300 episodes

Valtiotieteiden tohtori Kalle Haatasen ohjelmissa älyllisistäkin asioista on mahdollista puhua kevyesti, ja pinnallisista syvällisesti.

Ohjelmissa syvä haastattelu yhdistyy kepeyteen, yllättävään, epäsuomalaiseen tyyliin.

Tulossa uusia avauksia, mutta sivistävä ohjelma ei unohda suuria filosofisia kysymyksiä totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.

Kalle Haatanen YLE

    • Society & Culture

Valtiotieteiden tohtori Kalle Haatasen ohjelmissa älyllisistäkin asioista on mahdollista puhua kevyesti, ja pinnallisista syvällisesti.

Ohjelmissa syvä haastattelu yhdistyy kepeyteen, yllättävään, epäsuomalaiseen tyyliin.

Tulossa uusia avauksia, mutta sivistävä ohjelma ei unohda suuria filosofisia kysymyksiä totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.

    Yöpakkaset

    Yöpakkaset

    Yöpakkasina tunnettu ajanjakso alkoi syksyllä 1958, kun vastanimetty Fagerholmin hallitus ei kelvannut Neuvostoliitolle. Suomen suhteet Neuvostoliittoon kiristyivät ja Urho Kekkonen joutui lähtemään Moskovaan tilannetta ratkaisemaan. Neuvostoliiton epäilyille oli useita syitä. Suomen ja Neuvostoliiton välinen clearing-kauppa oli vaikeuksissa, koska Suomi ei öljyn lisäksi löytänyt tarpeeksi muuta ostettavaa itänaapurista. Lisäksi Kremlissä karsastettiin erityisesti sosialidemokraattien kahta ministeriä; Väinö Leskistä ja Olavi Lindblomia, jotka olivat niin sanottuja asevelissosialisteja. Kun myös kokoomus oli mukana, Neuvostoliitto katsoi että hallituksen enemmistö edustaa sille vihamielisiä voimia. Maiden välejä hiersi myös se, että Otto Ville Kuusiselle ei myönnetty viisumia, jotta hän olisi voinut osallistua SKP:n 40-vuotisjuhliin.
    Neuvostoliiton painostuksen Fagerholmin hallitus erosi ja tilalle nimitettiin V. J. Sukselaisen maalaisliittolainen hallitus.
    Ministeri Paavo Rantanen kertoo tuoreessa kirjassaan yöpakkasten taustoista ja vaikutuksesta Suomen poliittiseen elämään. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

    • 52 min
    Ekstremismin maailma

    Ekstremismin maailma

    Kasvavat ekstremistiset liikkeet uhkaavat yhteiskuntien vakautta eri puolilla maailmaa. Äärimmäisen jyrkät poliittiset, aatteelliset tai uskonnolliset ryhmittyvät houkuttelevat piiriinsä niin nuoria kuin vanhoja kannattajia. Ääriliikkeet näyttävät kiehtovan myös hyvin monenlaisista sosio-ekonomisista ryhmistä olevia ihmisiä.
    Miten ääriiliikkeet syntyvät? Mistä ekstemistiset ryhmät saavat käyttövoimansa? Kustantaja Kimmo Pietiläinen on suomentanyt J.M. Bergerin kirjan ”Ekstremismi”. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana

    • 53 min
    Miksi näemme unia?

    Miksi näemme unia?

    Unissa ihminen kokee usein negatiivisia asioita: voimakkaita pelkoja, uhkaavia tai äärimmäisen noloja tilanteita. Joidenkin unitutkijoiden mukaan tämä johtuu siitä, että unessa ihminen käsittelee uudestaan valveillaoloajan tunnetiloja. Uni tavallaan puhdistaa ja opettaa sopeutumaan ikäviin tunnetilohin. Uudempi tutkimus on puolestaan sitä mieltä, että pahat unet valmentavat meitä kohtamaan tosielämän epäonnistumisia ja pettymyksiä. Unessa uhat ja ongelmat paisuvat usein järjettömän suuriksi, jotta me saisimme ottaa valveajan ongelmat vakavasti. Amerikkalainen tutkija Kelly Bulkeley on rinnastanut unet eläinpentujen leikkeihin, joissa harjoitellaan niitä taitoja, joita eläimet tarvitsevat täysikasvuisina. Kirjailija Anna Tommola on perehtynyt unitutkimukseen. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

    • 51 min
    Kolonialismin historia

    Kolonialismin historia

    Suurin osa maapalloa jaettiin muutaman suuren siirtomaavallan välillä 1800-1900-luvuilla.
    Kolonialismilla on huono maine ja sen varjo on pitkä. Kolonialismi hyväksyi avoimen rasismin ja orjakaupan. Kolonialismi on muokannut länsimaita ja länsimaista ajattelua merkittävästi. Kolonialismin perinne näkyy edelleen maailman taloudessa ja poliittisissa suhteissa. Dosentti Antti Kujala on perehtynyt kolonialismin historiaan. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

    • 53 min
    Työstäkieltäytymisen etiikka

    Työstäkieltäytymisen etiikka

    Talous, työelämä ja bisnes ovat muuttuneet paljon digitalisoinnin ja globalisaation seurauksena.
    Hyvä koulutus ei enää takaa hyvää tulotasoa kuten se teki vielä muutamavuosikymmen sitten. Monien työura koostuu pätkätöistä, joilla ei aina tule toimeen, vaikka tekisi kahta tai kolmea työtä.

    Kirjailija Pontus Purokuru kuuluu vuonna 20118 perustettuun Työstäkieltäytyjäliittoon ja hän on ollut mukana kirjoittamassa Työstäkieltäytyjän käsikirjaa. Purokuru, on sitä mieltä että työn merkitys ja arvostus pitäisi määritellä aivan uudelleen. Koko yhteiskuntamme on rakennettu palkkatyön ympärille Vanhat käsitykset työn merkityksestä ihmiselle ja yhteiskunnalle eivät kuitenkaan toimi enää nykymaailmassa. Työstä on tullut kontrolloinnin muoto. Työpaikka on tapa hallita ihmistä ja hänen ajankäyttöään.
    Sekään ei pidä enää paikkaansa että palkkatyö olisi vaurauden ja lisäarvon rakentaja. Esimerkiksi Googlen tai Amazonin todellisen arvon muodostavat käyttäjät. jotka luovat alustoille sisältöjä tai asiakastietoa ilman palkkiota.
    Työ- ja vapaa-ajan raja on hämärtynyt, kun työtä tehdään vapaa-ajallakin sähköpostin tai somen kautta.
    Purokurun mielestä toimeentulon takaamiseksi pitäisi kehittää kansalaispalkkajärjestelmiä. Hyvin rakennettu kansalaispalkka voisi jopa lisätä tuottavuutta, koska yhä useamman kansalaisen innovointipotetiaali voi tulla paremmin hyödynnetyksi. Toisaalta ilmastomuutoksen vuoksi meidän pitää pohtia myös sellaista vaihtoehtoa, että vähennämme palkkatyötä ja tuotantoa koska ne väistämättä lisäävät päästöjä. Pitäisi pohtia, kuinka suuri osa työstä on itse asiassa haitallista yhteiskunnalle.

    • 53 min
    Maailma lännen hegemonian jälkeen

    Maailma lännen hegemonian jälkeen

    Maailmanpolitiikassa on tapahtunut 2010-luvulla suuria muutoksia. Some, valemediat ja aivan uudet arrogantit poliittiset ryhmittymät ovat muuttaneet politiikan tekotapoja ja myös kansainvälisen politiikan pöytätapoja.

    Pitkän uran diplomaattina tehnyt Jukka Valtasaari analysoi uusimmassa kirjassaan ”Lännen jälkeen” maailmanpolitiikan uutta järjestystä. Meidän aikakautemme merkittävä muutos on myös se, että Euroopan painoarvo on laskenut ja Kiina pyrkii todelliseksi globaaliksi voimatekijäksi.
    Samaan aikaan monet suuret kansainväliset ongelmat odottavat ratkaisua. Eurooppa ei ole onnistunut luomaan yhteistä turvallisuuspolitiikkaa ja pakolaiskriisille ei löydetä ratkaisua.

    Kalle Haatasen ohjelmassa keskutellaan siitä, miten sodan jälkeisestä integraation ja kylmän sodan maailmasta ollaan tultu nykyiseen hämmennyksen ja uusien ristiriitojen aikaan.

    • 51 min

Top Podcasts In Society & Culture

Listeners Also Subscribed To

More by YLE