297 episodes

Kuuntele, ymmärrä - oivalla. Mitä tieteessä tapahtuu nyt ja mihin olemme menossa? Kertomuksia maailmankaikkeuden ääristä ihmiskehon syövereihin.

Toimittajina Pirjo Koskinen, Leena Mattila, Teija Peltoniemi ja Riikka Warras.

Ohjelmaa avustavat tiedetoimittajat Mari Heikkilä, Sisko Loikkanen, Jari Mäkinen ja Ville Talola.

Tuottajana Maija Kaipainen.

Tiedeykkönen YLE Areena

    • Science
    • 4.4, 121 Ratings

Kuuntele, ymmärrä - oivalla. Mitä tieteessä tapahtuu nyt ja mihin olemme menossa? Kertomuksia maailmankaikkeuden ääristä ihmiskehon syövereihin.

Toimittajina Pirjo Koskinen, Leena Mattila, Teija Peltoniemi ja Riikka Warras.

Ohjelmaa avustavat tiedetoimittajat Mari Heikkilä, Sisko Loikkanen, Jari Mäkinen ja Ville Talola.

Tuottajana Maija Kaipainen.

    Tehtävä: synnytä Aurinko maapallon pinnalle - mistä fuusiovoimassa on kyse ja miksi homma tökkii

    Tehtävä: synnytä Aurinko maapallon pinnalle - mistä fuusiovoimassa on kyse ja miksi homma tökkii

    Eteläiseen Ranskaan lähelle provencelaista Cadarachen kylää ollaan rakentamassa maailman ensimmäistä suurikokoista fuusiovoimalaa. Laitteen kokoonpanon loppusuora alkoi heinäkuun lopussa ja jos kaikki sujuu suunnitellusti, hörähtää fuusioreaktori toimintaan ensimmäisen kerran vuonna 2025.

    Kyseessä on laite nimeltä ITER (International Thermonuclear Experimental Reactor), ja sitä tehty pitkään ja hartaasti. Sähköä se ei kuitenkaan tulee koskaan tuottamaan, sillä sen päätuote on tieto. Sen avulla voidaan ensimmäisen kerran testata miten fuusio toimii kaupallisen voimalaitoksen mittakaavassa ja miten fuusio sopisi mahdollisesti rutiininomaiseen energian tuotantoon.

    Fuusio-optimisteille ITER on askel kohti saasteetonta, turvallista ja käytännössä rajattomasti saatavissa olevaa energiaa. Kriitikot muistuttavat fuusion monista hankaluuksista ja olettavat, että ITER tulee vain todistamaan sen, ettei tekniikka ainakaan tässä muodossa ole käytännöllistä.

    Tiedeykkösessä on mukana ITER-hankkeen johtaja Bernard Bigot sekä mukana laitteen rakentamisessa lähes alusta alkaen ollut Petri Mäkijärvi. Fuusiovoimasta laajemmin ja ITERin kanssa eräällä tapaa kilpailevista tekniikoista – kuten niin sanotuista stellaattoreista – kertovat puolestaan Aalto-yliopiston plasmafyysikot Simppa Äkäslompolo ja Antti Snicker.

    Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

    Kuva: ITER

    • 47 min
    Vanha Louhi, Pohjolan matriarkka – riivinrauta vai viisas näkijä? Mitä Louheus on tänään?

    Vanha Louhi, Pohjolan matriarkka – riivinrauta vai viisas näkijä? Mitä Louheus on tänään?

    Vanhalla Louhella on ristiriitaisia ominaisuuksia. Hän on hurja, pistää hanttiin Kalevalan sankareille – toisaalta lohduttaa heitä. Louhi on Pohjolan valtiatar. Louhen vanhuus on Kalevalassa negatiivista toisin kuin Väinämöisen vanhuus. Louhi myös kuvataan rumaksi.

    Louhi muuttuu kansalliseepoksessa lopussa kyyhkyseksi. Mistä tässä muodonmuutoksessa on kysymys – ja jos Louhi vielä edustaa suomalaisen vahvan naisen arkkityyppiä? Mikä on Louhen hallitsema Pohjola? Entä mitä Louhen monipuoliset piirteet ovat meidän ajassa?

    • 49 min
    Marjojen polyfenolit ovat tehoaineita jotka nitistävät jopa bakteereita

    Marjojen polyfenolit ovat tehoaineita jotka nitistävät jopa bakteereita

    Kotimaisten metsämarjojen positiiviset vaikutukset on tunnettu pitkään ja esimerkiksi mustikan on tiedetty edistävän silmän terveyttä. Marjat ovat arvokasta ravintoa ihmisille ja eläimille, mutta uusimpien tutkimusten valossa ne ovat myös todellisia terveyspakkauksia.

    Marjoissa on runsaasti erilaisia polyfenoleja, joilla antioksidanttisina aineina on terveyttä edistävä vaikutus. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimusten mukaan tärkeitä polyfenoleja on varsinkin marjojen siementen kuorella. Varsinkin Rubus-suvun marjat, kuten lakka, vadelma ja mesimarja, sisältävät tärkeitä tehoaineita. VTT:ssä on kehitetty teknologiaa tehoaineiden eristämiseen jopa siementä rikkomatta.

    VTT:n marjauutteet ovat tutkimusten mukaan antimikrobisia eli nitistävät bakteereita, ja kiinnostavaa on se, että ne näyttävät tuhoavan lähinnä ihmiselle epäedullisia bakteereita mutta säästävät hyvät bakteerit. VTT on testannut yhdessä Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan HYKS:in kanssa marjauutteiden tehoa myös sairaalabakteereihin, ja tähänastisten tutkimustulosten mukaan ne nitistävät MRSA-sairaalabakteereita.

    Marjasadot metsissä ja soilla ovat suuret, mutta arvioiden mukaan keskimäärin vain 5% marjasadosta kerätään talteen ja hyödynnetään.

    Tiedeykkösessä ovat haastateltavana johtava tutkija Riitta Puupponen-Pimiä ja tutkimuspäällikkö Kirsi-Marja Oksman-Caldentey VTT:stä. Dosentti Teemu Kinnari lähetti ohjelmaan sähköpostilla myös tietoja tähänastisista tutkimustuloksista HYKSissä. Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen.

    (Kuva: Ismo Pekkarinen /All Over Press )

    • 48 min
    Oliko nuori Aino uhri vai #metoo-kampanjan esitaistelija?

    Oliko nuori Aino uhri vai #metoo-kampanjan esitaistelija?

    Nuoren Ainon tarina kerrotaan Kalevalan alkupuolen runoissa. Ainon kohtalo on kova. Hän ei halua liittoa Väinämöisen kanssa, vaikka veli Joukahainen on hänet luvannut vanhalle miehelle. Aino itkee pari päivää ja lopulta hukkuu tai hukuttautuu. Onko Aino on kaikkien nuorten naisten esitaistelija ja #me too -kampanjan keulakuva? Mukana ohjelmassa Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Niina Hämäläinen sekä kirjailijat Risto Isomäki ja JP Koskinen. Kalevalan naisista väitellyt Tiina Piilola katsoo Ainon edustavan uutta ihmistyyppiä. Minkälainen Aino on nyt? Toimittaja on Teija Peltoniemi. Sarjan äänisuunnittelusta vastaavat Juha Jäntti ja Joonatan Kotila.

    • 48 min
    Antarktiksen kävijät kertovat tieteen tekemisestä äärirajoilla, upeista maisemista ja huimista lumimyrskyistä

    Antarktiksen kävijät kertovat tieteen tekemisestä äärirajoilla, upeista maisemista ja huimista lumimyrskyistä

    Kun Suomessa vietetään parhaillaan kesää, Etelämantereella kärvistellään pakkasessa. Eteläisen pallonpuolen talvi on syvimmillään, mutta suunta on siellä kohti valoa: kaamos päättyy mantereen rannoilla olevilla tutkimusasemilla elokuussa, mutta ensimmäinen auringonnousu etelänavalla on odotettavissa vasta lokakuussa.

    Marraskuussa alkaa jälleen uusi tutkimuskausi. Silloin ympäri vuoden käytössä olevia asemia korjataan, huolletaan ja varustetaan uuteen kauteen.

    Yksi näistä on suomalainen Aboa. Se sijaitsee kuningatar Maudin maalla, jotakuinkin Etelä-Afrikan kohdalla Etelämantereella. Asema on ollut käytössä jo yli 30 vuotta, ja etenkin viime aikoina sitä on varusteltu ja paranneltu olennaisesti.

    Tiedeykkösessä Suomen Etelämanner-logistiikasta ja siten myös Aboa-asemasta vastaava Mika Kalakoski kertoo paitsi asemasta, niin myös siitä, miten sinne mennään ja kuinka retkikunnat siellä toimivat. Arkiseen aherrukseen siellä sekoittuvat äärimmäisten olosuhteiden mukanaan tuomat hankaluudet, mutta myös maisemat, joille ei löydy vertaa.

    Mukana ohjelmassa on myös Maanmittauslaitoksen tutkimuspäällikkö Jyri Näränen, joka on ollut tekemässä Etelämantereella painovoimamittauksia. Mittaukset kertovat selvästi, että Etelämannerkin liikkuu – se ei aina ole ollut etelässä, eikä se siellä pysy kuin hetken geologisessa aikamittakaavassa...

    Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen

    Kuva: Pasi Ylirisku/ FINNARP.

    • 48 min
    Shakissa pärjäävät nuoret ja luovat - peli auttaa ratkaisemaan matemaattisia ongelmia

    Shakissa pärjäävät nuoret ja luovat - peli auttaa ratkaisemaan matemaattisia ongelmia

    Tiedeykkösessä sukelletaan shakin maailmaan. Oppaana on kilpashakkia yli 45 vuotta pelannut shakkimestari, Suomen shakkiliiton puheenjohtaja Asko Hentunen.

    Jos haluaa kilpashakissa huipulle, vitsa on väännettävä nuorena. Maailman kärkeen kivutaan jo 14-15-vuotiaana. Vaikka shakkia pidetään matemaattisesti lahjakkaiden lajina, tutkimusten mukaan parhaiten pärjäävät taiteelliset ja luovat ihmiset. Kuulemme myös, miten shakkia pelaavat tietokoneet ovat kehittyneet.

    Jyväskylän yliopiston tutkija, shakista väitöskirjan tehnyt yliopistonopettaja Jorma Kyppö kertoo, miten päätyi kehittämään moniulotteisen shakin — ja mitä tekemistä sillä voi olla esimerkiksi Lähi-idän kriisin kanssa.

    Keskustelemme myös shakkiin liittyvistä matemaattisista pulmista, joita voi yrittää ratkoa omaksi ilokseen tai kaverien kanssa kisaillen.

    Toimittaja on Mari Heikkilä.

    (Kuva: AOP / Ismo Pekkarinen)

    • 48 min

Customer Reviews

4.4 out of 5
121 Ratings

121 Ratings

SepivonJ ,

Asiaa

Laadukas ohjelma, kiva löytää kotimaan kielelläkin asia juttuja 👍🏻

mk6040 ,

Kiinnostavaa

Jeesustelusta lähtee yksi piste, muuten upeaa toimintaa! Onneksi kaikkia jaksoja ei tarvitse kuunnella, jos ei kestä.

Kuulia 2 ,

Mielenkiintoita

Erittäin ammattitaitoinen toimittaja tenttaa eri ammattikunnan edustajia hyvällä tavalla,välillä tehden tiukkoja kysymyksiä sekä leppoisasti jutustellen.
Mielyttävä ääni kahlitsee kuulian sekä mielenkiintoiset aiheet vievät mennessään
Ehdottomasti kuunelluin podcast minun kännykässäni

Top Podcasts In Science

Listeners Also Subscribed To