Sujuva Suomi Digi- ja väestötietovirasto

Kun liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka taannoin osallistui maanpuolustuskurssille, siellä mietittiin kovasti, miten kriisin koittaessa välttää valmiuslain käyttöönottoa. Hän kertoo Digi- ja väestötietoviraston pääjohtaja Janne Viskarille, millaisen kontrastin harjoituksen opit loivat melkoisen kontrastin sille, mitä tänä piti tehdä.







Ministeri Harakka pohtii myös, mitä koronakevät paljasti digitaalisten palveluiden käyttöönotosta ja reaaliaikaisen tiedon tarpeesta, mitkä työskentelytavat jäävät jatkossakin käyttöön ja millainen lainsäädäntötapa istuu nykyiseen, nopeastikin muuttuvaan maailmaan.







Digi- ja väestötietoviraston Sujuva Suomi -podcastista voit keskustella aihetunnisteella #sujuvasuomi

Muutosvalmentaja Anna Perhon sanoin kriisi on muutos, jota kukaan ei ole tilannut. Digi- ja väestötietoviraston pääjohtaja Janne Viskari keskustelee hänen kanssaan sitä, miten koronakevät vaikutti yksilöiden elämään, etenkin työpaikoilla. Millaisia muutoksia työelämässä tapahtui koronakriisin myötä? Miten ihmiset aliarvioivat muutoskykynsä, kuinka olemme opetelleet ohjaamaan itseämme ja millaisessa vuorovaikutuksessa haluamme olla kriisin jälkeen?







Digi- ja väestötietoviraston Sujuva Suomi -podcastista voit keskustella aihetunnisteella #sujuvasuomi

Kelan verkkopalveluissa asioitiin – tunnistautuneena! – viime vuonna miljoona kertaa joka viikko. Millainen kehitys on ollut keväällä 2020, kun koronavirus on pakottanut sekä organisaation itsensä että sen asiakkaat käyttämään etäyhteyksiä enenevissä määrin?







Nina Nissilä on Kelan it-palveluista ja yhteisistä palveluista vastaava johtaja. Hän keskustelee Digi- ja väestötietoviraston pääjohtaja Janne Viskarin kanssa siitä, millä tavoin Kela oli valmistautunut koronaepidemian tuomiin muutoksiin ja mitä on luvassa seuraavaksi. Lisäksi Nissilä ja Viskari palaavat ajassa taaksepäin kuuntelemaan, mitä mieltä he olivat etätyön edellytyksistä valtionhallinnossa pari vuotta sitten.







Sujuva Suomi -podcastissa mietitään, millaiset asiat muuttuivat ja miten pitkäksi aikaa, kun Suomi siirtyi koronarajoitusten myötä entistä digitaalisempaan arkeen ja vuorovaikutukseen. Minkälaiseen digitaaliseen maailmaan palaamme kriisin jälkeen? Keskustelu jatkuu aihetunnisteella #sujuvasuomi.

Keräämme paljon laadukasta tietoa, jota voitaisiin käyttää esimerkiksi erilaisten henkilökohtaisesti räätälöityjen oppimispolkujen rakentamiseen, mutta osataanko tietoa hyödyntää kunnolla? Tällaisia seikkoja pohtii opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Leikoinen yhdessä Janne Viskarin kanssa.







Millaisesta muutoksesta koulutuksessa kertoo ylioppilaskokeiden digitalisointi? Onko MyDatan edistämisessä kynnyskysymys teknologinen kyvykkyys vai se, miten yleensäkään ajattelemme omien tietojemme arvoa? Ja miten kriittistä medialukutaitoa tuetaan maailmassa, jossa digitalisoitunut media luo aivan uudenlaisia tulkitsemisen ja ymmärtämisen ongelmia?

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoo, että terveydenhuollon digitalisaation suuria haasteita on oikea-aikainen ennakointi, joka vaatii erilaisten tietojen yhdistelyä. Mutta miten se tehdään niin, että kansalaisten luottamus säilyy?







Janne Viskarin ja Varhila keskustelevat myös siitä, miksi kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen väliin tarvittaisiin innovaatioita, miksi sähköinen resepti on kansainvälisessä mittakaavassa hämmentävä suoritus ja millaiset oma- ja etähoidot toimivat digitaalisesti jo nyt.

Mitkä ovat kolme lähestymistapaa, joilla digitalisaation vaikutuksia turvallisuuteen pohditaan sisäministeriössä?







Sisäministeriön kansliapäällikkö Ilkka Salmi keskustelee Janne Viskarin kanssa paitsi kotimaisista kehityssuunnista, myös vertailee kehitystä ulkomaiden suuntaan sekä vastaa samalla edellisessä jaksossa esitettyyn kysymykseen siitä, mitä mieltä hän on Kiinassa tapahtuvasta automatisoidusta kasvontunnistuksesta.







Entä millainen on suomalaisen henkilödatan käsittelysysteemin läpinäkyvys? Voisiko kansalaisten terveysdataa hyödyntää ennakoivassa terveydenhuoltotyössä? Ja millaisia ovat automatisoidun päätöksenteon mahdollisuudet?