300 episodes

Politiikkaa on kaikkialla, ja politiikka on meidän kaikkien asia. Politiikkaradio on myös ohjelma yhteiskunnasta, sen kiinnostavista ilmiöistä ja ihmisistä meillä ja maailmalla. Toimittajina Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen.

Politiikkaradio YLE Areena

    • Music
    • 4.3 • 198 Ratings

Politiikkaa on kaikkialla, ja politiikka on meidän kaikkien asia. Politiikkaradio on myös ohjelma yhteiskunnasta, sen kiinnostavista ilmiöistä ja ihmisistä meillä ja maailmalla. Toimittajina Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen.

    Esko Aho ja mustien joutsenten vuosi 1991

    Esko Aho ja mustien joutsenten vuosi 1991

    Viennin romahdus, idänkaupan katastrofi, konkurssit, massatyöttömyys? Vai kasinotalouskuplan puhkeaminen, pankkikriisi ja Neuvostoliiton romahdus? Mitkä tekijät selittävät Suomen romahduksen taloushistorian syvimpään lamaan vuonna 1991?

    Miten maailma muuttui Neuvostoliiton romahduksen ja kylmän sodan päättymisen myötä? Miten Suomi muuttui? Miksi Suomi jätti EY-jäsenyyshakemuksen keskellä laman syvintä romahdusta?

    Lamavuosien pääministeri Esko Aho palaa kirjassaan vuoden 1991 kokemuksiin 30 vuoden jälkeen. Aho ei kuvaa aikaa katastrofina, vaan lähestyy vuotta 1991 filosofi Nassim Talebin mustien joutsenten vertauskuvaa käyttäen. Mitkä olivat vuoden 1991 mustat joutsenet?

    Miksi keskustan pitkäaikainen puheenjohtaja Paavo Väyrynen luopui puolueen puheenjohtajuudesta ja avasi Aholle tien silloisen Suomen nuorimmaksi pääministeriksi?

    Minkälaisten sattumusten summa oli Iiro Viinasen päätyminen Ahon hallituksen valtiovarainministeriksi?

    Minkälainen tappio oli Sorsan-sopimuksen kaatuminen ja Suomen ajautuminen devalvaatioon marraskuussa 1991? Voiko 1990-luvun lamaa ymmärtää ilman pankkikriisiä?

    Tapio Pajunen haastattelee.

    • 30 min
    Elämä ja politiikka: Ann Selin

    Elämä ja politiikka: Ann Selin

    Miltä tuntuu neuvotella 200 000 suomalaisen työehdoista ja johtaa Suomen suurinta ammattiliittoa?

    Haastattelussa Palvelualojen ammattiliiton PAM:in juuri eläköitynyt puheenjohtaja Ann Selin.

    Hän pohtii työelämän muutosta 1970-luvulta, jolloin hän aloitti työelämässä. Alustatalous, pätkätöiden ja osa-aikatöiden lisääntyminen ovat muuttaneet työmarkkinoita niin paljon, että ay-liikkeenkin pitäisi uudistua nopeammin. Hän myöntää, että kaikessa ei ole ihan onnistuttu, viesti jäsenille ei ole ollut tarpeeksi konkreettinen.

    Selinin mielestä olisi tärkeää, että ammattiliitot muuttuisivat kansainvälisemmiksi, koska yrityksetkin toimivat globaalisti.

    Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ajama kilpailukykysopimus oli kova paikka PAM:laisille. Selinin mielesä tilanne oli poikkeuksellinen.

    "Tuli sellaista viestiä, että aikooko porvarihallitus laittaa duunarit kyykkyyn", Selin muistelee.

    Selin sairastui heti kiky-väännön jälkeen syöpään. Nyt hän pohtii, miten syöpä on muuttanut hänen elämäänsä.

    Selin ihmettelee, miksi lapsettomuus ja yksin eläminen on niin suuri tabu Suomessa. Hän kertoo saaneensa säälipisteitä osallistuessaan toistuvasti juhliin ilman avecia. Lapsettomuuden kanssa hän on tehnyt sovinnon jo kauan aikaa sitten.

    "En pitä itseäni huonompana naisena, koska en ole äiti", hän toteaa.

    Politiikkaradion Elämä ja politiikka -sarjassa haastatellaan politiikan jättäneitä pitkän linjan päättäjiä.

    Toimittajana Linda Pelkonen.

    • 30 min
    Koronavuosi 2020 – ovatko politiikan koronamuutokset pysyviä vai tilapäisiä?

    Koronavuosi 2020 – ovatko politiikan koronamuutokset pysyviä vai tilapäisiä?

    Koronapandemia mullisti maailman vuonna 2020. Globaali tilanne muuttui täysin. Myös Suomessa korona on yksiselitteisesti ollut politiikan tärkein kysymys läpi vuoden.

    Mitkä asiat koronan myötä politiikassa muuttuivat? Ovatko koronan mukanaan tuomat muutokset pysyviä vai tilapäisiä?

    Minkälaisena politiikan koronavuosi 2020 muistetaan?

    Toimittajat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen analysoivat ajankohtaisia politiikan aiheita.

    • 29 min
    Vihapuhe ja maalittaminen uhkaavat demokratiaa - pitäisikö lakia muuttaa?

    Vihapuhe ja maalittaminen uhkaavat demokratiaa - pitäisikö lakia muuttaa?

    Pitäisikö maalittaminen kriminalisoida?

    Haastateltavina käräjätuomari Mika Illman ja Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtaja Antero Rytkölä.

    Illman on kirjoittanut Valtioneuvoston pyynnöstä selvityksen maalittamisesta, ja toteaa siinä, että maalittamisen kriminalisointi uudella lainsäädännöllä ei ole tarpeen.

    Lakimiesliitto on eri mieltä. Rytkölä vaatii maalittamisen kriminalisointia.

    "Nykyiset säännökset eivät kata tätä ilmiötä sillä tavalla että sitä oltaisiin pystytty kunnolla torjumaan, ja niin, että maalittamisen kohteeksi joutuneet ihmiset voisivat olla varmoja, että saavat oikeutta", Rytkölä kertoo.

    Vihapuhe ja maalittaminen voivat olla uhka demokratialle. Maalittamisen kohteeksi ovat joutuneet viranomaiset, tutkijat, poliitikot ja ihan tavalliset sosiaalisen median käyttäjät.

    Demokratian toteutuminen vaarantuu, kun osa ihmisistä ei uskalla maalituksen ja viharikosten pelossa edes asettua ehdolle vaaleissa tai osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Median kohdalla riskinä on, että journalistit alkavat vältellä tiettyjä aiheita ja näkökulmia maalittamisen pelossa.

    "Vihapuheella voidaan aiheuttaa polarisoitumista yhteiskunnassa, ajaa ryhmät toisiaan vastaan. Monessa maassa lait kuten kiihottaminen kansanryhmää vastaan ovat laeissa joilla halutaan ylläpitää yleistä järjestystä, koska jos vihapuhe saa esiintyä rajattomasti, se johtaa mellakoihin ja sen tyyppiseen yleisen järjestyksen varantumiseen", Illman pohtii.

    Hän arvioi, että vihapuheella voidaan ajaa tietyt ryhmät pois julkisesta keskustelusta ja se voi johtaa konfliktiin.

    Mikä on sosiaalisen median alustojen vastuu rikollisen tekstin esiintymisestä?

    Illmanin mukaan sosiaalisen median alustojen ylläpitäjille ja yrityksille pitäisi sälyttää enemmän vastuuta. Esimerkiksi Ruotsissa on ollut laki some-ryhmän ylläpitäjän vastuusta, ja ylläpitäjä voi joutua rikosvastuuseen.

    Rytkölä pitää ongelmallisena, että Suomen lainsäädäntö ei ulotu kaikkiin sosiaalisen median palveluihin.

    Toimittajana on Linda Pelkonen.

    • 39 min
    Navalnyin myrkytys vaikuttaa Euroopan, USA:n ja Venäjän suhteisiin

    Navalnyin myrkytys vaikuttaa Euroopan, USA:n ja Venäjän suhteisiin

    Venäläinen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi myrkytettiin elokuussa. Selvitysryhmä Bellingcat paljasti viime viikolla, että murhayrityksen takana oli Venäjän turvallisuuspalvelu FSB, joka on seurannut Navalnyä jo vuonna 2017.

    Haastattelussa Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila.

    Presidentti Vladimir Putin kommentoi Bellingcat-selvityksen tulosta toteamalla medialle, että jos olisi yritetty tappaa Navalnyi, siinä olisi onnistuttu.

    "Tämä oli lähes tunnustus siitä, että Bellingcatin tiedot pitää paikkaansa. Ei julkisessa lehdistötilaisuudessa voi tunnustaa, että yritettiin murhata, mutta vähän jätkät tyri. Ehkä tämä oli jonkinlainen yritys kotimaan yleisölle", Kangaspuro kommentoi.

    Miten Navalnyin myrkytystapaus vaikuttaa Euroopan ja Venäjän suhteisiin?

    "Myrkytystapauksen kautta Navalnyistä tuli kansainvälinen toimija", Lassila toteaa.

    Kangaspuro korostaa, että kaikesta huolimatta jonkinlainen säädyllinen toimintatapa pitäisi löytää silti oikeuttamatta toimintaa jonka kohteeksi Navalnyi on joutunut.

    Nord Stream 2 -kaasuputki on noussut keskusteluun. Saksan liittokansleri Angela Merkel on kertonut, että ei ole poissuljettua käyttää Nord Streamia pakotteena Venäjää vastaan.

    "Ei ole poissuljettua, että Nord Stream viivästyy. Tässä on tällainen löysän hirren metodi", Lassila pohtii.

    Entä miten Yhdysvaltain presidentin vaihtuminen tammikuussa vaikuttaa maan Venäjä-suhteisiin?

    Yhdysvalloissa käydään tällä hetkellä keskustelua siitä, millaista Venäjä-politiikkaa pitäisi toteuttaa. Yksi vaihtoehto on palata Barack Obaman kauden tyyppiseen tilanteeseen tai ainakin peruuttamaan kärjistyvää tilannetta. Toinen vaihtoehto on laittaa kovaa kovaa vastaan.

    "Olemme siirtymässä entistä selkeämmin kylmä sota kaksi -tyyppiseen ideologispoliittiseen asetelmaan. Tällä voi olla myös kielteisiä seurauksia venäläisen kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksille kehittyä", Kangaspuro kertoo.

    Toimittajana on Linda Pelkonen.

    • 34 min
    Puheet päreiksi: Koronavuoden politiikan sanat

    Puheet päreiksi: Koronavuoden politiikan sanat

    Koronavuosi lähenee loppuaan. Mitä kaikkea on vuoden mittaan politiikassa koettu? Mitä sanoja on koronavuoden mittaan politiikassa pyörinyt?

    Mikä on päivän poliikan sana?

    Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

    • 36 min

Customer Reviews

4.3 out of 5
198 Ratings

198 Ratings

eieyeg ,

Your passion always motivates me.

Your passion always motivates me.

ffhjjkkj ,

You’re a true gift to the people in your life.

You’re a true gift to the people in your life.

ggrfsdrrr ,

I just got to work on a new job I got to go to the gym

The new version is a good thing but we don’t want to be a fan and I just don’t want to be able too many things to do and it will not be a

Top Podcasts In Music

Listeners Also Subscribed To

More by YLE Areena