297 episodes

Kuuntele, ymmärrä - oivalla. Mitä tieteessä tapahtuu nyt ja mihin olemme menossa? Kertomuksia maailmankaikkeuden ääristä ihmiskehon syövereihin.

Toimittajina Pirjo Koskinen, Leena Mattila, Teija Peltoniemi ja Riikka Warras.

Ohjelmaa avustavat tiedetoimittajat Mari Heikkilä, Sisko Loikkanen, Jari Mäkinen ja Ville Talola.

Tuottajana Maija Kaipainen.

Tiedeykkönen YLE Areena

    • Science

Kuuntele, ymmärrä - oivalla. Mitä tieteessä tapahtuu nyt ja mihin olemme menossa? Kertomuksia maailmankaikkeuden ääristä ihmiskehon syövereihin.

Toimittajina Pirjo Koskinen, Leena Mattila, Teija Peltoniemi ja Riikka Warras.

Ohjelmaa avustavat tiedetoimittajat Mari Heikkilä, Sisko Loikkanen, Jari Mäkinen ja Ville Talola.

Tuottajana Maija Kaipainen.

    Miten tuliperäinen laakiobasaltti syntyy keskelle mannerta? Uusia tuloksia Afrikasta

    Miten tuliperäinen laakiobasaltti syntyy keskelle mannerta? Uusia tuloksia Afrikasta

    Laattatektoniikka selittää, miksi Maa järisee tai tulivuoret purkautuvat mannerlaattojen kohdatessa tai valtamerten keskiselänteillä. Mutta se ei selitä valtavien magmaprovinssien syntyä noin 20 miljoonan vuoden välein. Mikä saa aikaan kivisulan purkautumisen syvältä maapallon vaipasta päätyen maan päälle laakiobasaltiksi? Tämä ilmiö onkin yksi geologian suurista arvoituksista.

    Helsingin yliopiston tutkijat olivat ratkomassa tätä tieteellistä mysteeriä Keski-Mosambikissa Karoon magmaprovinssissa, joka syntyi 180 miljoonaa vuotta sitten. Mukana tutkimuksessa oli tohtorikoulutettava Sanni Turunen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Arto Luttinen, joka löysi kiinnostavia oliviinipitoisia vulkaanisia kiviä, Luenha-joelta muutama vuosi sitten tutkijakollegansa Jussi Heinosen kanssa. Tieteellisessä julkaisussa oli mukana mosambikilainen professori Daúd Jamal. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

    Tutkimuksista kävi ilmi, että kivet ovat syvältä maan vaipasta, ja niiden lähtömateriaali on jopa 4 miljardia vuotta vanhoja. Näistä tiedoista voidaan vetää johtopäätöksiä laakiobasalttien synnystä. Onko kysymyksessä maan ytimen ja vaipan rajalta nouseva kuuma virtaus, pluumi, vai joku muu? Geologian arvoituksesta on lukuisia teorioita. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

    Kuva: Victorian putoukset ovat syntyneet magmaprovinssin muodostamaan laakiobasalttiin. (Arto Luttinen).

    • 49 min
    Sukellus faaraoiden hautoihin - mitä tutkijat ovat saaneet selville Tutankhamonista ja Ekhnatonista?

    Sukellus faaraoiden hautoihin - mitä tutkijat ovat saaneet selville Tutankhamonista ja Ekhnatonista?

    Onko faarao Tutankhamonin afrikkalaisuus unohtunut? Mm. tällaista pohtii Tiedeykkösessä arkeologi Minna Silver, joka on perehtynyt egyptiläiseen Tutankhamoniin (n. 1342-1325 eaa.) sekä hänen edeltäjäänsä, faarao Ekhnatoniin, joka on viimeaikaisissa tutkimuksissa osoittautunut nuorena kuolleen faaraon isäksi. Silver on tutkinut myös Tutankhamonin äitipuolta ja anoppia, kuningatar Nefertitiä.

    Me länsimaalaiset olemme omineet Tutankhamonin sen jälkeen, kun englantilainen arkeologi Howard Carter löysi hänen hautansa Kuninkaiden laaksosta nykyisestä Luxorista vuonna 1922. Sitä ennen faaraon balsamoitu ruumis oli saanut maata koskemattomana pitkälti yli 3 000 vuotta.

    Valtaistuimelle lapsena nousseen faarao Tutankhamonin elämä päättyi äkillisesti, mutta hän ehti tehdä Egyptissä suuria muutoksia. Poikafaarao luopui isänsä faarao Ekhnatonin eli Akhenatenin lanseeraamasta monoteismista ja palautti Egyptiin sen vanhan monijumalaisen uskonnon. Samalla myös vanha papisto sai asemansa takaisin. Faarao Ekhnaton julistettiin kerettiläiseksi ja hänen muotokuviaan ja piirtokirjoituksiaan alettiin tuhota. Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisestä tutun Ekhnatonin aikaansaama uskonnollinen ja kulttuurinen vallankumous koki karun lopun.

    Alle 20-vuotiaana kuolleen Tutankhamonin kuolinsyyksi on epäilty milloin epilepsiaa, milloin malariaa tai jopa murhaa. Nykyisillä tutkimusmenetelmillä häntä kohdanneista tapaturmista ja sairauksista on saatu uutta tietoa. Vaikka Tutankhamon on nykyään maailmankuulu, myös häntä itseään kohtasi pian hänen kuolemansa jälkeen damnatio mamoriae eli muiston kiroaminen.

    Tutankhamonin ja hänen perheensä elämästä kertoo arkeologi Minna Silver ja toimittajana on Riikka Warras. Ohjelma kuuluu Yle Radio 1:n Afrikkalaiseen heinäkuuhun.

    Kuva: Tutankhamonin kuolinnaamio (Alamy / All Over Press)

    • 48 min
    Kuppaus ja kalevalainen jäsenkorjaus ovat nousseet uuteen suosioon

    Kuppaus ja kalevalainen jäsenkorjaus ovat nousseet uuteen suosioon

    Kuppaus on laahattu tänne kaukaa antiikista ja läpi Euroopan. Antiikissa vaivoja hoidettiin palauttamalla ruumiinnesteiden tasapaino kuppaamalla. Jos keltaista tai mustaa sappea oli liikaa, niin tasapaino korjattiin kuppaamalla. Myöhemmin alettiin poistaa kuviteltua pahaa verta. Kupparit kuolivat meilläkin lähes sukupuuttoon 50-luvulla, mutta uusi polvi kiinnostui alasta ja perinteinen kuppaus on taas voimissaan, toteaa kuppauksesta väitellyt filosofian tohtori Hindrik Strandberg. Ja Suomessa on aina piisannut myös kuppaukseen sopivia saunoja.

    Muinainen kalevalainen jäsenkorjaus on nykyään EU-nimisuojattu kansanlääkintäkeino. Kainuun piirilääkäri Elias Lönnrotin kokoaman Kalevalan 15. runossa on kuvaus jäsenkorjauksesta. Kun runonlaulun perinne säilyi idässä ja Kalevalassa niin jäsenkorjauksen taito säilyi Länsi-Suomessa. Vanha perinne elvytettiin ja nykyään kalevalaista jäsenkorjausta voi opiskella kolmevuotisessa koulutuksessa, kertoo fysioterapeutti, kalevalainen jäsenkorjaaja mestari Katja Rajala. Tiettyjen lääkekasvien tapaan myös kalevalaisella jäsenkorjauksella on tieteellisesti osoitettu teho. Peukaloimalla voidaan korjata mm. asentovirheitä ja parantaa tuki- ja liikuntaelinten kiputiloja.

    Toimittaja on Leena Mattila.

    • 48 min
    Tiedätkö, kuka ruokasi pölyttää? Kansainväliseen pölyttäjähyönteiskauppaan liittyy isoja riskejä

    Tiedätkö, kuka ruokasi pölyttää? Kansainväliseen pölyttäjähyönteiskauppaan liittyy isoja riskejä

    Tiesitkö, että kotimaisen tomaatin ja mansikan pölyttää yhä useammin belgialainen, tehdashallissa kasvanut kimalainen?

    Kun pölyttäjähyönteisten määrä luonnossa pienenee, kasvaa kysyntä kasvatetuille ja tarhatuille pölyttäjähyönteisille. Pölytystä varten kasvatetaan pääasiassa kahta eri hyönteistä: tarhamehiläisiä ja kontukimalaisia.

    Kontukimalaisten kansainväliseen kauppaan liittyy riskejä hyönteistautien ja vieraslajien leviämisestä ja moni maa on kieltänyt niiden tuonnin. Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Lotta Kaila kasvattaa kontukimalaisia tutkimuskäyttöön Viikin kampuksella ja kertoo, miten se tehdään.

    Myös hunajaa tuottavia tarhamehiläisiä kuljetetaan pitkiäkin matkoja pölytystarkoituksissa. Yhdysvalloissa ja Etelä-Euroopassa mehiläispesiä kuljetetaan kesän aikana jopa tuhansia kilometrejä pellolta toiselle. Mehiläishoitajain liiton mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala kertoo, miten tarhamehiläinen pölyttää ja miten niitä kasvatetaan.

    Ohjelmassa vieraillaan myös Orimattilassa Hannu Varpion tilalla, missä kontukimalaisia käytetään kasvihuonetomaatin pölyttämiseen.

    Toimittaja on Hanna Asikainen.

    Kuva: Yle / Henrietta Hassinen

    • 48 min
    Kalevalan aikaiset saunatavat ovat edelleen käytössä, mutta loitsut ja haltiat pitää kaivaa esiin arkistoista

    Kalevalan aikaiset saunatavat ovat edelleen käytössä, mutta loitsut ja haltiat pitää kaivaa esiin arkistoista

    Muinaissuomalaisten aikoihin kuolleissa, saunassa ja loitsuissa uskottiin olevan voimaa, jota voitiin käyttää niin hyvään kuin pahaan. Loitsuilla parannettiin sairaita ja autettiin synnytyksissä, mutta niillä voitiin myös vahingoittaa toisia. Uskottiin, että saunan tai kalman voima saattoi tarttua ihmiseen, joka käyttäytyi väärin saunassa, muissa pyhissä paikoissa tai kuolevan läheisyydessä. Juhannustaikojen lisäksi vanhoihin loitsuihin ei nykyisin enää juuri törmää.

    Loitsuista poiketen, monet kalevalaiset saunatavat ovat edelleen käytössä. Niitä tuskin huomaa muulloin kuin silloin, kun joku saunoo väärin. Joka tapauksessa saunassa, riihessä ja muissa riittävän vanhoissa rakennuksissa asui tonttuja ja haltioita, joita ei sopinut suututtaa.
    Saunassa ei sopinut metelöidä eikä juopotella. Saunaryypytkin piti ottaa vasta saunan jälkeen.

    Kalman väkeen, tuonilmaisiin, suomalais-karjalaisten loitsujen maailmaan mennään Helsingin yliopiston folkloristiikan professori Lotte Tarkan opastuksella. Lopuksi arkistotutkija Juha Nirkko Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta kertoo, miten saunatonttujen, haltioiden ynnä muiden saunan asukkaiden kanssa pitää elellä, etteivät ne polta päreitään ja saunaa tai saunojan nahkaa. Ohjelma toimittaa Leena Mattila.

    • 48 min
    Retki Isosaareen, yli 100 vuotta suljetetun linnoitusaaren luontoon ja kasematteihin

    Retki Isosaareen, yli 100 vuotta suljetetun linnoitusaaren luontoon ja kasematteihin

    Tsaarin ajoista asti suljettu Isosaari ottaa nykyään vastaan muitakin kuin sotilaita. Helsingin edustalla, Vallisaaren takana Suomenlahdella näkyy Isosaari. Se ei ole erityisen suuri, mutta on sitäkin erikoisempi. Aikoinaan Suomenlinnan rakentaneita ruotsalaisia kaukainen Isosaari, Stora Mjölö, ei kiinnostanut, mutta venäläiset innostuivat linnoittamaan saaren ja liittämään sen Pietari Suuren Merilinnoitukseen. Keisarillinen Venäjä rakennutti mahtavan linnoitusketjun suojaamaan Pietaria länsimaiden hyökkäyksiltä.

    Itsenäistynyt Suomi otti linnoitetun Isosaaren oman armeijansa käyttöön. Puolustusvoimat ylläpiti sekä päivitti yli satavuotiaita kasematteja ynnä muita rakennelmia kunnes linnake määrättiin lopetettavaksi. Tiedeykkösessä tutustutaan Isosaaren historiaan tanskalaisten vanhan purjehdusohjeen ja Pietari Suuren merilinnoituksen ajoista alkaen. Saaressa kuljetaan ajassa Venäjän armeijan rakennuttamista kasemateista Stora Mjölön vankileirin kautta Suomen puolustusvoimien kauteen. Lämmin kesäpäivä suosi sotahistorioitsija ja luonto-opas Jarmo Niemisen, Tomi Stålbergin ja Leena Mattilan retkeä Isosaaressa.

    Kuva: Yle / Jani Saikko

    • 48 min

Top Podcasts In Science

Listeners Also Subscribed To