Selitä mulle Pontus Purokuru

Kadonneen ajan etsintä on totuuden etsintää, sillä totuudella on olennainen suhde aikaan. Nautintomme ja ilomme vastaavat sitä totuutta, jonka me löydämme. Jaksossa etsitään totuutta Deleuzen Proust-kommentaarin luvuista 2 ja 3. Nauhalle tarttui myös kissojen huutoa, leikkiä ja oksentamista. Teemoja:
- totuuden löytäminen tuottaa iloa, vaikka totuus koskisi pettävän rakastajan valheiden selvittämistä tai uusimman ilmastonmuutostutkimuksen lukemista
- kuka etsii totuutta? ihmisellä ei ole mitään sisäistä luonnollista totuudentahtoa, totuudenhalu herää vasta ulkopuolisesta sysäyksestä, joka tekee meille väkivaltaa, riistää meiltä rauhan ja pakottaa meidät etsimään
- totuus on aina ajassa, ja Proustilla on neljä aikaa: 1) kuluva aika joka muuttaa ja tuhoaa, 2) tuhlattu ja kadotettu aika maailmassa ja rakkaudessa, 3) jälleenlöydetty aika (kadotetun ajan sydämestä palautettu aika), joka antaa kuvan ikuisuudesta, 4) varsinainen ikuisuus, absoluutti, alkuperäinen aika, jonka taide myöntää
- Proustin sankari oppii vähitellen: kyse on kehitysromaanista
- on paljon asioita, jotka estävät meitä herkistymästä maailmalle; tarvitaan välttämättömät kohtaamiset, jotta pystymme hylkäämään valmiit käsitykset
- siirtymä ystävyyden ja filosofian parista rakkauden ja taiteen pariin
- pettymys on olennainen osa etsinnän oppiaikaa

Minkälaisia merkkejä ihmiset (ja kissat) lähettävät toisilleen? Miten merkkejä tulkitaan? Jaksossa aletaan keriä auki Deleuzen kirjaa Proust ja merkit (1964-1977). Teemoja:
- flirttailu, humala, taidepiirit, haastattelut ja terapia esimerkkeinä "merkillisistä" tilanteista
- mitä kaikkea Deleuze on ottanut Proustilta: halun luonne, materiaaleille herkistyminen, yksilöityminen, puhdas aika
- kuinka Proust kuvaa erilaisten merkkimaailmojen risteäviä kehiä
- maailmalliset merkit: sosiaaliset pelit, muoti, meemit
- rakkauden repivät ja petolliset merkit: rakastetun ilmaisemat mahdolliset maailmat, mustasukkaisuus totuutena rakkaudesta ja kahden sukupuolen homoseksuaaliset sarjat
- aistivaikutelmien merkit, kuten kuuluisa madeleine ja muut origamipaperin kaltaiset, muistoihin ja olemuksiin johdattelevat aistimukset
- taiteen merkit, jotka pystyvät tavoittamaan asioiden kätketyn ikuisen olemuksen
- Antti Holman herkkyys merkeille
Lukemista: Proust ja merkit, 1. luku

Jaksossa saatetaan loppuun Proustin kirjasarjan kommentointi:
- miten paljon uutta Proustista oppii toisella lukukierroksella
- kuinka Proust tekee lukijasta taiteilijan (siirtymien logiikka, kokemuksen tutkimus, muistiin ja mielikuvitukseen luottaminen, havainnon tarkkuus)
- Proustin realismi-kritiikki, taiteen kyky tavoittaa menneisyys, virtuaalinen ja asioiden olemukset eli suhteet
- Ryan Ruby Proustista ja ajasta
- Walter Benjamin: Proustin kuvasta (teoksessa Messiaanisen sirpaleita)
- Adam Gopnik erilaisista prousteista ja Proustin homofaktatsekkaajista
- Mika Kukkonen siitä miten Proust on ylivertainen suomalaiseen modernismiin verrattuna
- suomenkielisen kirjallisuuden ongelmat: 1) agraariproosa jatkuu ja kieli on rikasta erityisesti maatalousyhteiskuntaa kuvatessa, 2) keskittyminen kurjuuteen, pimeyteen, märkyyteen ja kärsimykseen

Proust-sarjan toisessa osassa juostaan kevyesti läpi koko Kadonnutta aikaa etsimässä. Teemoja:
- Proustin kohtuuttomuus ja yksityiskohtaisuus
- "Recherche" on myös “tutkimus”, ei vain "etsintä"
- Proustin suomennos ja kirjan osittaminen
- kertojan perhedynamiikka ja herra Swann
- toisen osan yllättävä rakkausromaanimaisuus
- rakkaus nuoriin ja vanhoihin naisiin, sosiaalinen pyrkyryys, FOMO, aristokratian typeryys, elämän yleinen pettymyksellisyys
- homous ja lesbous Proustilla
- Albertine
- myönteinen, puhdas aika vs. negatiivinen, tuhoava aika
- Proustin suhde autofiktioon
- miten eri romaanit luovat epäsuorasti (muodollaan, rakenteellaan, tyylillään) vaikutelman pääpointistaan: Bernhard, Rauma, DFW, Liukkonen, Knausgård
- neljä suurta pointtia Proustin suuruudesta: taide, rakkaus + mustasukkaisuus, queerius, yläluokkatietoisuus
- mikä tekee Proustista joskus raskasta tai "vaikeaa"?
- Proustin suhde nostalgiaan ja nationalismiin
- Proustin vertailu Joyceen ja Kilpeen

Tästä alkaa Selitä mullen Proust-kaari. Ensimmäisessä jaksossa esitellään taustoja ja puhutaan Proustin elämästä. Teemoja:
- miten Kuuhun/Marsiin kannattaisi lennättää miljardöörien sijaan taiteilijoita- taiteen tehtävät: 1) ilmaista yhteisölle yhteisön oma kokemus ja mahdollistaa myös sen katkaiseminen, 2) vastustaa kuolemaa ja tuhoa, 3) luoda pakopaikkoja ja fantasioita, jotka vaikuttavat maailmaan- viime vuosisatojen merkittävämmät katkokset eurooppalaisen taiteen kuvaamassa kokemuksessa- lukukokemus 4000 sivusta; miten lukea Proustia- kuinka Proustia pidettiin aluksi liian pinnallisena ja keskittymiskyvyttömänä kirjailijaksi- onko suurilla taiteilijoilla aina huono terveys? Entä täytyykö taiteilijan toimia kohtuuttomasti?- Proust työstäkieltäytyjänä ja miljonäärinä- Proustin seksuaalisuus ja valvominen äänieristetyssä huoneessa.
Ensi kerralla zoomataan itse teokseen. Sitä odotellessa podcastia voi tukea osoitteessa https://www.patreon.com/mikameitavaivaa 

Deleuzen ja Guattarin sommitelman käsite (agencement, assemblage) on saanut valtavan suosion erityisesti yhteiskuntatieteissä, joissa aivan kaikkea monimutkaista tutkitaan sommitelmana. Mistä on kyse, ja mitä yleisiä väärinkäsityksiä sommitelmien ajatteluun liittyy?
Jakso on hiukan teknisempi kuin yleensä. Teemoja:
- sommitelma posthumanistisena, heterogeenisena kollektiivina
- erilaiset sommitelma-ajattelun lajit Anna Tsingin pohjalta
- sommitelma on uusi tapa purkaa ja jakaa vanhat vastakkainasettelut (mieli vs. ruumis, ideologia vs. tuotantovoimat)
- olennaista sommitelmassa on tapa, jolla komponentit pysyvät kasassa, siis koherenssi ja konsistenssi
- kuinka halut ohjaavat sommitelmien koostamista ja kuinka vain eliöt voivat muodostaa sommitelmia
- sommitelman taustat: 1) Proust, 2) Freudin Komplex, 3) Foucault'n käsitteistö, erityisesti dispositiivi, 4) Hjelmslevin semiotiikka, 5) Uexküllin käsitys eläinten territoriaalisuudesta
- sommitelman neljä olennaista piirrettä: 1) sisältö eli ruumiit, kappaleet, asiantilat ja näiden yhdistelmät, 2) ilmaisu eli tunteet, ajatukset, käsitteet, merkit, "ideaalinen", 3) territorialisaatio eli alueellisen järjestelmän muodostaminen, 4) deterritorialisaatio eli järjestelmän purkautuminen, leviäminen tai muu avautuva muuttuminen
- sommitelma-ajattelun jatkokehittely: Ian Buchanan vs. Manuel DeLanda
- kolme esimerkkiä sommitelman käsitteen käytöstä: talonvaltausliikkeet, OECD-maiden koulutuspolitiikka ja Achille Mbembe
Lukemista:
Buchanan: Assemblage Theory and Method: An Introduction and Guide (2020) TAI edellisen itumuoto, Buchanan: Assemblage Theory and Its Discontents, Deleuze Studies 9.3 (2015)
DeLanda: Assemblage Theory
Deleuze & Guattari: Mille plateaux / A Thousand Plateaus, lopun sanasto
Mbembe: Mustan järjen kritiikki
Thompson, Sellar & Buchanan (2022) 1996: the OECD policy-making assemblage, Journal of Education Policy, 37:5, 685-704, DOI: 10.1080/02680939.2021.1912397
Tsing: Lopun aikojen sieni (s. 350, viite 8)