46 episodes

...eli se mitä koulussa jäi oppimatta syystä tai toisesta. Kuinka kristinusko, Marx tai Freud ovat vaikuttaneet ajatteluumme?

Länsimaisen sivistyksen lyhyt oppimäärä YLE

    • History

...eli se mitä koulussa jäi oppimatta syystä tai toisesta. Kuinka kristinusko, Marx tai Freud ovat vaikuttaneet ajatteluumme?

    Länsimaisen sivistyksen lyhyt oppimäärä: Länsimaisen sivistyksen 10 kaupunkia nyt Yle Areenassa

    Länsimaisen sivistyksen lyhyt oppimäärä: Länsimaisen sivistyksen 10 kaupunkia nyt Yle Areenassa

    Länsimaisen sivistyksen 10 kaupunkia -sarjassa oppaina ovat hyvin kaupunkinsa tuntevat suomalaiset.

    Elokuvaohjaaja Alli Haapasalo lähti New Yorkiin, koska hänellä oli nuorena sellainen tunne, että elämä tapahtuu jossain muualla.

    Ottomaanien islamilainen Istanbul on myös juutalais-kristillisen kulttuuriperinnön suurkaupunki, sanoo toimittaja-kirjailija Pia Ingström, jonka kaupunki vei mennessään yli 35 vuotta sitten.

    Pitkän työuran Pariisissa tehnyt ja kaupungissa yhä osittain asuva toimittaja-kirjailija Helena Petäistö ei tunnustaudu frankofiiliksi, vaikka Pariisista tulikin hänen elämänsä kaupunki.

    Suomen Saksan-instituutissa Berliinissä työskentelevä Suvi Wartiovaara viihtyy Berliinissä, koska kaupungissa on helppo hengittää.

    Vuosituhannen vaihteessa Wienissä pitkään suurlähettiläänä ollut Tom Grönberg sanoo, että Wien oli tuolloin mielenkiintoinen asemapaikka monessa mielessä. Wien oli yksi Euroopan kolmesta YK-kaupungista.

    Hyvin Pietarin tunteva toimittaja-tietokirjailija Heikki Haapavaara toivoo, että Pietari voisi palata vanhaan kansainväliseen asemaansa ja loistoonsa.

    Vaikka Lontoo on suuri, se on jättiläismäinen pikkukaupunki, sanoo Lontoon ja Ison-Britannian hyvin tunteva kokoomuksen kansanedustaja Pertti Salolainen.

    Ateena on metropoli idän ja lännen välillä, ja siellä voi tapahtua mitä tahansa, sanoo dosentti Martti Leiwo, joka on työskennellyt Suomen Ateenan-instituutissa ja asunut kaupungissa useaan otteeseen.

    Helsingissä asuva entinen näyttelijä ja nykyinen hahmoterapeutti Maria Heiskanen lähti Tukholmaan 1990-luvun alussa pakoon Helsingin kylmää ja kovaa ilmapiiriä. Tukholmasta tulikin hänelle turvapaikka.

    Colosseum sykähdyttää ja vetää edelleen puoleensa jokaisella visiitillä, kertoo suomentaja Anu Rinkinen, jolle Rooma on tullut tutuksi parinkymmenen viime vuoden aikana.

    Sarjaa toimittaa Salme Unkuri.

    • 59 sec
    Alan Turing - mies tietokoneen ja tekoälyn takana

    Alan Turing - mies tietokoneen ja tekoälyn takana

    Brittiläinen matemaatikko Alan Turing oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä tiedemiehistä, kertoo tekniikan tohtori Teemu Leppänen. Turing muun muassa kehitti nykyaikaisen tietokoneen periaatteen ja pohti tekoälyä yli puoli vuosisataa sitten, sekä mursi saksalaisten salakirjoitusjärjestelmät toisen maailmansodan aikana.

    Vain 41-vuotiaana kuolleen Turingin ura tiedemiehenä jäi lyhyeksi. Hänen perintönään puhutaan kuitenkin yhä “Turingin koneesta”, josta PC ja älypuhelin ovat käytännön esimerkkejä. “Turingin testissä” puolestaan pohditaan nyt megatrendiksi nousseen tekoälyn mahdollisuuksia ja rajoja.

    Toimittajana on Salme Unkuri.


    Kuva: Kalevi Rytkölä/Yle.

    • 29 min
    Nuorisokulttuurista yhdenikäisyyden kulttuuriin

    Nuorisokulttuurista yhdenikäisyyden kulttuuriin

    Nuorisokulttuurin katsotaan usein syntyneen 1950-luvulla Yhdysvalloissa, mutta nuorisokulttuuria on ollut jo paljon ennen Elvistä, kertoo tutkija Janne Poikolainen Nuorisotutkimusseurasta. Kaupallinen nuorisokulttuuri teki Yhdysvalloissa sotien jälkeen läpimurtonsa ja levisi maailmanlaajuisesti, mutta jo sotien välissä oli koettu muun muassa swing-kuume.

    Nuorisokulttuurin myötä lapsuudesta ei enää siirrytty suoraan aikuisuuteen kuten aikaisemmin, jolloin lapset ja nuoret olivat tehneet työtä. Samalla koulunkäynti yleistyi ja piteni, ja nuoruus elämänvaiheena syntyi. Nyt suuri osa nuorisokulttuurista löytyy netistä, toisaalta nuorisokulttuuria on alettu myydä myös lapsille ja aikuisille.

    Toimittajana on Salme Unkuri.


    Kuva: Mika Kanerva.
    Rock-muusikko Arto Muna yhtyeineen esiintyy.

    • 29 min
    Modernismia ja postmodernismia

    Modernismia ja postmodernismia

    Modernin termi liitetään usein Euroopassa 1700-luvulla alkaneeseen teollistumis- ja kapitalisoitumisprosessiin, ja tämän kehityksen tuomiin mullistuksiin eri elämänaloilla. Taidehistorian ja -teorian professori Anita Seppä Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta toteaa, että elämme yhä modernia aikaa, koska modernin piirissä luodut rakenteet ohjaavat edelleen vahvasti elämäämme, vaikka nykyaika eroaakin aiemmista modernin vaiheista.

    Modernia on myös kritisoitu paljon 1900-luvun aikana. Erityisesti 1960-luvun jälkeen kehittynyt postmoderni keskustelu on halunnut joko hylätä modernin käsitteen vanhentuneena tai määritellä sen uudelleen. Näiden kysymysten ohella Seppä pohtii kriittisesti postmodernin filosofian ydinväitteitä “suurten tarinoiden” kuolemisesta.

    Toimittajana on Salme Unkuri.


    Kuva: @NEX6ki
    Nevada, Yhdysvallat.

    • 29 min
    Anarkismia ja avantgardea

    Anarkismia ja avantgardea

    Moderni eurooppalainen anarkismi syntyi 1800-luvulla yhteiskunnan murroksessa teollisen vallankumouksen sivutuotteena. Anarkismi syntyi työväenliikkeestä, mutta anarkistien ja kommunistien tiet erosivat 1800-luvun lopulla, koska anarkistit vastustivat valtiota toisin kuin kommunistit.

    Avantgarde voidaan puolestaan nähdä anarkismin eräänlaisena esteettisenä ulottuvuutena, sanoo dosentti Marja Härmänmaa. Perusmerkityksessään avantgarde tarkoittaa uutta luovaa ajattelua ja toimintaa, ja taiteessa se alkoi näkyä 1800-luvulla. Yksi merkittävimmistä avantgarden liikkeistä oli ranskalaisen kirjailijan André Bretonin luoma surrealismi, joka näkyy yhä kulttuurissamme monin tavoin.

    Toimittajana on Salme Unkuri.


    Kuva: Antti Eintola/Yle

    • 28 min
    Michel Foucault

    Michel Foucault

    Ranskalainen historioitsija ja filosofi Michel Foucault oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä ajattelijoista. Filosofian tutkija Kai Alhanen kertoo, että Foucault´n vaikutus on ollut suuri muun muassa sosiologiaan, historiantutkimukseen ja filosofiaan, ja hänen keskeisistä käsitteistään kiistellään yhä.

    Michel Foucault kiinnostui valtavirran filosofian vieroksumista ilmiöistä kuten hulluudesta, rikollisuudesta, sairaudesta ja seksuaalisuudesta, ja teki myös käytännön työtä muun muassa vankilalaitoksen parissa. Foucault´lla oli radikaaleja käsityksiä siitä, kuinka kielen ja yhteiskunnan rakenteet ohjaavat ajatteluamme ja millaisessa vallankäytön yhteiskunnassa elämme.

    Toimittajana on Salme Unkuri.


    Kuva: Eila Haikarainen/Yle.

    • 29 min

Top Podcasts In History

Listeners Also Subscribed To

More by YLE