14 episodes

Kotilieden kahvihetki -podcast-sarjassa kuullaan Kotilieden toimittajien kirjoittamia unohtumattomia tarinoita.

Kotiliesi.f‪i‬ Kotiliesi.fi

    • Society & Culture
    • 4.7 • 6 Ratings

Kotilieden kahvihetki -podcast-sarjassa kuullaan Kotilieden toimittajien kirjoittamia unohtumattomia tarinoita.

    Kevyen liikenteen väylistä on tullut ikäihmisille turmanloukkuja – liikennelääketieteen professori: ”Monet pyöräilijät ajavat välittämättä liikennesäännöistä”

    Kevyen liikenteen väylistä on tullut ikäihmisille turmanloukkuja – liikennelääketieteen professori: ”Monet pyöräilijät ajavat välittämättä liikennesäännöistä”

    Kevyen liikenteen väylien pitäisi olla turvallisia ja terveellisiä meille kaikille, mutta tilastojen valossa näyttää siltä, että iäkkäille ihmisille ne ovat moninkertaisesti vaarallisempia paikkoja kuin meille muille.



    Lue myös: Hoitavatko robotit pian vanhuksia? Virtuaalihoito yleistyy vanhusten kotihoidossa – katso, miten kotimaakunnassasi toimitaan jo nyt!



    Onnettomuustietoinstituutti kerää tilastoja kaikkein vakavimmista, kuolemaan johtaneista onnettomuuksista. Sen mukaan vuonna 2017 kevyenliikenteen väylillä menehtyi 17 yli 65-vuotiasta jalankulkijaa ja kymmenen pyöräilijää.



    Moottoriajoneuvo-onnettomuuksiin verrattuna lukumäärät ovat onneksi hyvin pieniä, mutta kun otetaan käsittelyyn prosentit, kuolleista pyöräilijöistä lähes puolet, 49 prosenttia, on eläkeiän ylittäneitä, jalankulkijoista 47 prosenttia.



    Ikäihmisten suurta osuutta liikennekuolemista selittää luonnollisesti se, että ikääntyessä ihmisen liikkumis- ja huomiokyky heikkenevät.



    Ja kun jotain sattuu, iäkäs keho on hauras ja herkempi vammautumaan.



    Lue myös: Järkyttävä ilmiö yleistyy: ihmiset eivät auta onnettomuuspaikalla, vaan ottavat mieluummin kuvia – läheisensä menettäneet kertovat, miltä se tuntuu

    "Monet pyöräilijät ajavat kuin liikennesäännöt eivät koskisi heitä"

    Viime vuoden ennakkotilastojen perusteella tilanne on hiukan parantunut ja ikäihmisten kuolemat vähentyneet, mutta vuodesta toiseen he kärsivät kevyenliikenteen onnettomuuksista silti enemmän ja raskaammin kuin me muut.



    Hiljattain eläkkeelle jäänyttä, Suomen ensimmäistä ja toistaiseksi ainoaa liikennelääketieteen professoria Timo Tervoa nämä luvut sapettavat.



    ”Onhan tämä nyt kumma, jos ei ketään muuta huolestuta”, Tervo puhisee.



    Tervo syyttää tilanteesta surkeaa liikennesuunnittelua. Hän nostaa esiin esimerkiksi Helsingin Mannerheimintiellä lukuisat vanhuksille vaaralliset ”giljotiinit”.



    ”Kun hitaasti liikkuva vanhus pääsee hengissä suojatietä pitkin autotien yli, ensimmäinen paikka, johon hän pääsee turvaan, ei olekaan jalkakäytävä, vaan kevyenliikenteen väylä, jossa äänettömät valtavaa vauhtia ajavat pyöräilijät suhahtelevat hänen ohitseen, elleivät aja päälle. Missään muualla Euroopassa ei näe tällaista”, Tervo sanoo.



    Suomessa puhutaan hänen mielestään aivan liikaa siitä, miten terveellistä pyöräileminen on, mutta enemmän pitäisi puhua siitä, miten terveellisiä pyöräilijät ovat muille tielläliikkujille.



    ”Monet pyöräilijät ajavat niin kuin liikennesäännöt eivät koskisi heitä lainkaan”, hän sanoo.



    Sähköpyörien yleistyessä pyörien painokin kasvaa.



    Tervon mielestä pyöräilijöitä pitäisi ryhtyä suitsimaan omilla liikennevaloilla samaan tapaan kuin Tanskassa.



    ”Jollain tavalla meidän pitäisi pystyä huomioimaan ja kunnioittamaan iäkkäiden liikkumista enemmän.”

    "Suojatien ylityspaikat ovat hölmöjä ratkaisuja"

    Onnettomuustutkintainstituutin liikenneturvajohtaja Esa Räty on Tervon kanssa samaa mieltä. Teillä vallitsee vahvojen ja nopeiden laki.



    ”Onnettomuusaineistojen kautta en pysty tähän ottamaan kantaa, mutta omien arkihavaintojeni perusteella nämä suojatien ylityspaikat ovat hölmöjä ratkaisuja ja ansoja sekä jalankulkijoille että pyöräilijöille.”



    Räty näkee, että pyöräilijöiden määrä on kasvanut viime vuosina niin rajusti, ettei pyöräteiden ja muun liikenteen suunnittelu ole...

    • 17 min
    Hoitavatko robotit pian vanhuksia? Virtuaalihoito yleistyy vanhusten kotihoidossa – katso, miten kotimaakunnassasi toimitaan jo nyt!

    Hoitavatko robotit pian vanhuksia? Virtuaalihoito yleistyy vanhusten kotihoidossa – katso, miten kotimaakunnassasi toimitaan jo nyt!

    Virtuaalikäynnit, lääke- ja ateria-automaatit, turvalaitteet ja kenties myös robotit ovat yksi ratkaisu, kun hoiva-alan työvoiman ja rahojen riittävyyttä mietitään tulevina vuosikymmeninä.



    Lue myös: Mitä on hyvä hoito hoivakodissa? Anninpirtissä vanhus elää kuin kotonaan



    Alan nykyiset työntekijät eläköityvät nopeammin kuin uusia koulutetaan, ja väestön ikärakenteen vinoutumisen vuoksi ala joutuu kilpailemaan vähenevästä määrästä osaavaa työvoimaa.



    Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n johtava tutkija Marketta Niemelä sanoo, että tekniset ratkaisut ovat mahdollisuus, jota ei voi jättää hyödyntämättä.



    “Meistä suomalaisista joka viides on nyt yli 65-vuotias. Kun katsotaan kymmenen vuotta tulevaisuuteen, eläkeikäisiä on jo useampi kuin joka neljäs – noin 1,5 miljoonaa henkilöä. Tarvitsemme teknologiaa ja sitä hyödyntäviä uudenlaisia palveluja”, Niemelä painottaa.



    Mutta millaiseksi vanhusten hoiva muuttuu, jos teknologiset palvelut ja robotit korvaavat ihmisten työpanosta? Millaiseksi se on jo nyt muuttunut?

    Robotit jakavat jo nyt lääkkeitä

    "Lääkkeenne on valmiina otettavaksi!" lääkeannostelijarobotti huhuilee kotihoivan asiakasta. Jos tämä ei jostain syystä tule lääkettään ottamaan, robotti muistuttelee ja lopulta imaisee lääkeen takaisin sisäänsä. Välistä jääneestä lääkeannoksesta lähtee tieto hoitajalle tai omaiselle.



    Säntillistä ja luotettavaa. Lisäksi robotin voi ohjelmoida puhumaan haluttua kieltä. Lääkkeitä ei häviä minnekään, eikä niitä tule napsittua liikaa tai väärin.



    Teknologia parantaa turvallisuutta, se on selvää. Jos vanhalla ihmisellä on paikantava turvaranneke, jota voi hädän hetkellä painaa tai jonka välittämästä tiedosta muistisairaan omainen näkee, minne läheinen on eksynyt, niin ranneke voi pelastaa jopa hengen.



    Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viime vuonna valmistunut tutkimusraportti summaa, että turvarannekkeen käyttö on jo vakiintunut toimintatapa kotihoidossa. Lisäksi erilaista älykästä talotekniikkaa, kuten liesivahteja, palovaroittimia ja ovien aukaisuista hälyttäviä laitteita, älymattoja sekä hyvinvointia seuraavia rannekkeita on yhä enenevässä määrin tarjolla.



    Niille on kysyntää, sillä poliitikot ovat viime vuosina halunneet vahvistaa vanhusten kotihoitoa. Tämän vuoksi kodeissaan asuu yhä huonokuntoisempia ja apua tarvitsevia ikä-ihmisiä. Uusien teknisten laitteiden ja palvelujen avulla itsenäinen asuminen onnistuu entistä pidempään.



    Sosiaalinen robotti SARA on Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Viriumin kehittämä. Sen näytöltä hoitaja tai ikäihminen voi valita esimerkiksi historialuennon Suomen presidenteistä.

    Sosiaaliset robotit viihdyttävät muistisairaita

    Kotihoidossa teknologia säästää rahaa, kun hoitajien ei tarvitse käydä kotihoidon asiakkaiden luona niin usein.  Aivan viime vuosina joissakin kunnissa on myös testattu sosiaalisia robotteja, joiden tehtävänä on viihdyttää ja esimerkiksi laulattaa tai jumppauttaa laitoshoidossa olevia muistisairaita.



    On luultavaa, että teknologiaa ja robotiikkaa pyritään käyttämään tehtävissä, joiden tuottaminen olisi muuten kalliimpaa. Pelkona on, että robotit korvaavat ihmistyötä.



    Robotiikkaan perehtynyt tutkija Tuuli Turja Tampereen yliopistolta haluaa toppuutella robotteihin liittyvää intoilua. Hän korostaa, että ratkaisuja hoitaja­pulaan kannattaa etsiä myös työperäisestä maahanmuutosta ja omaisten osallistumisesta hoivaan.



    Turja pitäisi parhaana ratkaisuna sitä, että robotiikkaa kehitettäisiin hoitajien avuksi, ei hoivatyön korvaajaksi.



    Perimmiltään kyse on siitä,

    • 19 min
    Oletko tunnollinen – eli tutkimuksen mukaan pitkään elävä menestyjä? Testaa tunnollisuutesi vastaamalla näihin kysymyksiin

    Oletko tunnollinen – eli tutkimuksen mukaan pitkään elävä menestyjä? Testaa tunnollisuutesi vastaamalla näihin kysymyksiin

    Oletko tunnollinen? Todennäköisesti olet, koska klikkasit jutun auki.



    Lue myös: Työterveyslaitos tutki: luonteesi voi suojata sinua masennukselta



    Listasimme asioita, jotka kertovat tunnollisuudesta. Pitävätkö nämä kymmenen väittämää paikkansa sinun elämässäsi? Ruksita itseesi sopivat kohdat!

    1. Suunnittelet elämääsi eteenpäin

    Tiedät hyvin, mitä elämässäsi tapahtuu seuraavien kahden viikon aikana, koska olet merkinnyt menosi hyvissä ajoin kalenteriin. Olosi on turvallinen, kun tiedät, että ehdit tehdä kaiken, mitä haluat, ja rentoutumisellekin jää aikaa.



    Jos ystäväsi ehdottavat spontaania tapaamista ”tänään illalla”, systeemisi menee sekaisin ja saatat ärtyä.

    2. Haluat tehdä asiat valmiiksi

    Et pidä siitä, että asiat eivät etene. Jos työpaikallasi päätetään tehdä projekti, haluat tarkat säännöt: kuka vastaa, mistä ja millaisessa ajassa. Jos olet vastuussa itse, saatat tehdä muillekin kuuluvia hommia, jotta pysytte aikataulussa.



    Lue myös: Erota normaali huolestuminen ahdistuneisuushäiriöstä

    3. Olet tarkka yksityiskohdissa

    ”Viilaaminen” on sinulle tuttua. Jäät helposti hiomaan pieniä yksityiskotia senkin jälkeen, kun kakku on muiden mielestä valmis.



    Vatsassasi möyhertää, kun joudut päästämään irti omasta mielestäsi keskeneräisistä asioista. Toisinaan jonkun muun on sanottava sinulle: nyt riittää!

    4. Et painele siitä, missä aita on matalin

    Et välttämättä rakasta ryhmätöitä, vaikka olisit sosiaalinen ja tulisit ihmisten kanssa hyvin toimeen. Tämä johtuu siitä, että sinun on vaikea kestää sitä, että kaikki eivät ole yhtä tosissaan ja kunnianhimoisia. Menevät mielellään siitä, missä aita on matalin.

    5. Inhoat myöhästymistä

    Kun jotain on sovittu, se on sovittu. Jos olet sopinut tapaavasi ystäväsi tasalta, kainalosi alkavat hikoilla, kun huomaat, että ehdit paikalle vasta vartin yli. Tosin näin käy harvoin, koska olet yleensä ajoissa.

    6. Kaappisi ovat järjestyksessä

    Kaapissasi ei ole kesävaatteita talvella tai talvivaatteita kesällä. Et jätä likaisia tiskejä odottamaan aamua, ja tiedät, mitkä laskusi on maksamatta.



    Jos et yllä sotilaalliseen järjestykseen, haluaisit kovin mielelläsi yltää.

    7. Et repsahda ja heittäydy helposti

    Kun lähdet ystäväsi kanssa ”yksille”, et yhtäkkiä päädy vieraassa seurassa toiselle puolelle kaupunkia. Et muutenkaan ole herkästi impulssien vietävissä. Hallitset tunteitasi silloin, kun haluat hallita.

    8. Elät terveellisesti

    Tiedät varsin hyvin, millainen on virallisten suositusten mukainen ruokavalio. Herkuttelet kyllä, mutta et joka päivä. Yleensä syöt ja juot järkevästi sekä liikut säännöllisesti.

    9. Et improvisoi silloinkaan, kun siitä olisi hyötyä

    Pysyt mielelläsi suunnitelmassa, vaikka se ei aina olisikaan järkevää. Jalkapallokentällä teet niin kuin valmentajan kanssa on sovittu, etkä lähde säveltämään, vaikka pienellä luovuudella saattaisi syntyä maali.

    10. Haluat hallita elämääsi

    Sinulla on pienissä ja isoissa asioissa päämäärä, jota kohti pyrit. Maltat edetä porras kerrallaan, ja pienetkin saavutukset tuottavat sinulle tyydytystä. Pidät siitä, että sinulla on hallinnan tunne.

    Sait tulokseksi 0/10

    Jaa tulos facebookissa

    Luonne on viiden piirteen cocktail

    Tuntuuko siis tutulta? Oletko siis edellä kuvatun kaltainen järjestelmällinen, suunnitelmallinen ja päättäväinen persoona?



    Jos olet, voit heti onnitella itseäsi, sillä luonteesi suojaa sinua monenlaisilta harmeilta.

    • 14 min
    Kolme pienituloista kertoo, miksi tinkivät vaikka omasta ruoastaan lemmikkinsä hyväksi

    Kolme pienituloista kertoo, miksi tinkivät vaikka omasta ruoastaan lemmikkinsä hyväksi

    Miksi pidät lemmikkieläimiä, jos sinulla ei ole rahaa? Kaksi koiraa omistavalta Johannalta on kysytty tätä monta kertaa.



    Lue myös: Aivot paljastavat, että ihminen rakastaa lemmikkiään samalla lailla kuin lastaan – ja siitä on lukuisia terveyshyötyjä



    33-vuotiaalla Johannalla on pienet tulot, koska hän on onnettomuuden takia työkyvyttömyyseläkkeellä. Pula rahasta on todellista. Kerran Johannan puhelin suljettiin, ja hän oli pari viikkoa ilman kännykkää. Jos kengät hajoavat eikä Johannalla ole rahaa, hän teippaa ne tai yrittää löytää kirpputorilta eurolla uudet.



    Johanna joutuu valitsemaan, mitä hankkii. Vähän aikaa sitten kuistin katto pääsi romahtamaan, sillä hän oli laittanut rahat tärkeämpään ­asiaan. Koiranruokaan.



    ”Rahankäytössäni koirat menevät kaiken edelle”, Johanna sanoo.



    Koiriin kuluu joka kuukausi kymmeniä euroja. Tarkkaa summaa Johanna ei halua laskea, se vain ahdistaisi. Kun eläke tulee tilille, hän kuorii siitä ensimmäiseksi osan säästöön ­koirien menoja varten.



    Johannalle koirat eivät kuitenkaan ole rahakysymys. Kyse on paljon merkittävämmästä asiasta.



    Voit myös kuunnella jutun tästä:







    11 vuotta sitten Johanna halvaantui vyötäröstä alaspäin. Hän on kuntoutunut käveleväksi ja liikkuvaksi, mutta elää jatkuvien kipujen, jäykkyyksien ja epilepsiaa muistuttavien kohtausten kanssa.



    Itsenäinen elämä olisi mahdotonta ilman koiria. Ilman niitä Johanna ei uskaltaisi kohtausten pelossa liikkua ulkona eikä voisi asua omillaan.



    Johanna ei esiinny jutussa omalla nimellään eikä kasvoillaan.

    Katso koiraa silmiin

    Eläimistä on ihmisen hyvinvoinnille monenlaista hyötyä. Mitä positiivisempi tunneside koirien omistajalla on lemmikkiinsä, sitä suurempia terveyshyötyjä hän saa.



    Tämä selvisi lääketieteen ja kirurgian tohtorin Heimo Langinvainion tutkimuksessa.



    Hyvän olon kokemus näkyy ihmisen kehossa monin mitattavin tavoin. Lääketieteellisissä tutkimuksissa on esimerkiksi todettu, että jo lemmikin silittäminen lisää kipua lievittävän hyvänolonhormoni oksitosiinin tuotantoa.



    Erityisesti lemmikin silmiin katsominen purskauttaa kehoon oksitosiinia. Asiaa on tutkittu koirilla: rakkaan rekun silmiin katsominen kolminkertaistaa ihmisen oksitosiinimäärän.



    Tutkimuksissa on havaittu lemmikin myös vähentävän ihmisen stressiä. Pelkkä eläimen läsnäolo saa kehon stressihormoni kortisolin tason laskemaan.



    Lisäksi lemmikin seura alentaa verenpainetta, ehkäisee sydän- ja verisuonitauteja ja nopeuttaa esimerkiksi sydäninfarktista toipumista.



    Lääketieteen tohtori, kipututkija Helena Miranda suosittelee kirjassaan Ota kipu haltuun, että kroonisista kivuista kärsivän kannattaa hankkia lemmikki.

    Ponin avulla jaloille

    Johannan oloa eläimet ovat helpottaneet. Ne ovat kuitenkin tuoneet vielä syvempää apua. Syyn jaksaa yrittää.



    Lue myös: Ahdistunut koira tuhoaa omistajan tavarat – eläinlääkäri neuvoo eroahdistuksen hoidossa



    Onnettomuuden jälkeen ihmiset tuottivat Johannalle pettymyksen. Ystävät paria lukuun ottamatta kaikkosivat ympäriltä.



    ”Se oli jännä. Olin sama ihminen kuin ennen, mutta en vain kävellyt. Se riitti selän kääntämiseen.”



    Koirien lisäksi Johanna on saanut apua ystävänsä ponista. Siitä tuli hänen paras kuntovalmentajansa.



    ”Ystäväni oli ovela. Hän kysyi, voinko auttaa ponin hoidossa. Hän tiesi, ­että se kiinnostaisi minua.

    • 16 min
    Karita Mattila totuttelee eron jälkeen uuteen elämäntilanteeseen: ”Työ on ollut minulle siunaus”

    Karita Mattila totuttelee eron jälkeen uuteen elämäntilanteeseen: ”Työ on ollut minulle siunaus”

    Sopraano Karita Mattilan, 59, kaulalla kimaltaa kultainen alligaattori. Hän hankki riipuksen tammikuussa 2018 kotikulmiltaan Floridan Naplesista. Hän oli vaihdattamassa kultasepänliikkeessä kelloihinsa pattereita, kun hän huomasi korun vitriinissä.



    Lue myös: Karita Mattila: ”Minua ajaa itsekritiikki”



    Alligaattori edustaa Karitalle kotiseutua, jonka lammissa niitä ui.



    Karita osti korun, koska hän tarvitsi piristystä elämäänsä. Viime talvena Karita ja hänen puolisonsa Tapio Kuneinen jättivät avioerohakemuksen. Kolmekymmentä vuotta kestänyt liitto päättyi yhteisestä sopimuksesta.



    ”Pitkästä liitosta erotaan vain todellisista syistä. Eromme ei ollut kuitenkaan riitainen”, Karita Mattila kertoi Kotiliedelle heinäkuussa Etelä-Ranskassa, Aix en Provencen pikkukaupungissa.

    Erossa katosi arkiturva: "Tunsin itseni ajopuuksi"

    Eron myötä huippusopraano Mattilan arki mullistui.



    ”Avioero vaikuttaa kaikkeen. Sitä ei voi peittää, enkä haluakaan.”



    Lue myös: Maailmalle muuttanut Karita Mattila: ”Menestyjät eivät mahdu Suomeen”



    Hän rinnastaa eron hetkeen, kun parikymppisenä menettää lapsenuskonsa. Kotiopit eivät enää päde, ja arvomaailma menee uusiksi.



    Erossa elämästä katosi arkinen turva, johon pitkässä liitossa tottui. Samoin harmonia. Varmuus. Ja manageri, sillä Tapio oli hoitanut niitä hommia.



    ”Arjen manageeraaminen tuli harteilleni, ja aluksi se pelotti.”



    Karita tunsi itsensä ajopuuksi.



    ”Joku on sanonut, että jos on ajopuu, ei ole muuta kuin luottamus, että pysyy pinnalla.”



    Karita Mattila tähditti heinäkuussa Mahagonny-oopperaa Ranskassa.

    Usko pärjäämiseen palasi

    Pikkuhiljaa Karita alkoi uskoa pärjäävänsä ja oppi hoitamaan asioita, joista puoliso oli vastannut. Työku­vioissa on apuna agentti.



    Sopraanon työtahti on kova, ja hän sanoo, että uusien roolien opiskelu, liikkeellä olo ja esiintyminen ovat auttaneet pysymään pinnalla vaikeinakin hetkinä.



    Kuluneena vuonna Karita on itkenyt usein. Tunteet ovat purkautuneet yksin ollessa, klassista musiikkia kuunnellessa.



    Vaikka hän on viihtynyt aina myös yksin, avioeron jälkeen hän on tuntenut itsensä välillä yksinäiseksi.



    ”Vaikka tunteeni ovat menneet vuoristorataa, en ole voinut ryhtyä surkeilemaan kohtuuttomasti ja ajattelemaan, että uuteen elämäntilanteeseen tottuminen olisi ylivoimaista.”



    Hän miettii hetken ja lisää:



    ”Olematta uskovainen sanon, että työ on minulle siunaus.”



    Toinen iloa elämään tuonut asia on ollut Twitteriin liittyminen. Vuoden sisällä 7500 ihmistä ympäri maailmaa on ryhtynyt seuraamaan sopraanon elämänmakuisia päivityksiä.

    Kuuntele Karitan koko haastattelu podcastina!

    Luit lyhennelmän Kotilieden jutusta, jossa Karita Mattila kertoo uudesta elämäntilanteestaan, tunteistaan, haaveistaan ja työstään. Voit lukea koko jutun Kotilieden numerosta 20/2019 (tilaa lehti nyt tarjoushinnalla!) tai kuunnella sen jo nyt podcastina: 

    • 14 min
    Aivot paljastavat, että ihminen rakastaa lemmikkiään samalla lailla kuin lastaan – ja siitä on lukuisia terveyshyötyjä

    Aivot paljastavat, että ihminen rakastaa lemmikkiään samalla lailla kuin lastaan – ja siitä on lukuisia terveyshyötyjä

    Ihminen tuntee lemmikkiään kohtaan samaa rakkautta kuin lastaan kohtaan. Asia pystytään toteamaan tieteellisesti sekä hormonitasojen mittauksella että aivojen magneettikuvauksissa.



    Lue myös: Stressaat vähemmän, nukut paremmin – näin monilla tavoilla lemmikki parantaa terveyttäsi



    Amerikkalaisessa tutkimuksessa äidit katsoivat kuvaa lapsestaan ja koirastaan. Kummassakin tapauksessa äidin aivoissa aktivoituvat lähes samat avioalueet. Siis ne, joissa syntyy sähköistä toimintaa rakkauden tunteita koettaessa.



    Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen farmakologian professori Outi Vainio sanoo, että rakkauden tunne on todellinen.



    ”Joskus kuulee vähättelyä, että ihmisen eläimeen kohdistama tunne ei ole aito. Mutta on se. Tämän osoittavat aivokuvantamisen lisäksi myös oksitosiinitutkimukset.”

    Lemmikki parantaa omistajan terveyttä monella tavalla

    Lemmikin aiheuttama hyvän olon kokemus näkyy ihmisen kehossa monin mitattavin tavoin. Pelkkä lemmikin silittäminen lisää hyvän olon hormoniksi kutsutun oksitosiinin tuotantoa.



    Erityisen paljon oksitosiinia erittyy silloin, kun ihminen katsoo lemmikkinsä silmiin, kipulääkäri Helena Miranda kirjoittaa kirjassaan Ota kipu haltuun.



    Asiaa on tutkittu koirien kanssa. Oman rekun silmiin katsominen kolminkertaistaa omistajan oksitosiinimäärän.



    Mutta kehossa tapahtuu muutakin hyvää lemmikin läheisyydessä. Stressihormoni kortisolin taso laskee ja verenpaine alenee. Lemmikin seura ehkäisee omistajansa sydän- ja verisuonitauteja. Se myös nopeuttaa esimerkiksi sydäninfarktista toipumista.



    Tosin terveyshyötyjen saaminen riippuu lemmikin ja omistajan suhteesta.



    ”Mitä positiivisempi tunneside koiran omistajalla on lemmikkiinsä, sitä suurempia terveyshyötyjä hän saa”, koirien ja niiden omistajien suhdetta kartoittanut lääketieteen ja kirurgian tohtori Heimo Langinvainio sanoo.



    Lue myös: Testaa, mikä lemmikki sopii sinulle!

    Koira rakastaa ihmistään

    Oksitosiini on hormoni, jota erittyy sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Se on erityisen tärkeä liima äidin ja lapsen tai emon ja pennun välillä.



    Oksitosiinia vapautuu sekä ihmisen että lemmikkieläimen aivolisäkkeen takaosasta.



    ”Tämä on yhteinen fysiologinen ominaisuutemme, joka on hyvin vanhaa perua ja säilynyt lajien kehittyessä”, Vainio sanoo.



    Vainion oman ryhmän tutkimus vahvisti, että myös koirilla oksitosiini on ratkaisevassa roolissa, kun se kiintyy omistajaansa.



    ”Rakkauden ja kiintymyksen tunteet ylittävät lajirajat. Koira rakastaa ihmistään yhtä lailla kuin ihminen koiraansa.”



    Koirat kokevat tutkimusten mukaan ihmisen huomion suurimpana palkintona. Jopa suurempana kuin herkut.



    ”Näin on siitäkin huolimatta, että koirat ovat ahneita – tai kauniisti sanottuna ruokamotivoituneita. Ilmiö koskee myös ihmistä. Toisen ihmisen hymy palkitsee meitä enemmän kuin suklaa”, Vainio sanoo.



    Kiinnostuitko aiheesta? Kotiliedessä 19/2019 pureudutaan kiisteltyyn aiheeseen eli köyhän oikeuteen pitää lemmikkiä. Vähävaraiset lemmikinomistajat kertovat, miten heihin suhtaudutaan ja miten he selviävät, kun lemmikin elättäminen lohkaisee ison osan tuloista. Voit nyt kuunnella koko jutun podcastina!

    Kuuntele juttu "Köyhän paras ystävä":

    • 16 min

Customer Reviews

4.7 out of 5
6 Ratings

6 Ratings

sannamariajohanna ,

Kiinnostavat lukijat ja mielenkiintoisia aiheita! Taitavia toimittajia

Top Podcasts In Society & Culture