Ihminen tavattavissa | Tommy Hellsten -instituutti Tommy Hellsten -instituutti

Ihminen tavattavissa -terapiaopintojaan päättävät Minka Mannerla ja Sanna Suokko saivat käsiinsä lähes saman aikaisesti Tommy Hellstenin ”Enää en pelkää” -teoksen, päätyivät Ihminen tavattavissa -sivustolle ja lähettivät hakemuksensa koulutusryhmäämme.

Tässä podcastissamme Minka ja Sanna keskustelevat opintiestään neljän vuoden koulutuksessamme. Molemmat ovat läpikäyneet sekä kasvuohjelmamme että terapiakoulutuksemme.

”Ei tulkintaa, ei suorituksia, ei arvointia tai arvostelua, pysähtyneisyyttä, kehollista lepoa ja syvää yhteyttä, taikamaailma.”  Poimintoja tästä keskustelusta, kun Minka ja Sanna kuvailevat koulutuskokemustaan. Epäolo on saanut sylin ja tullut nähdyksi. Yhteys itseen on syntynyt ja pahan olon vaikutus toimintakykyä halvaannuttavana tekijänä on kutistunut.

Ei enää suurempaa, enemmän ja kovempaa, vaan minummin, omassa tahdissa ja aidommin! Kun vielä mietit, tahdotko lähteä tähän koulutukseemme, kuuntele tämä keskustelu!

Intuitiomme näyttää tietä, järki jarruttaa, mutta mikä lopulta johtaa siihen, että suostummme muutokseen? Entä mihin tässä prosessissa tarvitaan rohkeutta? Ja onko valintojemme seuraukset kuitenkaan millään tavalla ennakoitavissa, vaikka se kuuluisa ”järki kädessä” pääsisikin johtamaan valintojamme? Ja onko se kuitenkaan järki, joka jarruttaa vai ne ikävät tunteet, jotka kumpuavat varhaisista kiintymyssuhteistamme: pelko, syyllisyys, häpeä tai riittämättömyys?

Ihminen tavattavissa -terapeuttimme, psykodraamaohjaaja Teemu Tuuli ja Ihminen tavattavissa -terapiakouluksemme- ja psykodraamaohjaajakouluttaja Päivi Rahmel keskustelevat podcastissamme, mihin kaikkeen elämä meidät voi viedä tahtomattamme tai valintojemme myötä.

Läheisohjaaja Mira Oikaraiselle tuttuja ja leheisimpiä riippuvuuden muotoja ovat läheisriippuvuus ja päihderiippuvuus. Riippuvuudessa eletään epätodellisuudessa. Riippuvuuspersoona manipuloi, valehtelee, peittelee, selittää ja kieltää.

Älä puhu, älä tunne, älä luota! Nämä lainalaisuudet kuuluvat riippuvuusyhteisöön. Olipa yhteisö työyhteisö tai perhe. Riippuvuusyhteisöt ovat toimintahäiriöisiä eikä yhteisössä toimiminen tai yhteisön toiminta perustu totuuteen. Toimintahäiriön syntymiseen riittää, että yhteisössä on yksi jäsen: lapsi, työntekijä tai muu perheen- tai työyhteisön jäsen, jolla on riippuvuus johonkin aineeseen tai kokemukseen.

Päihteet edustavat kemiallista riippuvuutta. Toiminnalinenkin riippuvuus on Tommy Hellstenin mukaan sairauden kaltainen tila. Toiminnallinen riippuvuus ja usein sarja erilaisia toiminnallisia haitallisia malleja.

Riippuvuudelle ilmeistä on, että se peittää alleen henkilön varsinaisen identiteetin. Identiteetti voi peittyä useiden eri roolien alle. Riippuva aiheuttaa jatkuvalla roolien vaihdolla tai asettumalla vuorovaikutuksessa joko toisten ylä- tai alapuolelle epäluottamusta ja jatkuvaa hämmennystä.

Mira ja Mathias kuvaavat tällä videolla selkeästi, mistä riippuvuus syntyy ja kuinka riippuvuudesta voi toipua.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Ilkka kuvaa videollamme keskustelussaan terapeuttimme Vesa Sorsan kanssa miten puiden kaataminenkin on herkkyyttä vaativaa asiakaspalvelutyötä. Onko fyysiseti voimakkaan miehisyyden mahdollista edustaa myös hyvin feminiiseksi tulkitsemaamme herkkyyttä?

Ilkka kuvaa videolla oman elämäntiensä vanhoillislestadiolaisperheen viidennestä lapsesta metsäkoulun kautta perheen isäksi, yrittäjäksi ja konkurssin kiemuroiden jälkeen ammatinharjoittajaksi ja itsensä etsijäksi.

Seitsemän vuoden tie miehisen herkkyyden äärelle alkoi Vesalla ja Ilkalla yhtä aikaa kasvuohjelmamme myötä. Kasvuohjelma riisui häpeän kohtaamisten tieltä. Ammatillisten kohtaamisten, puolison ja lasten kohtaamisten sekä kaikkien läheisten kohtaamisten tieltä.

Terapeuttimme Vesa näkee ja kuulee, näkee Ilkan valtavan potentiaalin ja kasvun omaksi riittäväksi itsekseen. Haavoittuvuuden ja herkkyyden myötä myös terapeutin tuoliin istuvalla on mahdollisuus itse nähdä oma potentiaalinsa.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Vastuullinen vanhemmuus - mitä se oikein tarkoittaa? Millaisen mallin isyydestä miehet ovat saaneet omilta isiltään ja mitä siitä mallista he haluavat sisällyttää itseensä isinä? Entä kuinka jättää jälkeensä se, mitä ei tahdo kantaa mukanaan tai edustaa itse vastuullisena vanhempana.

Mistä isäksi kasvaminen alkaa ja milloin tuo vanhemmaksi kasvaminen loppuu? Jannen perheen ensimmäisen lapsen laskettu aika lähenee. Se herättää paljon tunteita peloista iloihin. Teron perheen lapset lähentelevät teini-ikää. Sekin herättää samoin ja kuitenkin eri tavalla koko skaalan tunteita peloista iloihin.

Millä tavalla voi valmistua vanhemmuuteen, isyyteen ja lasten eri ikäkausiin? Onko kuitenkin ainoa mahdollisuus olla läsnä jokaisessa hetkessä, tiedostaa oma keskeneräisyytensä ja suostua kasvamaan yhdessä ja erikseen?

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Nina Nousiainen aloitti Ihminen tavattavissa -kasvuohjelman 23-vuotiaana, elämänsä päätepisteessä. Mitä ihmettä? 23-vuotiaana täysin uupuneena ilman näkymää tai unelmia tulevaisuudesta. Nina kertoo videolla mitä se käytännössä tarkoitti ja miltä tuntui olla kadoksissa itseltään.

Entä mitä Ninalle nyt reilu kymmenen vuoden jälkeen kasvuohjelman aloittamisesta kuuluu? Nina sanoittaa elämää sisäisestä maailmastaan käsin hymy huulilla - hän on löytänyt näiden vuosien aikana siis jotain olennaista, hyvin tärkeää.

Elämän ihmettely ja uteliaisuus ihmisyyttä kohtaan on ollut Ninan rakenteessa aivan pienestä saakka. Väkivaltaisessa ja uhkaavassa ympäristössä kasvaessaan hän jostain syystä löysi jo varhain avun selviytymiseen hetkessä läsnäolon kautta.

Tänä päivänä Nina auttaa myös muita kuuntelemaan heitä itseään, heidän sisäistä maailmaansa, löytämään lahjansa  kokemustensa ja opiskelemiensa menetelmien, esimerkiksi unien ja kehollisuuden ymmärtämisen kautta.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi