33 episodes

Selitän sulle filosofiaa. Aluksi 30 jaksoa Deleuzesta, Humesta, Nietzschestä, Kantista, Spinozasta, Bergsonista... Kaukana kivasta äänijournalismista ja influenssereista. Palaute & selityspyynnöt: pontus.purokuru@gmail.com

Selitä mulle Pontus Purokuru

    • Society & Culture
    • 4.9 • 46 Ratings

Selitän sulle filosofiaa. Aluksi 30 jaksoa Deleuzesta, Humesta, Nietzschestä, Kantista, Spinozasta, Bergsonista... Kaukana kivasta äänijournalismista ja influenssereista. Palaute & selityspyynnöt: pontus.purokuru@gmail.com

    Kadonnutta aikaa etsimässä 2: Luetaan 4000 sivua Proustia

    Kadonnutta aikaa etsimässä 2: Luetaan 4000 sivua Proustia

    Proust-sarjan toisessa osassa juostaan kevyesti läpi koko Kadonnutta aikaa etsimässä. Teemoja:
    - Proustin kohtuuttomuus ja yksityiskohtaisuus
    - "Recherche" on myös “tutkimus”, ei vain "etsintä"
    - Proustin suomennos ja kirjan osittaminen
    - kertojan perhedynamiikka ja herra Swann
    - toisen osan yllättävä rakkausromaanimaisuus
    - rakkaus nuoriin ja vanhoihin naisiin, sosiaalinen pyrkyryys, FOMO, aristokratian typeryys, elämän yleinen pettymyksellisyys
    - homous ja lesbous Proustilla
    - Albertine
    - myönteinen, puhdas aika vs. negatiivinen, tuhoava aika
    - Proustin suhde autofiktioon
    - miten eri romaanit luovat epäsuorasti (muodollaan, rakenteellaan, tyylillään) vaikutelman pääpointistaan: Bernhard, Rauma, DFW, Liukkonen, Knausgård
    - neljä suurta pointtia Proustin suuruudesta: taide, rakkaus + mustasukkaisuus, queerius, yläluokkatietoisuus
    - mikä tekee Proustista joskus raskasta tai "vaikeaa"?
    - Proustin suhde nostalgiaan ja nationalismiin
    - Proustin vertailu Joyceen ja Kilpeen

    • 1 hr 24 min
    Kadonnutta aikaa etsimässä 1: Taustoja, lukukokemus, Proustin elämä

    Kadonnutta aikaa etsimässä 1: Taustoja, lukukokemus, Proustin elämä

    Tästä alkaa Selitä mullen Proust-kaari. Ensimmäisessä jaksossa esitellään taustoja ja puhutaan Proustin elämästä. Teemoja:
    - miten Kuuhun/Marsiin kannattaisi lennättää miljardöörien sijaan taiteilijoita- taiteen tehtävät: 1) ilmaista yhteisölle yhteisön oma kokemus ja mahdollistaa myös sen katkaiseminen, 2) vastustaa kuolemaa ja tuhoa, 3) luoda pakopaikkoja ja fantasioita, jotka vaikuttavat maailmaan- viime vuosisatojen merkittävämmät katkokset eurooppalaisen taiteen kuvaamassa kokemuksessa- lukukokemus 4000 sivusta; miten lukea Proustia- kuinka Proustia pidettiin aluksi liian pinnallisena ja keskittymiskyvyttömänä kirjailijaksi- onko suurilla taiteilijoilla aina huono terveys? Entä täytyykö taiteilijan toimia kohtuuttomasti?- Proust työstäkieltäytyjänä ja miljonäärinä- Proustin seksuaalisuus ja valvominen äänieristetyssä huoneessa.
    Ensi kerralla zoomataan itse teokseen. Sitä odotellessa podcastia voi tukea osoitteessa https://www.patreon.com/mikameitavaivaa 

    • 59 min
    Sommitelma

    Sommitelma

    Deleuzen ja Guattarin sommitelman käsite (agencement, assemblage) on saanut valtavan suosion erityisesti yhteiskuntatieteissä, joissa aivan kaikkea monimutkaista tutkitaan sommitelmana. Mistä on kyse, ja mitä yleisiä väärinkäsityksiä sommitelmien ajatteluun liittyy?
    Jakso on hiukan teknisempi kuin yleensä. Teemoja:
    - sommitelma posthumanistisena, heterogeenisena kollektiivina
    - erilaiset sommitelma-ajattelun lajit Anna Tsingin pohjalta
    - sommitelma on uusi tapa purkaa ja jakaa vanhat vastakkainasettelut (mieli vs. ruumis, ideologia vs. tuotantovoimat)
    - olennaista sommitelmassa on tapa, jolla komponentit pysyvät kasassa, siis koherenssi ja konsistenssi
    - kuinka halut ohjaavat sommitelmien koostamista ja kuinka vain eliöt voivat muodostaa sommitelmia
    - sommitelman taustat: 1) Proust, 2) Freudin Komplex, 3) Foucault'n käsitteistö, erityisesti dispositiivi, 4) Hjelmslevin semiotiikka, 5) Uexküllin käsitys eläinten territoriaalisuudesta
    - sommitelman neljä olennaista piirrettä: 1) sisältö eli ruumiit, kappaleet, asiantilat ja näiden yhdistelmät, 2) ilmaisu eli tunteet, ajatukset, käsitteet, merkit, "ideaalinen", 3) territorialisaatio eli alueellisen järjestelmän muodostaminen, 4) deterritorialisaatio eli järjestelmän purkautuminen, leviäminen tai muu avautuva muuttuminen
    - sommitelma-ajattelun jatkokehittely: Ian Buchanan vs. Manuel DeLanda
    - kolme esimerkkiä sommitelman käsitteen käytöstä: talonvaltausliikkeet, OECD-maiden koulutuspolitiikka ja Achille Mbembe
    Lukemista:
    Buchanan: Assemblage Theory and Method: An Introduction and Guide (2020) TAI edellisen itumuoto, Buchanan: Assemblage Theory and Its Discontents, Deleuze Studies 9.3 (2015)
    DeLanda: Assemblage Theory
    Deleuze & Guattari: Mille plateaux / A Thousand Plateaus, lopun sanasto
    Mbembe: Mustan järjen kritiikki
    Thompson, Sellar & Buchanan (2022) 1996: the OECD policy-making assemblage, Journal of Education Policy, 37:5, 685-704, DOI: 10.1080/02680939.2021.1912397
    Tsing: Lopun aikojen sieni (s. 350, viite 8)

    • 1 hr 2 min
    Aktuaalinen, virtuaalinen ja intensiivinen

    Aktuaalinen, virtuaalinen ja intensiivinen

    Sen lisäksi, että kysytään mitä on, voidaan kysyä myös mitä voisi olla. Kumpikin kysymys koskee todellisuutta yhtä lailla: "voiminen" ei ole sen vähempää todellista kuin faktat ja potentiaaleilla on todellisia vaikutuksia jo ennen kuin ne niin sanotusti toteutuvat.
    Jaksossa käydään esimerkkien kanssa läpi Deleuzen ja Guattarin ontologinen kolmio aktuaalinen – virtuaalinen – intensiivinen.
    Teemoja:
    - materialismin sulkeutumattomuus ei ole ainoastaan ongelma: ekstramateriaalinen, ruumiiton tai ideaalinen mahdollistaa myös avoimuutta ja uuden luomista
    - aktuaalisuus käsilläolevina faktoina, olioina ja asioiden tiloina
    - virtuaalisuus eron, moneuden ja potentiaalien tasona
    - intensiivinen virtuaalisen aktualisoitumisen prosessina
    - geneettisen koodin suhde organismiin, matka siemenestä puuksi, masentuneen ihmisen vaipuminen aktuaalisuuteen, taiteen intensiivisyys, rakkaussuhteen perinteinen kulku, suomalaisen arjen hirvittävä virtuaalisuuden puute, leikin suhde ontologiseen kolmioon.
    Lukemista:
    Deleuze: The Actual and the Virtual (teoksessa Dialogues II)
    Muuta:
    Mikä meitä vaivaa -Patreon

    • 50 min
    Lyhyt johdatus ajan ajatteluun

    Lyhyt johdatus ajan ajatteluun

    Mitä aika on ja miten aika on? Voiko edes sanoa, että aika on. Ainakin voi kysyä: miten aikaa jäljitetään, koetaan, viivytetään ja paetaan?
    Jaksossa esitetään neljä tapaa ajatella aikaa Aristoteleen, Heideggerin, Derridan, Bergsonin ja Deleuzen pohjalta. Sisällysluetteloa:
    - kaksi suurta perinnettä ajan ajatteluun länsimaisessa filosofiassa: Aristoteles & luonnontieteen valtavirta (aika liikkeen lukuna) vs. Augustinus ja eksistentiaalifilosofian perinne (aika koettuna menneisyytenä, nykyisyytenä ja tulevaisuutena)
    - ongelma: kumpikin perinne esittää itsensä ensisijaisena
    - "objektiivista" aikaa ei voi perustaa ilman että viitataan aina johonkin toiseen rytmiseen viitekehykseen mitattavan asian ulkopuolella
    - aika omiin tarpeisiin luotuna konstruktiona ja nykyfysiikan popularisointien kantoja tähän
    - Heidegger: inhimillinen oleminen ajallistavana ja ekstaattisena
    - mikä on ajan ja materian suhde?
    - Bergson: aika viiveenä ja sitkeänä, itsepäisenä, itsestään eroavana kestona
    - Deleuze: Kronos-aika ja Aion-aika
    - vauvan nauru, puiden lehdet hiirenkorvalla toukokuussa, oluen ensimmäinen puraisu kielellä, Pentti Saarikosken lauseenrytmi, räppäreiden flow ja painotus
    Luettavaa:
    Hans Ruin: Time as Ek-stasis and Trace of the Otherhttps://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:482608/FULLTEXT01.pdf
    Jakso jatkaa edellistä jaksoa (Materialismin riittämättömyys ja liiallisuus) mutta toimii myös itsenäisesti.
     

    • 47 min
    Materialismin riittämättömyys ja liiallisuus

    Materialismin riittämättömyys ja liiallisuus

    Onko maailmassa muutakin kuin ainetta, ja mitä täsmälleen ottaen on aika? Tästä alkaa neljän jakson selitys materialismista, ajasta, virtuaalisesta, aktuaalisesta, intensiivisestä ja sommitelmista. Ensimmäisessä jaksossa:
    - materialismin, idealismin ja dualismin ongelmia
    - filosofisten kiistojen arkisuus, taiteellisuus ja poliittisuus
    - miten ideaalinen ei jätä materiaalista rauhaan esimerkiksi Marxin ajattelussa, lausumien mielekkyydessä, koreografiassa, kieliopissa, käsitteissä ja mahdollisuusavaruuksissa
    - lopputulos: ideaalisuutta, aineettomuutta ja ruumiittomuutta ei voi selittää pois materialismista, materialismi ei sulkeudu itseensä vaan synnyttää jatkuvasti ideaalisuutta, joka ehdollistaa materian muuttumista ja järjestäytymistä
    Luettavaa:
    Elisabeth Grosz: The Incorporeal

    • 44 min

Customer Reviews

4.9 out of 5
46 Ratings

46 Ratings

Top Podcasts In Society & Culture

Jens & Michaela
Chris Williamson
Antti Holma/ Podme
Isak Rautio
Niko Saarinen
Hufvudstadsbladet

You Might Also Like

Veikka Lahtinen & Pontus Purokuru
Veikka Lahtinen
Antti Holma/ Podme
Helsingin Sanomat
Politbyroo
Helsingin Sanomat