Kestävyysmuutos kestavyysmuutos

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista:



1) Maailma on ilmastokuilun reunalla - nyt tarvitaan kaikki ilmastotoimet ja jokaisella asteen kymmenyksellä on merkitystä.



Guardian 11.5.2024: Brutal heatwaves and submerged cities: what a 3C world would look like



2) Kiinan energiajärjestelmän hiilineutraalius ennen vuotta 2055 - miten tämä on mahdollista saavuttaa? Kolme erilaista skenaariota.



CarbonBrief 15.5.2024. Guest post: How China’s energy system can reach carbon neutrality before 2055



3) WWF:n raportti: EU kiihdyttää luontokatoa jakamalla vuosittain 34-48 miljardia haitallisia tukia. Viljelijöitä olisi tärkeä tukea kestävän siirtymän toteuttamisessa.



WWF 13.5.2024. Member States use billions of EU subsidies to fund nature harming activities - new WWF study.



4) Vanhojen metsien määrittely politisoitunut. Prosessi ei nykyisellään täytä EU:n vaatimuksia avoimesta ja tieteeseen nojaavasta määrittelystä.



YLE 13.5.2024. Ylen tiedot: Vanhat metsät aiotaan määritellä niin tiukasti, että Etelä-Suomesta ei löydy suojeltavaa



Onneksi hyviäkin asioita tapahtuu, ja jokainen voi osaltaan auttaa vanhojen metsien suojelussa.



Turun Sanomat 10.5.2024. Korppoon ikimetsä rauhoitetaan Aktivistimummojen ja Luonnonperintösäätiön yhteisvoimin.



5) Lihankulutus on ollut Suomessa jo laskussa muutaman viime vuoden



Luke 14.5.2024. Punaista lihaa tuotetaan ja kulutetaan aiempaa vähemmän.



6) Greenpeacen järjestämässä Vuoden huiputus -kisassa jälleen monia kandidaatteja kisaamassa vuoden törkeimmästä tai harhaanjohtavimmasta viherpesusta. Voittajana palkittiin tällä kertaa lihatalo HKScan ja Kariniemen Hyvin Kasvatettu Kananpoika. Viherpesun taustalta löytyy monia nimekkäitä mainos- ja viestintätoimistoja, kuten SEK, Miltton, Hasan & Partners, TBWA ja Ivalo Creative.



Greenpeace 13.5.2024. Vuoden huiputus -kilpailun ehdokastöiden takaa paljastui liuta kotimaisia mainostoimistoja – Greenpeace vaatii mainos- ja viestintätoimistoja lopettamaan viherpesun



7) Lukuvinkkinä tällä kertaa Gummeruksen vastuullisuusraportti, josta inspiraatiota vastuullisempaan kustannusliiketoimintaan.

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista:



1) Ilmastonmuutos kiihtyy, ja Intian valtameri lämpenee



CarbonBrief 23.4.2024: State of the climate: 2024 off to a record-warm start

DownToEarth 29.4.2024: ⁠Indian Ocean is heating up much faster than we think, at a rate of 1.7-3.8C per century ⁠



2) Monet yksityiset suuryritykset yhä ilman nollapäästötavoitteita



HS 22.4.2024: Sadasta suurimmasta yksityisestä yrityksestä vain 40 on asettanut nollapäästötavoitteita, selviää raportista



3) Lentoyhtiöt & viherpesuepäily: EU tutkii 20 lentoyhtiötä mahdollisesta viherpesusta



Financial Times 30.4.2024: EU investigates ‘greenwashing’ at 20 airlines



4) Vain MEPeistä 1/3 ympäristön puolella - ei siis ihme, että kestävyysmuutosta tukeva sääntely ei etene tarvittavaa vauhtia



SLL 30.4.2024: Vain kolmannes MEPeistä äänestää ympäristön hyväksi



5) Ilmastokriisin vaikutukset työllisyyteen Suomessa



TTL 24.4.2024: Joka neljäs työntekijä uskoo, että ilmastonmuutos tuo itselle lisää työmahdollisuuksia



6) Lukuvinkki: Ylvan vastuuttomuusraportti



Ylva 29.4.2024: Ei niin paljon hyvää ettei jotain pahaakin – Ylvan vastuuttomuusraportti on julkaistu

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista:

1) Ilmastokriisi & talouden takapakki

Maailman keskitulot tulevat tippumaan vähintään viidennekselle seuraavien 26 vuoden kuluessa ilmastokriisin seurauksena, kertoo tuore tutkimus. Talouden takapakki tulee koskemaan myös kehittyneitä talouksia. Päästöjen nopea vähentäminen fossiilipolttoaineista (öljy, kivihiili, maakaasu) luopumalla tulisi huomattavasti halvemmaksi kuin kiihtyvän ilmastokriisin katastrofaalisten seurauksien kärsiminen.

Nature 17.4.2024. The economic commitment of climate change.
Guardian 17.4.2024. Climate crisis: average world incomes to drop by nearly a fifth by 2050

2) Kivihiilen käyttö kasvaa yhä

Kiihtyvästä ilmastokriisistä huolimatta kivihiilen käyttö nousi viime vuonna uuteen ennätyksen - uskomatonta mutta totta. Kivihiilen käyttö on ollut kasvussa etenkin Kiinassa ja Intiassa. Suomenkin kaltaisten kehittyneiden talouksien yritysten hankintaketjut ulottuvat näihin maihin. Yritysten tulisikin vaatia toimittajiltaan enemmän töitä päästövähennysten eteen. Rahoituslaitosten hiilipolitiikat ovat keskeinen työkalu pysäyttää investoinnit uusiin hiilivoimaloihin.

Global Energy Monitor 4/2024: Boom and Bust Coal 2024

3) Tuulivoiman kasvu ennätyksissä

Vuonna 2023 asennettiin ennätysmäärä uutta tuulivoimakapasiteettia (117 GW). Suurimmat lisäykset tapahtuivat Kiinassa, Yhdysvalloissa, Brasiliassa, Saksassa ja Intiassa. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi teollisuuden tulisi asentaa vuosittain vähintään 320 GW, aina 2030 asti.

Reuters 16.4.2024. New wind installations hit a record last year, report says.

4) Ilmasto-oikeusvoitto sveitsiläisnaisten KlimaSeniorinnen-ryhmälle

Iäkkäiden sveitsiläisnaisten ryhmä voitti kaikkien aikojen ensimmäisen ilmasto-oikeusjutun Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa, jonka päätökset vaikuttavat sen 46 jäsenvaltioon.

BBC 9.4.2024: European court rules human rights violated by climate inaction

5) EU-vaalit kesäkuussa 2024

EU-vaalit ovat todella tärkeät luonnon ja ilmaston näkökulmasta. Suomenkin ympäristölainsäädännöstä jopa 80 %:sta saamme kiittää EU:ta. Nykyvauhdilla EU:n päästöt vähenevät ainoastaan 64 % v. 1990 tasosta v. 2050 mennessä. Tahtia tiivistettävä, jotta hiilineutraalius saavutetaan 2050 mennessä ilmastokriisin hillitsemiseksi.

WWF Suomi 18.4.2024. Susien suojelu, päästöjen vähentäminen, metsäkadon ehkäisy - EU on tehnyt luonnon hyväksi enemmän kuin yksikään Suomen hallitus.

6) Kehysriihen päätökset kestävyysnäkökulmasta

Kehysriihessä ilmasto- ja luontokysymykset loistivat ensimmäiseen poissaolollaan. Ainoita valonpilkahduksia olivat verohyvitys vihreille investoinneille, sitoutuminen Palokin koskien patojen purkuun ja kosmeettinen kaivosveron korotus. Haitalliset yritystuet pysyivät hallituksen suojeluksessa ja sähköautoilua rokotetaan.

SLL 14.4.2024. Luonnonsuojeluliitto vaatii hallitukselta korjausta ympäristöpolitiikkaan kehysriihessä.
WWF Suomi 16.4.2024. Hallitus sivuutti luontokadon ja ilmastokriisin kehysriihessä.

7) Kuntien ilmastotyön tilanne Suomessa
Peräti 90 % suomalaisista asuu kunnissa, joilla on ilmastotavoite. Kunnilla tärkeä rooli Suomen 2035 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa. Epäjohdonmukainen politiikkaa ja resurssipula tekevät ilmastotoimista kunnissa haastavaa. Asukkailla elinkeinoelämällä tärkeä rooli.

Kuntaliitto 14.3.2024. Suomalaisista jo 90 % asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite, mutta kuntien luotto ilmastotavoitteiden saavuttamiseen horjuu.

8) Suomalaisten kulutuksen hiilijalanjälki puolittunut 2000-luvulla
Hyviä uutisia! Suomalaisten kulutuksen hiilijalanjälki on lähes puolittunut 2000-luvulla. Suurimmat muutokset tapahtuneet asumisen ja liikenteen päästöissä.

Syke 11.4.2024. Suomalaisten kulutuksen hiilijalanjälki miltei puolittunut 2000-luvulla 14 hiil

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista:



1) Ilmasto lämpenee tieteen tuoreimpien ennusteiden mukaisesti



Ilmaston lämpenemisnopeuden kiihtyminen on linjassa tuoreimpien tieteen ennusteiden ja IPCC:n kuudennen arviointiraportin kanssa. Maailma lämpeni vuosina 1970-2008 melko lineaarisesti - 0,18 astetta vuosikymmenessä, mikä on lähes 2-kertaistunut 0,3 asteeseen vuosikymmenessä viimeisten 15 vuoden aikana.



Carbon Brief 4.4.2024: Factcheck: Why the recent ‘acceleration’ in global warming is what scientists expect



2) Toimitusketjun päästöt & suuryritysten ilmastositoumukset



Yli 1000 suuryritystä on liittynyt vuonna 2019 lanseerattuun Business Ambition for 1,5C -kampanjaan viestiäkseen ilmastotoimiensa kunnianhimoa. Valitettavasti nyt kuitenkin lähes 240 yritystä eivät noudattaneet sitoumusta ja ovat jättäneet asettamatta SBTi-sitoumuksen vaatimat päästövähennystavoitteet. Joukossa tunnettuja yrityksiä, kuten Microsoft, Unilever, Marks & Spencer ja kulutusbrändien toimittaja Procter & Gamble (mm. Fairy, Gillette, Pampers, Tampax) ja alkoholijuomajätti Diageo (mm. Guinness, Smirnoff-tuotemerkit). Yhdeksi keskeiseksi haasteeksi on koettu toimitusketjun päästöjen (Scope 3) nettonollatavoitteiden asettamisen. Toimitusketjun päästöt muodostavat kuitenkin merkittävän osan monien yritysten päästöistä, joten näitä ei päästöjä ei voida sivuuttaa.



Edie.net 12.3.2024: Hundreds of businesses drop net-zero commitments due to Scope 3 challenges



3) Suomen hallituksen ympäristövastainen EU-vaikuttaminen



Suomen hallituksen EU-vaikuttaminen on ollut viime aikoina hyvin haitallista luonnolle. Ensin hallitus teki parhaansa vesittääkseen yritysvastuudirektiivin, nyt se yrittää kaataa EU:n ennallistamisasetuksen sekä yrittää heikentää metsäkatoa torjuvaa EU-asetusta. WWF:n mukaan hallituksella on tämän lisäksi vielä haluja heikentää EU:n vesipuitedirektiivin sisältöä. Toimiiko hallitus oman hallitusohjelmansa vastaisesti?



WWF Suomi 28.3.2024: Hallituksen EU-vaikuttaminen on tuhoisaa luonnolle - ”On tullut aika kysyä, onko nykyhallitus historiamme ympäristövastaisin



4) Suomen energia- ja ilmastostrategiatyö käynnistyy



Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa kerran vaalikaudessa tehtävän strategian laatimisesta, joka tulee sisältämään jälleen Suomen energiapolitiikan että päästö- ja nielulinjaukset. Strategian pohjalta tullaan linjaamaan myös Suomen päästövelan lyhennysohjelmasta. Mitä strategialta voidaan odottaa huomioiden hallituksen viime aikaiset toimet EU-vaikuttamisen osalta? Ja missä määrin hallitus tulee nojaamaan yksin kalliisiin teknisiin nieluihin, ja sivuuttamaan luontopohjaiset ratkaisut?



YM tiedote 25.3.2024: Toimia puhtaan siirtymän vauhdittamiseksi: energia- ja ilmastostrategian sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu käyntiin



5) Suomen päästöt & SSAB:n tuore investointipäätös



Suomen päästökauppasektorin päästöt pienenivät 3,7 milj.t vuonna 2023. Kokonaispäästöt maankäyttösektori mukaan lukien olivat 50,5 milj. t CO₂-ekv. 2022 ja ne säilyivät lähes samalla tasolla kuin ovat olleet 90-luvulta lähtien. Näin siksi, että maankäyttösektorista on tullut viime vuosina nettopäästölähde.



Energiavirasto 3.4.2024: Suomen päästökauppasektorin päästöt pienenivät 3,7 miljoonaa tonnia vuonna 2023



SSAB:n tuore investointipäätös on hyvä uutinen ilmastolle, sillä se tulee vähentämään Ruotsin CO2-päästöjä peräti 7 %. Myös Raahen tehdas on tarkoitus päivittää vielä myöhemmin tällä vuosikymmenellä.



SSAB tiedote 2.4.2024: SSAB jatkaa vihreää siirtymäänsä investoinnilla fossiilivapaaseen minimill-tuotantolaitokseen Luulajaan

HS 2.4.2024: SSAB:n jätti-investointi karkasi Ruotsiin: ”Poliittisilla lakoilla ei mitään vaikutusta”



6) Ylikulut

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista:



1) WMO:n tuore raportti ilmastonmuutoksen tilanteesta



Lämpötilat lähellä maan pintaa olivat viime vuonna jo 1,45 astetta korkeammat kuin 1800-luvun lopulla. Lämpeneminen vain kiihtyy ellemme lopeta fossiilisten polttoaineiden käyttöä saadaksemme päästöt nopeasti alas. Merten ekosysteemit ovat jo vaarassa lämpenemisen vuoksi.

The Guardian 19.3.2024: ‘Red alert’: last year was hottest on record by clear margin, says UN report



2) Sijoittaja-aktivismi ja sen vaikutusmahdollisuudet



Sijoittaja-aktivismi on kasvussa maailmalla. Järjestöt, kuten ShareAction ja As You Sow kokoavat yhteen aktiivisesta vaikuttamisesta kiinnostuneita osakkeenomistajia. Yhdelläkin osakkeella voi saada äänensä kuuluviin yhtiökokouksessa ja kirittää tätä kautta suuryritysten ilmastotoimia.



ShareAction (UK)

As You Sow (USA)



Tuore esimerkki sijoittaja-aktivismista oli vastikään pidetty Nordean yhtiökokous.



Kauppalehti 20.3.2024: Aktivistisijoittajat iskevät Nordean yhtiökokoukseen – Tästä on kyse

Hiilivapaa Suomi LinkedInissä 22.3.2024



3) Ennallistamisasetus jäi EU:ssa pöydälle



Suomi hylkäsi puheenjohtajamaa Belgian yrityksen ennallistamisasetuksen pelastamisesta. Asetusta ei ole kuitenkaan lopullisesti hylätty, vaan se jää pöydälle. Ennallistamisasetuksen taloudelliset hyödyt olisivat Suomelle moninkertaiset kustannuksiin nähden. Metsäteollisuuden intressit tuntuvat ajavan kaiken muun edelle.



HS 22.3.2024: ⁠Ennallistamis­asetus törmäsi EU-maiden vastustukseen – Suomi torjui pelastus­yrityksen⁠



4) Mahdollinen välikysymys Suomen hallituksen luontopolitiikasta



Vihreät harkitsevat välikysymyksen esittämistä hallituksen luontopolitiikasta, joka vaarantaa Suomen tavoitteet luontokadon pysäyttämisestä.



Vihreät 21.3.2024: Hallituksen luontopolitiikka vaarantaa Suomen ja Euroopan luonnon – välikysymys harkinnassa



5) Kiertotalousskenaariot



Raaka-aineiden kulutus asukasta on Suomessa korkealla tasolla globaalisti, ja resurssituottavuudessa jäämme kauas EU-maiden keskiarvosta. Tutkimushanke osoittaa, että kiertotalouden avulla on mahdollista saada Suomen talouskasvu irti raaka-aineiden ja luonnonvarojen ylikulutuksesta. Muutoksen tueksi tarvittaisiin kuitenkin lisää sitä tukevia ohjauskeinoja ja poliittista päätöksentekoa. Hankkeessa arvioitiin luonnonvarojen käytön talous- ja ympäristövaikutuksia kolmen eri skenaarion kautta.



Syke 12.3.2024: Kiertotalous vahvistaa Suomen vihreän siirtymän mahdollisuuksia



6) Hiilinielut



Suomen hallitus nojaa nielupolitiikassaan kalliisiin teknisiin nieluihin, vaikka tarjolla olisi huomattavasti edullisempia ja luonnon monimuotoisuutta samalla tukevia luontopohjaisia ratkaisuja.



HS 20.3.2024: Halvempaa ja nopeampaa kuin piippujen tulppaaminen – miksi näitä konsteja ei käytetä?

Yle 21.3.2024: Tutkijoiden arviot varoittavat: Ojitetuista turvemetsistä tulossa pian selvästi suurin ilmastopäästölähde



7) Mökkeilyn päästöt



Liikenne on suurin suomalaisten mökkeilyyn liittyvä päästölähde, kertoo Syken tuore selvitys. Mökkien varustelussa ja suomalaisten mökkeilytavoissa on myös isoja eroja, jotka vaikuttavat päästöihin.



Siirtymällä vuokra- ja yhteiskäyttömökkeilyyn oman mökin omistamisen sijasta on mahdollista vähentää mökkeilyn päästöjä.



Syke 22.3.2024: Suomalaisten mökkeilyn hiilijalanjälki arvioitiin ensimmäistä kertaa – uudella laskurilla selviää myös yksittäisen mökkeilijän päästöt



8) Kirjavinkki: Helena Telkänranta (2023). Millaista on olla lemmikki?

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista:



1) COP28 ja ihmisoikeudet

Sveitsiläisissä toimivan järjestön, CIELin (=Centre for International Environmental Law) analyysi kertoo siitä, miten huonosti ihmisoikeudet tulivat huomioiduksi COP28-kokouksessa. Myös YK:n virkamiehiä arvostellaan sananvapauden rajoittamisesta ja siitä, että isäntämaan sopimusta ei ole julkistettu. UNFCCC tulisi ottaa käyttöön mekanismi, joka rajoittaa saatuttavien alojen lobbaajien osallistumista neuvotteluihin eturistiriitojen välttämiseksi.
CIEL 2/2024: Promoting Human Rights in Climate Action: Report from the Dubai Climate Conference



2) Ilmasto- ja siirtymäriskit yritysten tilinpäätöksissä

Carbon Trackerin raportti osoittaa, miten yritysten tilintarkastusraporteista puuttuu yhä keskeisiä tietoja ilmasto- ja siirtymäriskeihin liittyen. Raportissa mukana 140 suurta yritystä, kuten Shell, Nestlé, Philips, Siemens, Volvo, Volkswagen. 60% tarkastelluista yrityksistä ei tarjonnut merkityksellistä tietoa ilmasto- ja energiariskien vaikutuksista tilinpäätökseensä tai sen tarkastukseen. Suurin osa yrityksistä ei selittänyt, miten ilmastoasiat vaikuttavat taseiden hiilialttiisiin eriin. Myös tilintarkastajilla on vielä paljon parannettavaa näiltä osin.

Carbon Tracker 22.2.2024: Flying Blind: In a Holding Pattern



3) Yritysten ilmastotavoitteet vrt. EU-vaatimukset.

EU:n kestävyysraportointidirektiivi CSRD vaatii yrityksiä raportoimaan hiilidioksidipäästöjensä kaikki kolme osa-aluetta. Yritysten on julkistettava vuosina 2030-2050 viiden vuoden välein myös lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet absoluuttisina arvoina. WWF Ranskan raportti ehdottaa että EU:ssa yrityksiltä alettaisiin vaatimaan SBTi:n mukaisia ilmastotavoitteita, joilla varmistettaisiin se, että ne ovat linjassa 1,5 asteen tavoitteen ja ilmastoskenaarioiden kanssa. Myös viranomaisvalvonta näille ilmastotavoitteille on tarpeen.

WWF France 29.2.2024: Corporate Climate Targets: Ensuring the credibility of EU regulated commitment



4) Vaalit USAssa ja EUssa

Carbon Briefin analyysin mukaan Trumpin voitto vaaleissa voi johtaa Yhdysvalloissa 4 miljardin tonnin lisäpäästöihin vuoteen 2030 mennessä. Vaalit ovat luvassa marraskuussa 2024.

Carbon Brief 6.3.2024: Analysis: Trump election win could add 4bn tonnes to US emissions by 2030



Kesäkuussa 2024 on luvassa puolestaan europarlamenttivaalit, joissa ratkaistaan EU:n valtatasapainosta seuraaviksi viideksi vuodeksi. WWF:n raportissa on suosituksia oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseen.

WWF 1.3.2024: The Fair Way Forward



5) Ukrainan ympäristökysymykset

Presidentti Zelenskyin kansainvälinen ympäristöasiantuntijatyöryhmän raportti tukee Ukrainan ympäristön ennallistamista koskevaa päätöksentekoa. Asiantuntijatyöryhmässä mukana myös mm. Heidi Hautala ja Greta Thurnberg.

An environmental compact for Ukraine. 9.2.2024. A Green Future꞉ Recommendations for Accountability and Recovery



6) Kirjavinkkinä: Merlin Sheldrake (2024). Näkymätön valtakunta, miten sienet muovaavat maailmamme, mieliimme ja tulevaisuuttamme.