The AMiCast The AMiCast

Etelä-Karjalasta kuuluu kummia.. Paikallinen ammattikorkeakoulu LAB sekä vastasynnytetty hyvinvointialue EKHVA saivat ajettua rahoituksen läpi hankkeeseen, joka kantaa nimeä LABlanssi. Työpaikkailmoitukset on jo julkaistu, tallipaikka valintaa vailla valmis ja lehtorien maiharit kiillotettu, mutta mitä tuon hankeambulanssin on tarkoitus tuottaa, kenelle ja miten? Saimme studion siirrettyä LABin kampukselle ja kaksi hankkeessa mukana olevaa asiantuntijaa haastateltavaksemme. Jaksossa sukelletaan hankkeen idean taustaan ja tarkoitukseen, käytännön toimintaan ja mittareihin. Jos siis ensihoidon kehitys kiinnostaa niin ota tunteroinen aikaa ja nauti AMiCastin tarjomasta audiohunajasta.

Vieraina lehtori Mikko Kaartinen sekä projektipäällikkö Kaisa Seppänen LAB ammattikorkeakoululta.

Pitkäksi venähtäneen kesätauon jälkeen AMicast on jälleen palannut! Viimeinen sysäys äänityssalkun salpojen avaamisen taustalla on huolestuttava ja surullinen tapaus Lapissa, jossa potilas oli kohdistanut vakavaa väkivaltaa ensihoitajaa kohtaan. Tämän takia pyysimme juttutuokiolle kaksi kollegaa omasta työyksiköstä; ensihoitajat Atte ja Antti. Miten ensihoitajien pitäisi varautua työssään potilaan, omaisten tai sivullisten aiheuttamaan uhkaan? Missä, miten usein ja millaista uhkaa ensihoidossa kohdataan? Ollaanko Suomessa tiellä, joka johtaa jatkuvasti suojaliivejä pitäviin ja kaasusumuttimilla varustautuneisiin ensihoitajiin?

#puhujohdolle, se parantaa oloa. Näin kertoo hupiukot ATK-verkossa, mutta millaista on esihenkilötyö ensihoidon saralla? Millaisia työkaluja johdon tukena on ja mitä mittareita työn kehittämiseen on käytettävissä? Millainen on hyvä esihenkilö, mitkä ovat hyviä alaistaitoja? Haastateltavana ovat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten ensihoidon esihenkilö Kati Saarikivi sekä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ensihoidon osastonhoitaja Antti Tanninen! Keskustelu oli (vaihteeksi) hyvin polveilevaa ja jos kaikki henkilöt, joille terveisiä lähetettiin listattaisiin tähän päivitykseen, loppuisi meiltä aakkoset. Kuuntele siis koko jakso valitsemaltasi podcast-alustalta tai katso YouTubesta, ja aina kun joku itsellesi tuttu henkilö saa vierailta terveisiä, tägää hänet somekanavien jakson päivityksen kommentteihin!

Ensihoitoa järjestetään eri puolella Tellusta monella eri tavalla. EKSOTEn ensihoitaja Dimitri Lisitsyn on matkustaessaan pyrkinyt liittämään vapaa-ajan reissuun myös oppi- ja hyötynäkökulmaa käymällä tutustumassa matkakohteen ensihoitojärjestelmään ja sen toimijoihin. Eri maita listalle on kertynyt jo parisenkymmentä. Matkoilla hankittujen tietojen ja kokemusten lisäksi Dimitri jatkokouluttaa itseään Exeterin yliopistossa Englannissa, ääriolosuhteissa tapahtuvan ensihoidon maisteriohjelmassa. Näistä asioista halusimme keskustella Dimitrin kanssa.

Mikä Suomessa on siis hyvin verrattuna muuhun maailmaan? Entä missä meillä on opittavaa ulkomaisilta kollegoiltamme? Kuinka jäätiköllä tai aavikolla opittuja taitoja voi hyödyntää ja soveltaa kotimaassa? Nämä ja monta muuta, myös yleisöstä tullutta kysymystä, me heitimme Dimitrin suuntaan ja saimme kattavat vastaukset. Varaa siis tunti aikaa ja käy leppoisaan asentoon, on taas AMiCastin aika!

Hetken tauon jälkeen löydettiin taas yhteistä aikaa kahdestaan. AMiCastin someen tuli viesti, jossa esitettiin mainio kysymys: miten ensihoito on varmistanut sen, että se tavoittaa avuntarvitsijan, jos hän on sairautensa tai vammansa takia estynyt avaamaan ovea? Onko putkilukot vielä voimissaan ja mitä jos matkan varrella on tukkeena lukittu portti? Näihin ja moneen muuhun usein kysyttyyn kysymykseen yritimme tässä turinajaksossa vastata.

Ja pelko pois, seuraavaan jaksoon on taas ulkopuolista vahvistusta tulossa, joten emme ole vain meidän kahden höpöttelykanavaksi AMiCastia muuttamassa. Vieraasta ilmestyy lisäinfoa ensi viikolla somekanaviin, muista siis pitää silmät auki ja fanittaa, peukuttaa, tykätä, tilata ja jakaa ja niin edelleen!

Ensihoito näkyy tasaisin väliajoin valtakunnan medioissa ja etenkin tekstiviestipalstat ja uutisten kommenttiosiot ovat usein täynnä asiantuntijoita, joilla on aina varmaa tietoa asiasta kuin asiasta. Toisaalta taas ensihoito-organisaatiot eivät pysty lainsäädännön takia kommentoimaan yleistasoa syvällisemmin heitä koskevaa uutisointia ja sen takia mediassa kuva ensihoidosta on jokseenkin yksipuolinen. Organisaatiot pyrkivät viestimään omia kanaviaan pitkin myös alaa koskevista positiivisista asioista, mutta tavoittaako tämä viestintä riittävän hyvin kohderyhmänsä? Mitä ensihoito alana voisi tehdä paremmin julkikuvansa parantamiseksi ja tuodakseen myös positiivisia sävyjä keskusteluun? Ja mitä pitäis tehdä onnettomuuspaikkoja kuvaaville kansalaisille?