endomines voisi muuttaa Yhdysvaltain kaivosprojektinsa rahaksi?

Entä millä Kari Vyhtinen perustelee uskonsa siihen, että vuoden sisällä kullan hinta rikkoo 3000 Yhdysvaltain dollaria unssilta?

Marinadi-osiossa S-Pankin päästrategi Lippo Suominen opettaa EKP-logian alkeet. Miksi hyvä nyrkkisääntö keskuspankkien korkomuutosten ja osakekurssien välisestä yhteydestä ei toimi - vaan osakemarkkinat itse asiassa käyttäytyvät juuri päin vastoin kuin teoria antaa olettaa?

Endominesin sijoittajasivut: https://endomines.com/sijoittajat/

Yhteistyössä: Endomines
Marinadi-osio yhteistyössä: S-Pankki

Loihde ei ole yhtiönä valmis, ja juuri se tekee siitä sijoittajan kannalta kiinnostavan: mahdollisuuksia kannattavuuden parantamiseen luulisi olevan.



Toimitusjohtaja Samu Konttisen listalla onkin useita keinoja, joilla kannattavuustaso pyritään kaksinkertaistamaan.



Jonkin verran tehostettavaa on ehkä saatavilla yhtiöryppään nitomisesta yhdeksi.



”On vielä ulosmitattavaa, tämä ei ole valmis, mutta ollaan paljon paremmassa tilanteessa kuin puolitoista vuotta sitten”, Konttinen sanoo.



Toiseksi it-palvelumarkkina on nyt matalasuhdanteessa. Erityisesti projekteja yritysasiakkaille tekevät it-palveluyhtiöt kautta linjan ovat kärsineet kannattavuusongelmista. Kun asiakastyötä tekevien konsulttien käyttöasteet saadaan nousemaan ja huoltosuhde eli laskutusta tuovien ja tukitoiminnoissa olevien henkilöiden suhde paremmaksi, kannattavuus kohoaa.



Kolmas, joskin Konttisen listalla ensimmäinen, on jatkuvien palveluiden osuuden kasvattaminen. Loihde pyrkii nostamaan sijoittajien suosimien jatkuvien palveluiden osuuden 30 prosenttiin liikevaihdostaan.



Mutta mitä ihmettä Loihde edes tekee? Onko se lukkoseppä vai it-konsultti?



"Olemme it-palveluyhtiö, jossa turvallisuus on isolla painotuksella”, Samu Konttinen muotoilee.



Marinadi-osiossa käsitellään Private Equityä eli sijoittamista pörssin ulkopuolisiin yhtiöihin. Miksi se on tuottanut pörssisijoituksia paremmin, ja millaisia tuottoja listaamattomalta puolelta saadaan? Asiantuntijavieraana S-Pankin Private Equity -rahastojen salkunhoitaja Annika Henriksson.



Loihteen sijoittajasivut: https://www.loihde.com/sijoittajille/



Yhteistyössä: Loihde

Marinadi-osio yhteistyössä: S-Pankki

Valmisruokia suurtalousasiakkaille valmistavan Feelian edessä aukeaa Suomessa teoriassa miljardien eurojen potentiaalinen markkina. Viime vuonna 26,5 miljoonan liikevaihtoon yltäneelle yhtiölle riittää otettavaa.



Feelian valmisruokien lämmittäminen jakelukeittiössä säästää rahaa ja työvoimatarvetta verrattuna malliin, jossa ruoka valmistetaan keskuskeittiössä ja jaellaan sieltä yksiköihin, jotka tarjoilevat sapuskan ruokailijoille.



”Silloin kun pääsemme keskustelemaan kaupungin talousjohdon tai kaupunginjohtajan kanssa, olemme vahvoilla”, Fodelian toimitusjohtaja Mikko Tahkola sanoo.


Feelia on toinen Fodelian kahdesta liiketoimintayksiköstä. Toinen on kuluttajatuotteisiin keskittynyt Fodelia Retail. Suurimman osan Fodelia Retailista muodostaa naksuvalmistaja Real Snacks, joka valmistaa muun muassa perunalastuja. Suurin osa Real Snacksin tuotannosta menee kauppaketjujen omien merkkien pakkauksiin.



Fodelia pyrkii seuraavina vuosina vuotuiseen noin 20 prosentin liikevaihdon kasvuun, jolloin vuoden 2028 liikevaihdon tulisi olla yli sata miljoonaa euroa. Liikevoittotasoaan yhtiö pyrkii nostaman asteittain niin, että se vuonna 2028 ylittäisi kymmenen prosenttia.



Fodelian sijoittajasivut: https://www.fodelia.fi/fodelia-sijoittajille/sijoittajille/


Yhteistyössä: Fodelia

Viiden pörssiyhtiön suuromistaja Alexander Ehrnrooth sanoo, että Suomen pörssin alakulo vaikeuttaa yhtiöiden kehittämistä.

"Oman pääoman ehtoista pääomahuoltoa on mahdoton tehdä ja hakea kasvua sitä kautta. Lainarahaa ei voi ottaa ihan loputtomasti”, hän sanoo Karon Grillissä.

Matala arvostus johti osaltaan siihen, että Ehrnroothin orkestroiman Virala Acquisition Companyn kautta pörssiin tullut Purmo päätyi lunastustarjouksen kohteeksi. Rettig ja Apollo-pääomasijoitusyhtiö ovat tarjoutuneet ostamaan Purmon muut osakkaat ulos. Ehrnroothin ja hänen veljensä Virala myy osakkeensa.

Helsingin pörssin aneemisuuden vuoksi merkintäoikeusantien järjestäminen ei Ehrnroothin mielestä toimi. Siksi esimerkiksi YIT:ssä päädyttiin tekemään muutamille vanhoille suuromistajille suunnattu osakeanti, jossa nämä saivat merkitä uusia osakkeita antitiedotetta edeltänyttä pörssikurssia vastanneeseen hintaan 1,60 eurolla.

Kun rahoituspaketista kerrottiin, YIT:n kurssi nousi. Suunnattuun antiin osallistuneet valitut suursijoittajat ovat saaneet parissa kuukaudessa yli 20 prosentin pikavoiton. Idean isäksi tunnustautuva Ehrnrooth on vakuuttunut siitä, että toteutettu ratkaisu oli paras myös piensijoittajien kannalta.

"Jos olisi tullut kuponkianti, kurssi olisi ollut yksi, ja sitten se olisi ehkä noussut 1,2:een”, hän heittää.

Jaksossa puhutaan paljon siitä, miksi private equity eli pörssin ulkopuoliset omistukset ovat suosiossa ja miksi Ahlstrom-Munksjökin piti vetää pois pörssistä. Entä pitäisikö Ehrnroothien sukuyhtiö Fiskars pilkkoa?

Marinadissa käsitellään sitä, kuinka sijoittaja voisi parantaa inhimillisyydestään aiheutuvia virheitä osakkeiden myymisessä.

”Ei siihen oikein auta muu kuin oman itsetuntemuksen jatkuva parantaminen, oman sijoitustoiminnan jatkuva analysointi ja sitoutuminen sijoitusprosessiin. Prosessi määrittää, mitä tietoa katsotaan, miten se analysoidaan ja miten toimitaan analyysin perusteella”, S-Pankin osakesijoituksista vastaava johtaja Seppo Kurki-Suonio miettii.

Vauhdikkaasti kasvanut Gofore tunnetaan julkisen puolen asiakkaisiin erikoistuneena it-palveluyhtiönä. Karon Grilli lähti Tampereelle selvittämään, millä keinoilla Gofore kykenee takomaan selvästi kaksinumeroista kannattavuutta myös näinä vaikeina aikoina, joina sen listatut verrokit kärsivät kannattavuusongelmista.

Usein toistellun sanonnan mukaan valtion leipä on pitkä mutta kapea. Goforen toimitusjohtaja Mikael Nylund myöntää julkisen leivän pituuden – raamisopimuksien kestot ovat tyypillisesti 4–7 vuoden mittaisia –, mutta väitettä leivän kapeudesta hän ei niele.

Selitys sille, että Gofore saa pitkän ohella paksua leipää, tuntuisi olevan ennustettavuudessa ja sen tuomassa tehokkuudessa, teollisuuskielellä ilmaistuna kapasiteetin käyttöasteessa ja siinä, että koneet ovat juuri niille ominaisimmassa käytössä.

”Julkisen sektorin toimijat ovat toimintatavoiltaan pitkäjänteisiä. Tiedämme aika kivasti vuosi eteenpäin, mitä on tarkoitus tehdä ja kuinka paljon se vaatii meidän asiantuntemustamme. Pystymme sitomaan henkilöt projekteihin ja tekemään suunnitelmallisesti, mikä on tehokkaampaa taloudellisessa mielessä kuin lyhyttempoinen ’pieniä projektia paljon peräkkäin’”, Nylynd kertoo.

Julkisen puolen kilpailutuksiin pääsee helposti mukaan jättämällä tarjouksen, joten alhaisesta käyttöasteesta kärsivät kilpailijat ovat ilmestyneet entistä hanakammin kisaamaan julkisista hankkeista. Kilpailun kiristyminen näkyy siinä, että Gofore ei ole voittanut kilpailuja yhtä usein kuin parhaimpina aikoina.

”On lyhyt tie lähteä tinkimään omasta myyntikatteesta”, Nylund sanoo – ja ehkä samalla varoittaa kilpailijoita.

”Meillä voi olla seitsemän vuoden sopimuksia. Jos sinne menee nollakatteisella, niin – niin!”

Marinadi-osiossa katsotaan puolen vuoden päähän Yhdysvaltain presidentinvaaleihin, joista media ja finanssiteollisuus tekevät suuren spektaakkelin. Mutta onko sijoittajille niin suurta väliä, tuleeko Yhdysvaltain presidentiksi demokraatti vai republikaani?

S-Pankin päästrategi Lippo Suominen muistuttaa, että oli presidentti sitten demokraatti tai republikaani, hän haluaa, että taloudella menee hyvin, koska silloin äänestäjillä menee hyvin – ja he äänestävät häntä tai hänen puoluettaan myös seuraavissa vaaleissa.

”Yleisesti kaikki toimialat keskimäärin hyötyvät”, Suominen huomauttaa.


Goforen sijoittajasivut: https://gofore.com/sijoita/

Grillauksen livetaltiointi Tampereen sijoitusmessuilla: Ajaton Idea Oy I www.ajaton.fi

Yhteistyössä: Gofore

Marinadi-osio yhteistyössä: S-Pankki

S-Pankki Fennon salkunhoitaja Juha Varis seuraa Helsingin pörssin ja First Northin yhtiöitä laajasti, vaikka rahastosalkun suurimmat omistukset ovat useiden miljardien arvoisia firmoja.

”Tälläkin hetkellä [salkusta] löytyy alla sadan miljoonan euron markkina-arvolla olevia yhtiöitä”, Varis sanoo.

”Ihan pienimpiä yhtiöitä on kuutisen prosenttia salkusta. Alle kahden miljardin arvoisia yhtiöitä on kaksikymmentä prosenttia salkusta”, hän valottaa.

Tällaiset valinnat ovat yksi keino pyrkiä voittamaan rahaston vertailuindeksi.

”Jos näen, että yhtiössä on tarpeeksi tuottopotentiaalia – eli pitäisi nähdä vaihtoehto, että kurssi tuplaantuu tai kolminkertaistuu –, puolenkin prosentin painolla saa ihan kivan tuottolisän salkkuun.”

Variksella on itse itselleen asettamana rajana juuri puolen prosentin osuus salkusta. Sitä pienempiä sijoituksia hänen ei kannata tehdä. Puoli prosenttia salkusta tarkoittaa rahaston nykyisellä pääomalla reilun miljoonan euron panostusta.

Miksi Nokia ja Fortum eivät mahdu Fennon suurimpien omistusten joukkoon? Millaista omaa analyysityötä salkunhoitaja tekee ja kuinka sosiaalinen media voi olla siinä avuksi? Miksi Helsingin pörssi on pärjännyt viime aikoina huonosti? Juha Varis kertoo myös, kuinka hän on tehnyt osuudenomistajilleen rahaa toimitusjohtajanvaihdoksilla.

S-Pankki Fennon tietosivu: https://www.s-pankki.fi/fi/saastaminen-ja-sijoittaminen/rahastot/s-pankki-fenno-osake-a/



Yhteistyössä: S-Pankki