Esim. esikuvia Radio Helsinki

Millenniumin taitteen molemmin puolin syntyneet ovat, käsittämätöntä kyllä, jo parikymppisiä. He ovat musiikkialallakin tuoreita, visionäärisiä ja innostuneita tekijöitä, joiden arkeen ovat aina kuuluneet television kykykilpailut, sosiaalinen media ja erilaiset suoratoistopalvelut. He ovat kasvaneet esikuvakyllyydessä, jonka kaltaisesta me keski-ikää lähestyvät ei-diginatiivit saatoimme aikanamme vain haaveilla.   Miten muusikoksi ja artistiksi kasvamiseen vaikuttaa se, että kaikki maailman […]

Ensimmäisiä suomalaisia rap-kokeiluja tehtiin jo 1980- ja 1990-luvulla, joskin myöhemmät rap-sukupolvet ovat esittäneet kriittisiä lausuntoja näiden pioneerien työn merkityksestä suomalaiselle rapille. Skene alkoi vankistua vähitellen 1990-luvun puolivälin jälkeen, ja 2000-luvun taitteessa koettiin varsinainen suomirapin buumi. Naisen asema rapissa on usein ollut kaukana musiikin tekemisestä, eikä 2000-luvun alussa esikuvia ollut Suomessa tungokseksi saakka. Tässä jaksossa kuullaan […]

Muusikkous kulkee usein verenperintönä tai vähintäänkin lapsuudenkodin kasvatuksellisten arvojen heijastelemina harrastusvalintoina: perheen yhteistä musisointia, muskareita, musiikkiluokkia ja soittotunteja. Luonnollisena seurauksena näistä ovat erilaiset projektit ja bändit, omien biisinkirjoitteluiden ohessa. Kaikista lapsena musiikkia harrastaneista ei luonnollisestikaan tule ammattimuusikoita tai edes artisteja, eikä niidenkään, joista tulee, tie aina ole aivan mutkaton. Toisinaan oman väylänsä löytäminen edellyttää omien […]

Kun jollekulle ei-saamelaiselle mainitsee saamelaismusiikin, ensimmäinen – ja usein ehkä yksinomainen – ajatus on joiku. Totta onkin, että se on yksi tämän päivän saamelaismusiikin perustoista. Joiun, kuten muidenkin perinteisen saamelaismusiikin lajien musiikillisen ilmaisun väline on ihmisääni, eikä instrumentteja ole käytetty. Tämän lisäksi musiikkia esitetään yksin, ilman toisia esittäjiä. Kuitenkin nykysaamelaismusiikki on paljon muutakin. Saamelaisen populaarimusiikin […]

Helsingissä järjestettiin ensimmäisiä laittomia teknoklubeja 1980-luvun lopulta alkaen. Varsinainen teknobuumi rantautui tänne 1993, ja vuosituhannen vaihde olikin klubimusiikin kulta-aikaa Suomessa. Ylen Elävä arkisto kertoo aiheesta näin: “1980-luvun lopulla Suomeen saapui uusi musiikkityyli, joka oli villinnyt nuorisoa jo Yhdysvalloissa ja muualla Euroopassa. Kyseessä oli tekno, joka siihen aikaan tunnettiin nimellä acid house. Acid housessa musiikin tekemisen […]

1980-luvun alussa maailma oli aika erilainen kuin mitä se on nykyään. Suomessa Kekkosen valtakausi oli tulossa päätökseensä. Itänaapurina oli Leonid Brezhnevin luotsaama Neuvostoliitto, Eurooppaa halkoi toisen maailmansodan jäljiltä Rautaesirippu. Suomessa ei vielä ollut kaupallisia radioasemia, oli Yleisradio. Televisiokanavia oli kaksi, ja monessa kodissa nekin näkyivät vain mustavalkoisina. Suomen musiikkiskeneä hallitsivat Hassisen kone, Eppu Normaali ja […]