297 jaksoa

Kuuntele, ymmärrä - oivalla. Mitä tieteessä tapahtuu nyt ja mihin olemme menossa? Kertomuksia maailmankaikkeuden ääristä ihmiskehon syövereihin.

Toimittajina Pirjo Koskinen, Leena Mattila, Teija Peltoniemi ja Riikka Warras.

Ohjelmaa avustavat tiedetoimittajat Mari Heikkilä, Sisko Loikkanen, Jari Mäkinen ja Ville Talola.

Tuottajana Maija Kaipainen.

Tiedeykkönen YLE Areena

    • Tiede
    • 4.4 • 125 arviota

Kuuntele, ymmärrä - oivalla. Mitä tieteessä tapahtuu nyt ja mihin olemme menossa? Kertomuksia maailmankaikkeuden ääristä ihmiskehon syövereihin.

Toimittajina Pirjo Koskinen, Leena Mattila, Teija Peltoniemi ja Riikka Warras.

Ohjelmaa avustavat tiedetoimittajat Mari Heikkilä, Sisko Loikkanen, Jari Mäkinen ja Ville Talola.

Tuottajana Maija Kaipainen.

    Eroon iltanapostelusta - apua käyttäytymisanalyysista

    Eroon iltanapostelusta - apua käyttäytymisanalyysista

    Syöminen tuottaa meille mielihyvää ja kun siitä kerta toisensa jälkeen seuraa tuo mielihyvän tunne, se vahvistaa meitä toistamaan samaa käyttäytymistä. Ei olekaan ihme, että syömiseen alkaa pian yhdistymään asioita, joilla ei ole mitään tekemistä fysiologisen nälän kanssa.

    Syöminen on myös automaattista. On havaittu, että vain pieni osa syömiseen liittyvistä päätöksistä on tietoisia. Ylipainosilla tehdyssä tutkimuksessa ilmeni, että nälän tunne vaikutti syömispäätökseen vain viidenneksessä syömiskerroista, muissa tapauksissa syöminen johtui ympäristössä olevista yllykkeistä.

    Tampereen yliopistossa on tutkittu iltanaposteluun johtuvien käyttäytymisen syitä. Syyt on jaettu kymmeneen eri luokkaan, joskus kyse on motivaatiosta, joskus väärästä tiedosta, puutteellisista taidoista, ympäristön houkutuksista ja niin edelleen.

    Haastateltavana on kliinisen psykologian ja psykoterapeuttikoulutuksen professori Martti Tuomisto. Toimittaja on Pirjo Koskinen.

    • 48 min
    Salakirjoitusta ja kryptografiaa - Internetin villissä lännessä tiedon suojaaminen on välttämätöntä

    Salakirjoitusta ja kryptografiaa - Internetin villissä lännessä tiedon suojaaminen on välttämätöntä

    Antiikin Kreikassa itsevaltias Histiaeus lähetti aikoinaan viestin vasallilleen Aristagoraalle palvelijansa päänahassa. Rooman diktaattori Julius Caesar puolestaan viestitteli salakirjoituksella, jossa aakkoset oli vaihdettu toisiksi. Nykyiset salakirjoitustekniikat eli kryptografiset menetelmät ovat hienostuneempia, mutta perusidea on sama: tieto pitää saada sellaiseen muotoon, ettei ulkopuolinen taho saa sitä avattua.

    Tänä päivänä meistä jokainen käyttää salausmenetelmiä päivittäin esimerkiksi verkkopankissa asioidessaan tai puheluja ja videokeskusteluja käydessään. Miten toimivat nykyiset salausmenetelmät RSA ja AES? Entä miten tiedot voidaan suojata tulevaisuudessa, jos kvanttitietokoneet tulevat käyttöön?

    Haastattelussa Kyberturvallisuuskeskuksen johtavan asiantuntijan Ville Heikkala ja Helsingin yliopiston kryptografian professori Valtteri Niemi.

    Toimittaja on Mari Heikkilä.

    (Kuva: Myron Standret / Alamy / All Over Press)

    • 48 min
    Miten meriä tutkitaan ja voidaan tehdä ennusteita merenpinnan korkeudesta vuosisadan loppuun?

    Miten meriä tutkitaan ja voidaan tehdä ennusteita merenpinnan korkeudesta vuosisadan loppuun?

    Ilmastonmuutoksen aiheuttama mannerjäätiköiden sulaminen ja merten lämpölaajeneminen on jo nostanut ja nostaa edelleen valtamerten pinnan korkeutta. Minkälainen tulvavara rakentamiselle ja muulle rannikon läheiselle toiminnalle on tarpeen Suomen rannikolla? Tällaista tutkimusta tehdään Ilmatieteen laitoksen merentutkimusyksikössä. Menneisyyden vedenkorkeusmittaukset antavat aineistoa malleihin ja menetelmiin, joiden avulla tehdään ennusteita tulevasta. Mikä on tilanne vuonna 2050 tai 2100? Väitöskirjatutkija Ulpu Leijala on mukana tällaisessa tutkimuksessa.

    Entä kuinka hyvin meren hydrodynaamiset prosessit tunnetaan, jotta tietoa voidaan sovittaa malleihin ja tehdä arvioita tulevasta? Tästä tietää professori Petteri Uotila Helsingin yliopistosta. Hän opettaa ja tutkii fysikaalista meritiedettä. Uotilan mielestä tällainen tutkimus palvelee yhteiskuntaa – ovathan meret iso vesimassa. Rannikoilla ja niiden välittömässä läheisyydessä elää miljardeja ihmisiä. Uotila tuntee hyvin tutkimustensa perusteella arktisten alueiden meren toimintaa ja sen vaikutusta merenpinnan vaihteluihin. Havaintoja meristä on vähän ja varsinkin polaarialueilta.
    Toimittaja on Teija Peltoniemi.

    Kuvassa Perito Morenon jäätikkö Argentiinassa. (Insignis Photography / Alamy / All Over Press)

    • 49 min
    Miten Homo sapiensin järjettömän monimutkainen immuunipuolustus osaa ikinä toimia oikein?

    Miten Homo sapiensin järjettömän monimutkainen immuunipuolustus osaa ikinä toimia oikein?

    Mitä yhteisiä palikoita meillä, hyönteisillä ja dinosauruksilla on immuunipuolustuksessa ja mitä muuta haluaisit tietään omasta puolustusjärjestelmästäsi? Mikä muu kuin rokotus pystyy opettamaan immuunijärjestelmää ja miten opetushomma hoituu?

    Miten immuunipuolustus osaa erottaa omat kudokset viruksista ja bakteereista entä mikä sen nyrjäyttää autoimmuunitaudiksi oman kehon kimppuun? Monimutkainen immuunijärjestelmä pystyy jopa erottamaan omaa kudosta olevat syöpäsolut terveestä kudokseista. Miten puolustus siihen pystyy, mutta toisaalta sekoaa joskus ja tuhoaa diabeetikon haimasta insuliinin tuottajasoluja, reumaatikon nivelrustoja tai hermosolujen myeliinituppia MS-taudissa.

    Immuunipuolustuksen ihmeistä jatkavat immunologit Eliisa Kekäläinen ja Petteri Arstila. Leena Mattila tapasi heidät Helsingin yliopiston bakteriologian ja immunologian osastolla Meilahden kampuksella.

    (Kuva: Sebastian Kaulitzki / Alamy / All Over Press)

    • 48 min
    Kasvi haistaa, maistaa, näkee ja tuntee — se voi myös äännellä ja tunnistaa sukulaisensa

    Kasvi haistaa, maistaa, näkee ja tuntee — se voi myös äännellä ja tunnistaa sukulaisensa

    Ihmisillä on viisi perusaistia: maku, haju, näkö, kuulo ja tunto - mutta millaisia aisteja on kasveilla? Voiko kukka tai puu haistaa, maistaa, kuulla tai nähdä?

    Biologi ja evoluutioekologi, tutkijatohtori Aino Kalske Turun yliopistosta on tutkinut kasvien hajuaistia. Hän on havainnut, että ne pölläyttävät tarvittaessa ilmaan monipuolisen kemikaalikoktailin — tarkoituksena on varoittaa naapurikasveja esimerkiksi tuhohyönteisistä tai kuivumisesta. Tuoreen ruohon tuoksu on itse asiassa ruohonkorsien lähettämää hätäsignaalia.

    Jyväskylän yliopiston biologian laitoksella ja Nanotiedekeskuksessa tutkitaan kasvien valoaistiin liittyvien fytokromien rakennetta. Haastateltavina ovat akatemiatutkija Heikki Takala ja professori Janne Ihalainen. Toimittaja on Mari Heikkilä.

    Kuva: Kultapiisku (Zoonar GmbH / Alamy / All Over Press)

    • 48 min
    Onko sinulla hyvä olla? Koetko olevasi turvassa? Vagushermolla on sormensa pelissä

    Onko sinulla hyvä olla? Koetko olevasi turvassa? Vagushermolla on sormensa pelissä

    Ihminen tutkailee jatkuvasti sitä, onko hän turvassa vai uhkaako vaara. Me haluamme ennemmin liittyä toisiin kuin jäädä porukan ulkopuolelle. Tässä kaikessa on merkittävä rooli 10. aivohermolla eli vaguksella. Vagushermo viestii keskushermoston ja monien elinten välillä, mitä meissä ja ympäristössä tapahtuu. Se on osa parasympaattista hermostoa, joten parhaiten se toimii levossa.
    Onko sinulla paineen alla rytmihäiriöitä vai vatsaoireita? Mitä ihmisen stressireaktio kertoo vagushermon toiminnasta?
    Vagushermon merkityksestä hyvinvoinnillemme valottaa lastenpsykiatri Jukka Mäkelä THL:stä. Kouluttajapsykoterapeutti Minna Martin kertoo, miten hengityksellä voi ”vaikuttaa” vagushermoon. Onhan hengitys silta mielen ja kehon välillä. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

    (Kuva: Alamy / All Over Press)

    • 49 min

Asiakasarvostelut

4.4/5
125 arviota

125 arviota

SepivonJ

Asiaa

Laadukas ohjelma, kiva löytää kotimaan kielelläkin asia juttuja 👍🏻

mk6040

Kiinnostavaa

Jeesustelusta lähtee yksi piste, muuten upeaa toimintaa! Onneksi kaikkia jaksoja ei tarvitse kuunnella, jos ei kestä.

Kuulia 2

Mielenkiintoita

Erittäin ammattitaitoinen toimittaja tenttaa eri ammattikunnan edustajia hyvällä tavalla,välillä tehden tiukkoja kysymyksiä sekä leppoisasti jutustellen.
Mielyttävä ääni kahlitsee kuulian sekä mielenkiintoiset aiheet vievät mennessään
Ehdottomasti kuunelluin podcast minun kännykässäni

Suosituimmat kategorian Tiede podcastit

Kuuntelijat tilasivat myös