45 jaksoa

...eli se mitä koulussa jäi oppimatta syystä tai toisesta. Kuinka kristinusko, Marx tai Freud ovat vaikuttaneet ajatteluumme?

Länsimaisen sivistyksen lyhyt oppimäärä YLE

    • Historia
    • 4.2 • 37 arviota

...eli se mitä koulussa jäi oppimatta syystä tai toisesta. Kuinka kristinusko, Marx tai Freud ovat vaikuttaneet ajatteluumme?

    Alan Turing - mies tietokoneen ja tekoälyn takana

    Alan Turing - mies tietokoneen ja tekoälyn takana

    Brittiläinen matemaatikko Alan Turing oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä tiedemiehistä, kertoo tekniikan tohtori Teemu Leppänen. Turing muun muassa kehitti nykyaikaisen tietokoneen periaatteen ja pohti tekoälyä yli puoli vuosisataa sitten, sekä mursi saksalaisten salakirjoitusjärjestelmät toisen maailmansodan aikana.

    Vain 41-vuotiaana kuolleen Turingin ura tiedemiehenä jäi lyhyeksi. Hänen perintönään puhutaan kuitenkin yhä “Turingin koneesta”, josta PC ja älypuhelin ovat käytännön esimerkkejä. “Turingin testissä” puolestaan pohditaan nyt megatrendiksi nousseen tekoälyn mahdollisuuksia ja rajoja.

    Toimittajana on Salme Unkuri.


    Kuva: Kalevi Rytkölä/Yle.

    • 29 min
    Nuorisokulttuurista yhdenikäisyyden kulttuuriin

    Nuorisokulttuurista yhdenikäisyyden kulttuuriin

    Nuorisokulttuurin katsotaan usein syntyneen 1950-luvulla Yhdysvalloissa, mutta nuorisokulttuuria on ollut jo paljon ennen Elvistä, kertoo tutkija Janne Poikolainen Nuorisotutkimusseurasta. Kaupallinen nuorisokulttuuri teki Yhdysvalloissa sotien jälkeen läpimurtonsa ja levisi maailmanlaajuisesti, mutta jo sotien välissä oli koettu muun muassa swing-kuume.

    Nuorisokulttuurin myötä lapsuudesta ei enää siirrytty suoraan aikuisuuteen kuten aikaisemmin, jolloin lapset ja nuoret olivat tehneet työtä. Samalla koulunkäynti yleistyi ja piteni, ja nuoruus elämänvaiheena syntyi. Nyt suuri osa nuorisokulttuurista löytyy netistä, toisaalta nuorisokulttuuria on alettu myydä myös lapsille ja aikuisille.

    Toimittajana on Salme Unkuri.


    Kuva: Mika Kanerva.
    Rock-muusikko Arto Muna yhtyeineen esiintyy.

    • 29 min
    Modernismia ja postmodernismia

    Modernismia ja postmodernismia

    Modernin termi liitetään usein Euroopassa 1700-luvulla alkaneeseen teollistumis- ja kapitalisoitumisprosessiin, ja tämän kehityksen tuomiin mullistuksiin eri elämänaloilla. Taidehistorian ja -teorian professori Anita Seppä Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta toteaa, että elämme yhä modernia aikaa, koska modernin piirissä luodut rakenteet ohjaavat edelleen vahvasti elämäämme, vaikka nykyaika eroaakin aiemmista modernin vaiheista.

    Modernia on myös kritisoitu paljon 1900-luvun aikana. Erityisesti 1960-luvun jälkeen kehittynyt postmoderni keskustelu on halunnut joko hylätä modernin käsitteen vanhentuneena tai määritellä sen uudelleen. Näiden kysymysten ohella Seppä pohtii kriittisesti postmodernin filosofian ydinväitteitä “suurten tarinoiden” kuolemisesta.

    Toimittajana on Salme Unkuri.


    Kuva: @NEX6ki
    Nevada, Yhdysvallat.

    • 29 min
    Anarkismia ja avantgardea

    Anarkismia ja avantgardea

    Moderni eurooppalainen anarkismi syntyi 1800-luvulla yhteiskunnan murroksessa teollisen vallankumouksen sivutuotteena. Anarkismi syntyi työväenliikkeestä, mutta anarkistien ja kommunistien tiet erosivat 1800-luvun lopulla, koska anarkistit vastustivat valtiota toisin kuin kommunistit.

    Avantgarde voidaan puolestaan nähdä anarkismin eräänlaisena esteettisenä ulottuvuutena, sanoo dosentti Marja Härmänmaa. Perusmerkityksessään avantgarde tarkoittaa uutta luovaa ajattelua ja toimintaa, ja taiteessa se alkoi näkyä 1800-luvulla. Yksi merkittävimmistä avantgarden liikkeistä oli ranskalaisen kirjailijan André Bretonin luoma surrealismi, joka näkyy yhä kulttuurissamme monin tavoin.

    Toimittajana on Salme Unkuri.


    Kuva: Antti Eintola/Yle

    • 28 min
    Michel Foucault

    Michel Foucault

    Ranskalainen historioitsija ja filosofi Michel Foucault oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä ajattelijoista. Filosofian tutkija Kai Alhanen kertoo, että Foucault´n vaikutus on ollut suuri muun muassa sosiologiaan, historiantutkimukseen ja filosofiaan, ja hänen keskeisistä käsitteistään kiistellään yhä.

    Michel Foucault kiinnostui valtavirran filosofian vieroksumista ilmiöistä kuten hulluudesta, rikollisuudesta, sairaudesta ja seksuaalisuudesta, ja teki myös käytännön työtä muun muassa vankilalaitoksen parissa. Foucault´lla oli radikaaleja käsityksiä siitä, kuinka kielen ja yhteiskunnan rakenteet ohjaavat ajatteluamme ja millaisessa vallankäytön yhteiskunnassa elämme.

    Toimittajana on Salme Unkuri.


    Kuva: Eila Haikarainen/Yle.

    • 29 min
    Eksistentialismia ja angstia

    Eksistentialismia ja angstia

    Eksistentialismi alkoi kehittyä jo ennen ranskalaista filosofia ja kirjailijaa Jean-Paul Sartrea, kertoo estetiikan professori Arto Haapala Helsingin yliopistosta. Sartreen vaikutti muun muassa saksalainen filosofi Martin Heidegger, joka puhuu ihmisen pysyvän minuuden sijasta eksistentiaaleista, jotka määrittelevät ihmistä.

    Ranskalaiset eksistentialistit psykologisoivat Heideggerin luomat käsitteet ahdistuksesta ja huolesta yksilötasolle, ja samalla niistä tuli mediaseksikkäitä. Eksistentialistien mukaan ihminen tekee itse itsensä omilla valinnoillaan ja omilla toimillaan, mistä seuraa vapauden lisäksi vastuu. Ihmisen täytyy siis itse löytää vastaukset myös moraalisiin kysymyksiin.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Ylen arkisto/Ranskan suurlähetystö.
    Jean-Paul Sartre.

    • 27 min

Asiakasarvostelut

4.2/5
37 arviota

37 arviota

Suosituimmat kategorian Historia podcastit

Kuuntelijat tilasivat myös

Lisää tekijältä YLE