6 afleveringen
Pienen kylän suuret suhteet Apu360
-
- Maatschappij en cultuur
Pienen kylän suuret suhteet -podcastissa Avun maakuntakirjeenvaihtajat pohtivat, miten ihmissuhteet tiivistyvät pienillä paikkakunnilla, hyvässä ja pahassa. Onko lapsuudenperhe pahempi, jos se asuu kivenheiton päässä – vai tuottavatko tiiviit suhteet turvaa? Jopa miljoona suomalaista harkitsee maallemuuttoa, mutta monia mietityttää liittyminen kyläyhteisöön.
Avun uusi sarja vie kuulijat Lappiin, Savoon, Pohjanmaalle ja Kymenlaaksoon.
Sarjan on tuottanut F-tuotanto, julkaisija A-lehdet.
-
Koko kylän kuriositeetti – “Täällä on vaikea olla vapaamielinen”
Lakeuksilla ennakkoluuloiset äänet kaikuvat joskus kovaa, mutta muutos kytee nuorissa. Jaksavatko erilaisiksi itsensä kokevat nuoret odottaa uusia aikoja, vai jättävätkö he pienet paikkakunnat heti, kun mahdollista? Veera Bohjanen ja Ellen Ojanen pohtivat, miten nuoret saisi pysymään paremmin pienissä pitäjissä. Jenni Hautala kertoo, miten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvaan vaikuttaa se, jos ympärillä on ahdasmielisiä asenteita. Toimittaja Kirsi Haapamatti.
-
Yhteisöllisyys – “Koko yhteisö tukee läpi isojen surujen”
Pienellä paikkakunnalla kaikki tuntevat toistensa liikkeet, mutta tuoko se elämän kolhiessa myös turvaa? Kauhajoen Korpikylässä uudet asukkaat toivotetaan tervetulleeksi laulamalla, mutta uusien ystävyyksien eteen pitää nähdä myös itse vaivaa. Kanadan Vancouverista juurilleen muuttanut Arto Tienaho kertoo, miltä pieni kyläyhteisö tuntuu suurkaupungin jälkeen. Lukiolaiset Fanni Villanen ja Essi Keskinen taas pohtivat, voisiko kotiseutu olla hyvä paikka perustaa joskus myös oma perhe. Toimittaja Kirsi Haapamatti.
-
Yhteiskuntaluokka – “Ne olivat vähän parempia ihmisiä, joilla oli kotona suihku”
Tehdaspaikkakunnat olivat Suomessa työväen valtakuntaa, jossa herroja ei kumarreltu. Mutta miksi niin monista tehdastyöläisten lapsista tuli myös tehtaan työntekijöitä, eivätkä he lähteneet tavoittelemaan pomon paikkaa? Voikkaan tehtaan varjossa kasvanut entinen työ- ja oikeusministeri, nykyinen Kuntaliiton projektikoordinaattori Jari Lindström kertoo omasta luokkaretkestään vallan huipulle. Voikkaalla koko elämänsä asunut Auli Joutjärvi pohtii, vieläkö Voikkaalla on kahden kerroksen väkeä. Toimittaja Marika Lehto.
-
Kotiinpalaajat – “Me asutaan siellä missä te lomailette”
Pienessä kylässä moni on ikuisesti sen-ja-sen tyttöjä tai poikia. Määritteleekö perhetausta ikuisesti ihmistä? Moni uskoo, että perheellinen paluumuuttaja pääsee nauttimaan isovanhempien ja kyläyhteisön tarjoamista turvaverkoista. Mutta entä jos huomaakin olevansa paitsi lastensa myös vanhempiensa hoitaja?
Marika Lehto vierailee Mikkeliin liitetyssä Ristiinassa, jonne seudulta palannut Elina Alanne kipuilee yhä ratkaisunsa kanssa. Miksi parikymppinen Oona Tuominen lähtee kyliltä pois, vaikka viihtyy kotiseudullaan? -
Muualta muuttaneet – “Itseään ei tarvitse tuoda tykö, jos joku ei tykkää”
Miten kyläyhteisössä suhtaudutaan muualta muuttaneisiin? Kauanko tulija on vieras? Entä jos ei istu joukkoon? Toimittaja Anna Ruohonen tapaa inarilaisen Maiju Pyykön, joka muutti Lappiin 20 vuotta sitten, sekä rovaniemeläisen Sami Puolamaan, joka lähti tunturiin, vaikka kaverit valuivat etelään.
-
Rakkaus – “Mitä jos kylillä tarttuu ensimmäiseen käteen?”
Miten harvaan asutuilla alueilla deittaillaan? Ja riittääkö kavereita? Jos Lapissa lataa deittisovellus Tinderin, sen säde ei yllä välttämättä edes seuraavaan kylään. Toimittaja Anna Ruohonen vierailee Sodankylän Lokassa sekä Rovaniemen Sinetässä, jossa tapaa kylille rakkauden takia muuttaneita – ja sinne jääneitä. Marjaana Aarniosta tuli koko kylän miniä ja Henna Lampela toi jo teininä löytämänsä puolisonsa vanhempiensa tiluksille.