Menneisyyden Jäljill‪ä‬ Lotta Vuorio

Jaksossa pohditaan, minkälaisia olivat miesten väliset suhteet 1700-luvulla. Keskiössä on keskustelu siitä, voiko seksuaalisuutta ja rakkautta esiintyä ystävyyssuhteissa vai ovatko nämä asiat toisistaan irrallisia. Selvitämme, keitä olivat kreivi Gustav Philip Creutz ja kapteeni Curt von Stedingk ja minkälainen heidän suhteensa oli. Minkälaisia vihjeitä heidän kirjeenvaihtonsa antaa heidän tunteistaan toisiaan kohtaan? Mitä voimme oppia miesten välisten suhteiden historiasta, kun tutkimme lähteitä ennakkoluulottomasti queer-historian tavoin? Jakson vieraana on Turun yliopiston Suomen historian professori Charlotta Wolff. Jakso on tehty yhteistyössä Historiallisen Aikakauskirjan kanssa.

Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä!
Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #108 Miesten välisiä suhteita, ystävyyttä ja rakkautta →

Tämän jakson aikana selvitämme, mikä merkitys aatelisnaisilla on ollut suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Yhteiskuntaa voi rakentaa monella tavalla ja erilaisissa rooleissa, ja aatelilla on ollut verrattain erittäin hyvät vaikuttamismahdollisuudet siihen. On kuitenkin kiinnostavaa miettiä, miten miesten ja naisten vaikuttamismahdollisuudet erosivat toisistaan. Kuinka paljon aatelisnaisilla on ollut valtaa vaikuttaa aatelismiehiin verrattuna? Miten esimerkiksi mahdollisuus kouluttautua vaikutti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen? Mikä merkitys on ollut erilaisilla järjestöillä, yhdistyksillä ja hyväntekeväisyydellä siihen, miten aatelisnaiset ovat voineet rakentaa yhteiskuntaa? Jakson vieraina ovat Åbo Akademin Pohjoismaiden historian professori Johanna Ilmakunnas ja Jyväskylän yliopiston Suomen historian professori Petri Karonen. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P.E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa.

Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä!
Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #107 Aatelisnaisia ja yhteiskunnallisia vaikuttamismahdollisuuksia →

Jakson aiheena on filosofia ja sen ikivihreät kysymykset. Pohdimme jaksossa, voidaanko filosofian historiaa erottaa siitä, mitä filosofialla ymmärrämme tänä päivänä. Mikä merkitys menneillä filosofeilla on sen suhteen, miten tieteenalaa tällä hetkellä harjoitetaan ja miten me ihmiset arjessamme nyt ajattelemme? Entä mitkä ovat ikivihreitä kysymyksiä, joita on pohdittu kautta aikojen? Miten filosofia liittyy yleissivistykseen? Jakson vieraana on puistofilosofi Antti Sorri, jonka ideoima ja järjestämä Puistofilosofia-festivaali sai tämän podcastin ohella Suomen Tiedetoimittajain liiton tiedeviestintäpalkinnon.

Tämän jakson lopussa kuulette podcastin tavallisen tunnarin sijasta podcastille omistetun, tiedeviestintäpalkinnon myöntämisen yhteydessä esitetyn ja Vesa Salmen säveltämän kappaleen "Kellot ja kalenterit". Kannattaa siis kuunnella jakso loppuun asti ihan tämänkin takia.

Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä!
Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #106 Filosofiaa, Platonin lapsia ja ikivihreitä kysymyksiä →

Jakson aiheena on ruoka, syöminen ja ruoanlaitto 1500-luvun lopun Italiassa, erityisesti kuvien välityksellä. Ruoka herättää monenlaisia tunteita nykyään, ja niin se on tehnyt ennenkin: iloa, tyytyväisyyttä, intohimoa, mutta myös inhoa ja epämiellyttäviä tunteita. Minkälaisia tunteita 1500-luvun lopun ruokaan ja syömiseen liittyvissä taidemaalauksissa on nähtävillä? Mitä ruoka ja niistä heräävät tunteet kertovat ruoan kulttuurisista merkityksistä uuden ajan alussa? Mitä tarjolla ollut ruoka ja pöytätavat kertoivat luokka-asemasta ja yhteiskunnallisesta asemasta? Entä mitä symboleja ja merkityksiä eri ruokiin itsessään liittyi? Jakson vieraana on Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Anna Repo.

Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä!
Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #105 Pöytätapoja, affekteja ja ruokakulttuuria 1500-luvun lopun Italiassa →

Jaksossa kudotaan, neulotaan ja virkataan, kun keskiössä on tekstiilikäsityön historia. Pohdimme jaksossa, voidaanko käsitöiden tekemistä kuvailla menneisyydessä nimenomaan harrastuksena vai ovatko käsityöt olleet oikeasti välttämätöntä työtä. Mistä materiaaleista käsitöitä on tehty, millä välineillä ja minkälaisilla tekniikoilla? Miten langoista on saatu eri värisiä ja onko lankoja tehty muustakin kuin lampaanvillasta? Jakson vieraaksi olen saanut tietokirjailija, biologi ja kasviarkeologi – ja neulojan – Teija Alangon, jonka uutuuskirjassa syvennytään syvälle tekstiilikäsityön historiaan niin materiaalien kuin tekniikoiden kautta. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Vastapainon kanssa.

Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä!
Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #104 Käsitöitä, tekstiilikasveja ja värttinänkehriä →

Jaksossa keskustellaan suomalaisten aatelissukujen perinteistä ja historiasta Svinhufvudin aatelissuvun kautta. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 450 vuotta siitä, kun Svinhufvud af Qvalstad -suku aateloitiin, ja juhlan kunniaksi Kotkaniemen kotimuseo avaa aihetta koskevan näyttelyn keväällä 2024. Pohdimme jaksossa, miten aatelin asema on muuttunut vuosisatojen aikana nykypäivään asti. Miten todella pitkän historian omaava aatelissuku itse kokee aatelisasemansa nykypäivänä? Mitä eri vaiheita museonäyttelyn rakentamiseen kuuluu, mitä eri asioita huomioidaan näyttelytilan suhteen ja museokävijän näkökulmasta? Jakson vieraina ovat Kotkaniemen kotimuseon museoamanuenssi Annastiina Löppönen ja historioitsija Anu Lahtinen, jotka ovat olleet mukana rakentamassa jaksossa puheena olevaa museonäyttelyä. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P.E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa.

Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä!
Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #103 Aatelissukuja, vaakunoita ja museonäyttelyitä →