300 episodes

Valtiotieteiden tohtori Kalle Haatasen ohjelmissa älyllisistäkin asioista on mahdollista puhua kevyesti, ja pinnallisista syvällisesti.

Ohjelmissa syvä haastattelu yhdistyy kepeyteen, yllättävään, epäsuomalaiseen tyyliin.

Tulossa uusia avauksia, mutta sivistävä ohjelma ei unohda suuria filosofisia kysymyksiä totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.

Kalle Haatanen YLE

    • Society & Culture

Valtiotieteiden tohtori Kalle Haatasen ohjelmissa älyllisistäkin asioista on mahdollista puhua kevyesti, ja pinnallisista syvällisesti.

Ohjelmissa syvä haastattelu yhdistyy kepeyteen, yllättävään, epäsuomalaiseen tyyliin.

Tulossa uusia avauksia, mutta sivistävä ohjelma ei unohda suuria filosofisia kysymyksiä totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.

    Aseettoman Ahvenanmaan ristiriitainen historia

    Aseettoman Ahvenanmaan ristiriitainen historia

    Ahvenanmaa on ollut demilitarisoitu alue Krimin sodasta eli vuodesta 1856 lähtien Se tarkoittaa sitä, että Suomi ei saa rakentaa maakuntaan puolustuslaitteita tai varustuksia eikä viedä sinne sota-aseita. Myös merialueiden käyttöä on tiukasti rajattu. Historian aikana Ahvenanmaan puolueettomuus ja demilitarisointi ovat kuitenkin ajoittain murtuneet. Esimerkiksi sota-aikana saarelle vietiin aseita ja se joutui sotatoimien kohteeksi.

    Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka on perehtynyt Ahvenanmaan turvallisuuspoliittiseen asemaan. Tarkan mukaan Ahvenanmaan asema on jälleen muuttunut, kun Itämerellä sotilaallinen toiminta on lisääntynyt ja jännitys on kasvanut. Tarkan mukaan Ahvenanmaan turvallisuuspoliittinen merkitys on suurempi kuin yleensä luullaan.

    Suomessa ei ole juuri noteerattu sitä, että Ruotsi on kokenut Ahvenanmaan turvallisuuspoliittiseksi uhkaksi. Tarkka sanoo, että Ahvenanmaan puolueettomuus ei ole nykyaikanakaan itsestäänselvyys. Puolueettomuus ei voi säilyä ilman puolustavaa voimaa.

    • 53 min
    OneCoin-huijaus

    OneCoin-huijaus

    Yli 30000 suomalaista on sijoittanut kryptovaluutta OneCoiniin ainakin 40 miljoonaa euroa.
    Nyttemmin OneCoin on osoittautunut valtavaksi pyramidihuijaukseksi. Tietokirjailija Petteri Järvinen on seurannut OneCoinin tarinaa useiden vuosien ajan.
    Maailmalla on lanseerattu ainakin kaksi ja puoli tuhatta erilaista krypovaluuttaa, joista vain muutama on vakavasti otettava ja toimiva järjestelmiä. Suurin osa niin huonosti toimivia että, niistä ei koskaan tule käyttökelpoisia maksuvälineitä tai sijoituskohteita osa on puhtaita huijauksia.
    Petteri Järvinen sanoo, että jos kryptovaluuttaa ei pysty helposti vaihtamaan muuksi valuutaksi avoimella julkisella kurssilla, on syytä epäillä huijausta. Varma merkki huijauksesta ovat myös suuret lupaukset suurista ja nopeista tuotoista.
    Petteri Järvisen mukaan OneCoin-pyramidissa käytettiin hyväksi verkostomarkkinointia, joissa kaupiteltiin hyödyttömiä talouskoulutuspaketteja kovaan hintaan. Koulutuspaketin ostaja sai sitten optioita kryptovaluutan louhimiseen.
    Järvisen mukaan kryptovaluutta huijaukset ovat vaikeita selvitettäviä viranomaisille. Digitaalisesti siirtyvä virtuaaliraha ei jätä liikkuessaan paljon jälkiä. Huijatuiksi joutuneet eivät myöskään halua tehdä rikosilmoituksia, koska järjestelmä tekee myös uhreista rikollisia.

    • 51 min
    Robottipelko

    Robottipelko

    Roboteilla on yhä suurempi rooli arkipäivässämme. Tosin suurin osa roboteista vaikuttaa arkeemme tavalla, jota emme mitenkään edes huomaa. Robottien lisääntymiseen liittyy myös paljon pelkoja. On erimerkiksi arvioitu, että Suomessa robotit voisivat viedä jopa kolmanneksen työpaikoista.

    Robottipelon juuret ovat hyvin kaukana historiassa. Jo hyvin kaukaa menneisyydestä löytyy tarinoita, joissa pelotellaan keinotekoisen ihmisen ja inhimillisyyden luomisesta. Juutalais-kristillinen uskontokin on kammonnut ajatusta, että ihminen vois luoda älyä eli tavoittelisi jumalan kykyjä.

    Robottien maailmaan perehtynyt tietokirjailija Jussi Marttinen sanoo, että pelot on suurimmaksi osaksi turhia. Roboteilla ei ole kovin suurta vaikutusta työpaikkojen määrään. Esimerkiksi Suomessa on pari miljoona työpaikkaa ja vain nelisen tuhatta teollisuusrobottia. Robottien määrä on viime finanssikriisn jälkeen laskenut.

    • 52 min
    Suomalaiset erakot

    Suomalaiset erakot

    Yhteiskunnasta syrjään vetäytyneiden erakoiden elämäntapa on aina kiehtonut suurta yleisöä. Nykyäänkin tiedotusvälineet kertovat usein ihmisistä, jotka ovat hylänneet tavallisen elämän ja ovat vetäytyneet syrjäisiin asuinpaikkoihin.

    Tietokirjailija Milla Peltonen on tutustunut viime vuosikymmenten suomalaisiin erakoihin.
    Peltosen mukaan nykyaikana erakkoelämän valinta on vaikeampaa kuin aikaisemmin. Metsäautotiet ja vaellusreitit tuovat turisteja ja muita kulkijoita joka kolkkaan.
    Yksi tunnetummista erakoiden ryhmistä on Lapin kullankaivajaerakot. Tämä perinne on nyt loppumassa, koska lainmuutos tekee kullankaivusta kannattamatonta.

    Erakot ovat synnyttäneet aina myös lähes myyttisiä sankaritarinoita. Selviytyminen omavaraistaloudessa vuosikausien ajan ja myös hyppääminen ulos porvarillisesta elämäntavasta on usein nähty sankarillisina suorituksina, joihin harva kykenee.

    • 52 min
    Stand-up -komiikan maailma

    Stand-up -komiikan maailma

    Vaikka Suomessa oli ollut stand-up –komiikan kokeiluja jo ainakin 1960-luvulta lähtien, ei tämä estraditaiteen laji oikein kotiutunut Suomeen ennen kuin vasta 1990-lvun alussa. Yksi uuden stand-up-buumin aloittajista oli Viirus-teatteri, joka alkoi järjestää klubitilaisuuksia.

    Näyttelijä Markku Toikka on tehnyt lavakomiikkaa jo kolmisenkymmentä vuotta ja hän on myös kouluttanut ja ohjannut satoja alalle pyrkiviä ihmisiä.

    Markku Toikka arvelee, että lavakomiikan juurtuminen Suomeen on ollut vaikeaa siksi, että suomalainen kulttuuri on ollut niin voimakkaasti kirjallista. Meillä on jotenkin vierastettu, että esiintymislavalta puhuttaisiin aivan arkikieltä, mikä on stand-up –komiikan edellytys.
    Markku Toikka korostaa, että stand-up –komiikka jotain ihan muuta kuin vitsien kertomista.
    Esityksen onnistuminen riippuu täysin siitä, miten taitavasti esiintyjä pystyy luomaan suhteen yleisöönsä ja rakentamaan illuusion autenttisuudesta.

    Markku Toikka on pohtinut stand-up- komiikan olennaisia elementtejä. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

    • 52 min
    Mihin ihminen tarvitsee toivoa?

    Mihin ihminen tarvitsee toivoa?

    Toivo on tunne joka perustuu tulevaisuudessa odottaviin hyviin asioihin.
    Jo antiikin filosofit pohtivat toivon merkitystä ihmiselle. Onko toivo ihmiselle hyväksi vai haitaksi?
    Nykyäänkin muun muassa onnellisuustutkijat pohtivat sitä, olisiko parempi elää tässä hetkessä tulevaisuutta pohtimatta vai onko tulevaisuuden toivo onnellisuutta lisäävä ajattelutapa.

    Ekumeniikan professori Risto Saarinen arvelee tuoreessa kirjassaan ”Oppi toivosta”, että me tarvitsemme perusteltua ja oikeutettua toivoa ja myös arjessa vaihtuvia pieniä myönteisiä odotuksia, joiden varassa elämme päivittäin. Kalle Haatasen ohjelmassa keskustelaan toivon olemuksesta sekä sen roolista filosofiassa ja teologiassa eri aikakausina. Vieraana on professori Risto Saarinen.

    • 53 min

Top Podcasts In Society & Culture

Listeners Also Subscribed To

More by YLE