Oppimisen psykologia Hanna Siefen

Nykyään työelämässä muutokset ovat arkipäivää, ja niistä selviäminen vaatii, että yhteistyö ihmisten välillä sujuu. Oli kyse sitten yritysten yhdistyminen, toimintatapojen muuttaminen tai vaikka siitä, että työtiimejä järjestellään uusiksi.

Tässä jaksossa pureudun erityisesti siihen millainen merkitys yhteistyöllä on muutoksen onnistumisessa. Miksi on tärkeää saada oikeat ihmiset mukaan muutoksen tekemiseen ja ihmiset keskustelemaan keskenään. Vieraanani on Matti Hirvanen, jolla on vuosien kokemus työyhteisöjen kehittämisestä Humap Consultationin riveissä.

Matti kertoo mm.

-Kuinka kriittistä on saada oikeat ihmiset osallistumaan muutokseen ja miten se vaikuttaa lopputulokseen.
-Yleisimpiä esteitä, jotka voivat haitata tehokasta yhteistyötä.
-Miten erilaiset mielipiteet, niin positiiviset kuin varaukselliset, saadaan kuuluviin ja arvostetuiksi.
-Miten totuttuja keskustelutapoja voidaan uudistaa ja millaisia vaikutuksia sillä voi olla.
-Miten omaa vuorovaikutustapaa voi analysoida ja kehittää.
-Kenen välillä yhteistyötä ja keskustelua olisi hyödyllistä lisätä.

Ammatillinen itsetuntemus auttaa meitä tuntemaan omat vahvuutemme ja heikkoutemme sekä ymmärtämään, mitä arvostamme työssä. Tässä jaksossa keskustelemme siitä, miten tärkeää on tuntea itsensä työelämässä, jotta voi rakentaa itselleen mielekästä ja merkityksellistä työuraa. Tutkimme, miten jokainen meistä voi löytää oman paikkansa ja tehdä töitä, jotka todella kiinnostavat ja tuntuvat tärkeiltä, varsinkin nyt, kun työelämä muuttuu jatkuvasti.

Vieraanani on organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa, jonka uusin kirja 'Ikuinen koeaika' syventyy näihin kysymyksiin ammatillisen itsetuntemuksen näkökulmasta.

Jaakko kertoo mm.
-Miksi ammatillinen itsetuntemus on tärkeää?
-Mistä ammatillinen itsetuntemus koostuu?
-Miten voi tunnistaa omaa osaamista, vahvuuksia ja heikkouksia?
-Miten voi tunnistaa omat keskeisimmät motivaattorit ja motivaation tappajat?
-Miten löytää ja seurata omia kiinnostuksen kohteita työelämässä?

Usein elämän yksinkertaisimmat teot ovat niitä, jotka merkitsevät eniten. Kun tiimikaverisi kiittää sinua avusta tai kumppanisi ottaa aikaa kuullakseen päiväsi kuulumiset, koet todennäköisesti tulleesi arvostetuksi. Ja sen tuntuu hyvältä.

Tässä jaksossa käyn läpi sitä, miksi arvostava kohtaaminen on tärkeää ja miten se vaikuttaa hyvinvointiin. Pohdin, miten arvostus ilmenee erilaisissa ihmissuhteissa ja miksi arvostuksen ilmaiseminen tai vastaanottaminen voi joskus olla vaikeaa Jakson loppupuolella saat kuulla myös käytännönläheisiä vinkkejä siihen kuinka arvostusta voi lisätä omissa ihmissuhteissa.

Vieraanani on Pekka Tölli, entinen pankkiiri ja McKinseyn konsultti, nykyinen Mehiläisen johtava organisaatiopsykologi. Pekka on myös kirjoittanut uunituoreen kirjan Minä näen sinut. Arvostuksen psykologiaa.

Pekka kertoo mm.
- Mitä tarkoitetaan arvostavalla kohtaamisella?
- Miksi arvostuksen kokeminen on tärkeää?
- Miksi arvostuksen antaminen tekee ihmiselle hyvää?
- Millaisia väärinkäsityksiä arvostavaan kohtaamiseen liittyy?
- Miksi emme osoita arvostusta tai osaa ottaa sitä vastaan?
- Miten voin kohdata toisen arvostavammin?

Tässä jaksossa sukelletaan oppimisprinttien maailmaan ja tutkitaan, kuinka ne voivat auttaa meitä muotoilemaan omaa uraamme. Tämä jakso on suunnattu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita omasta kehityksestä ja työssä oppimisesta, oli kyseessä sitten uran ihan alkuvaiheet, uusien tuulten haistelu tai nykyisessä työssä kehittyminen. Vieraanani on Splendedin toimitusjohtaja Marjut Sadeharju.

Marjut kertoo mm.

- Mikä on oppimissprintti?
- Mitä on uramuotoilu?
- Millainen on hyvä kokeilu?
- Miten eräässä pelifirmassa on hyödynnetty oppimissprinttejä ja lisätty oppimista arkeen?
- Mistä jokainen voi lähteä liikkeelle, kun haluaa pohtia oman uran suuntaa?

Törmäämme joka päivä tilanteisiin, joissa yhteyden laatu vaikuttaa siihen, miten meillä menee töissä ja kotona. Mieti vaikka tavallista työpäivääsi: kun työkaverit tuntevat toisensa hyvin ja ymmärtävät, mistä kukin puhuu, projektit etenevät kuin rasvattu. Mutta entäs kun yhteys katkeaa? Kun kokouksissa istutaan hiljaa tai kun väärinkäsitykset saavat ihmiset varpailleen?

Tässä jaksossa syvennytään siihen millainen merkitys yhteydellä on (työ)elämässä. Mistä yhteys koostuu? Miksi yhteys joskus katkeaa ja miten yhteyttä voi rakentaa?

Vieraanani on psykologi Ilona Rauhala. Ilonalla on pitkä kokemus työelämän kehittämisestä ja valmentamisesta ja hän on OK5 Oy:n perustajaosakas. Ilonan uusin kirja: Yhteys - avain johtamiseen, käsittelee yhteyden merkitystä elämässä. Kirjaa on ollut kirjoittamassa myös Ira lange, Kimmo Kääriä ja Ilkka Virkkunen.

Ilona kertoo mm.

- Miten yhteys kalakauppiaaseen, puolisoon ja lähimpään tiimiläiseen eroaa?
- Miksi kaipaamme yhteyttä toiseen ihmiseen?
- Mitä hyötyä on hyvästä yhteydestä ja mitä haittaa huonosta?
- Mistä yhteys koostuu?
- Miksi yhteys usein katkeaa?
- Miksi teemme toisesta ihmisestä niin herkästi vääriä tulkintoja?
- Millä keinoilla yhteyttä toiseen voi ylläpitää ja vahvistaa?
- Mitkä ovat onnistuneen kohtaamisen viisi elementtiä?

Odottamattomat tapahtumat, kuten vaikkapa sattumalta kuultu kommentti tai yllättävä kohtaaminen bussipysäkillä, voivat jäädä vuosiksi mieleen. Pienillä hetkillä voi olla iso merkitys. Ja toisaalta isot käännekohdat ovat saattaneet kadota mielestä. Tämän kertainen jakso pohtii kohtaamisen, muistamisen ja reflektoinnin teemoja.

Vieraanani on Saku Tuominen, yrittäjä, joka on toiminut alallaan yli kolme vuosikymmentä. Sakun elämässä on ollut lukemattomia mielenkiintoisia vaiheita, mm. tv-ohjelmien tuottamista, ravintolabisnestä ja paljon muuta.

Saku on hiljattain julkaissut elämänkertansa nimeltään "Ettekö tiedä kuka minä olen - erilainen elämänkerta". Kirja tarjoaa kiehtovan näkökulman siihen, miten elämämme pienet, mutta merkitykselliset hetket voivat muokata koko tarinaamme.

Saku kertoo mm.
-Miksi hänen elämänkertansa on jotain aivan muuta kuin mihin on elämänkertojen kohdalla totuttu.
-Mitä Saku oppi tarkastellessaan omaa elämäänsä.
-Miksi omat arvot eivät aina näy arjen toiminnassa.
-Miksi reflektointi on oppimisen keskeisin väline.