Teknologiapolkuja Accenture x Mimmit Koodaa

Mistä syntyy teknologia-alan pitovoima? Työn merkityksellisyys, kansainväliset kehittymismahdollisuudet sekä työ tasa-arvoisen työkulttuurin eteen houkuttelee naisia jäämään teknologia-alan työtehtäviin.

Nokian hallituksen puheenjohtaja Sari Baldauf muistuttaa, että sukupuolijakauma johtotehtävissä tasoittuu vain jos naisia palkataan yritykseen kaikilla tasoilla. Sari on tehnyt uransa teknologiatehtävissä kaupallisella koulutuksella, mikä vaati alan termistön opettelua. Kotiläksyjen tekeminen palkitsi kuitenkin nopeasti, kun teknologiaa kohtaan heräsi uudenlainen innostus.

Nokian asiakkuusjohtaja Marika Mentula syttyy mentoroinnista, sillä koki nuorena esikuvat omalle uralleen hyvin tärkeäksi. Marika sanoo, että omalle uralle ei tarvitse olla tarkkoja suunnitelmia tai edes suuntaa, sillä rohkeus tehdä itselle uusia asioita vie usein pitkälle.

“Olen suhtautunut työskentelyyn organisaatiossa - ja sanonut sitä myös muille - että älkää rakastuko siihen laatikkoon, missä istutte. Vaan olkaa innostuneita siitä, mitä me yritetään saada aikaiseksi.” - Sari Baldauf

Diplomi-insinööri opiskelijoista vain noin 20% on naisia. Monelle teknologia-alojen opiskelukulttuuri on tullut tutuksi lehtijutuista, joissa nostetaan esiin opiskelijakulttuurin epäkohtia. Näiden tärkeiden keskustelujen käymisen lisäksi opiskelijaelämä on yhteisöllistä ja tarjoaa paikkoja vaikuttaa esimerkiksi järjestötoiminnan kautta.

Kati Hagros toimii Aalto-yliopiston digitalisaatiojohtajana ja hallituksen jäsenenä Nixussa, Eezyssä ja Siilissä. Hän tehnyt pitkän kansainvälisen uran teknologian parissa. Hän on työskennellyt digitalisaation, IT:n, logistiikan, strategian ja laadun johtotehtävissä Nokialla ja Koneella eri puolilla Eurooppaa ja Aasiaa.

Milja Leinonen viimeistelee diplomi-insinöörin opintojaan Aalto-yliopistossa. Bioinformaatioteknologian opinnot valmistavat uraan terveydenhuollon teknologiaratkaisuiden parissa, mutta aktiivinen osallistuminen Aallon opiskelijayhteisössä on mahdollistanut kontaktit ja taidot rakentaa yhdenvertaisempaa kulttuuria myös työelämässä.

“Tytöt, jotka osaavat matematiikkaa ja luonnontieteitä, hakeutuvat usein lääkäriksi. Se on hieno ammatti, mutta jotenkin tekisi mieli sanoa että lääkärinä sitä vaikuttaa niihin hoitamiensa ihmisten elämään, kun taas teknologian avulla voit vaikuttaa käytännössä koko maailmaan. ” - Kati Hagros

Maailman tavaravirrat liikkuvat nostureiden ja trukkien voimin. Tähän tarvitaan rautaa, mutta myös älyä. Tämän päivän teknologia pitää huolta kuljettajien turvallisuudesta ja työhyvinvoinnista - ja tässä auttavat tekoäly ja teknologia.

Soili Mäkinen toimii Cargotecin CIO:na ja johtoryhmän jäsenenä. Hänen urallaan ystävien vinkit sopivista työpaikoista ovat olleet arvokkaita - ja vieneet lopulta teknologian pariin. Soili ei uransa alussa erityisesti ajatellut lastin- ja kuormankäsittelyalan miehisyyttä, kunnes huomasi olevansa kokouksessa huoneen ainoa nainen.

Pauliina Kunvik on Hiab-yksikön Senior Vice President. Hän on työskennellyt Cargotecilla kuusitoista vuotta erilaisissa myynnin, tuotehallinnon ja tuotekehityksen tehtävissä. Pauliina on pienestä pitäen päässyt mukaan työkoneiden kyytiin. Lapsuuden leikeillä onkin nyt luonteva yhteys uraan.

“Jos olet yhtään kiinnostunut siitä, mitä voi saada aikaan kun bitti ykkönen tai nolla, sinulla on rajattomat mahdollisuudet työmarkkinoilla. Ei ole sellaista toimialaa, jolla ei hyödynnettäisi tietoteknologiaa.” - Soili Mäkinen

Tasa-arvoinen työkulttuuri tulee esiin arjen teoissa ja sanoissa. Suuri vastuu inklusiivisen arjen rakentamisessa on esihenkilöillä, mutta miten heidät saadaan sitoutumaan työkulttuuriin, joka tukee jokaisen työpanosta? Ura kansainvälisessä yrityksessä voi herätellä keskusteluihin, jotka ovat vasta rantautumassa Suomeen.

Microsoftin toimitusjohtaja Mervi Airaksinen on tehnyt pitkän uran ICT-alan johtotehtävissä ja on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Mervi pitää tärkeänä sitä, että vapaa-ajasta ei jousteta - työelämä ja muu elämä on mahdollistaa sovittaa yhteen, jos katsoo harkiten miten sen tekee.

Liisa Peltonen on Microsoft Surface -tuotekehitysyksikön johtaja Suomessa. Ennen Microsoftia Liisa on toiminut johtotehtävissä esimerkiksi Nokialla ja Intelillä. Teknologiauransa Liisa on aloittanut ohjelmistosuunnittelijana, ja tehnyt kansainvälisen uransa Tampereelta käsin.

“Ihanaa, että meillä on vahvoja insinöörejä toimialalla, mutta me tarvitaan erilaisia osaajia sanoittamaan tätä - myös sanoittamaan niitä lopputuloksia. Me kuitenkin sujuvoitetaan arkea ja tätä yhteiskuntaa.” - Mervi Airaksinen

Google on menestystarinallaan myös monen muun yrityksen esikuva. Miltä tuntuu olla johtajana usein esimerkkinä käytettävässä yrityksessä? Millaista vastuuta Google kantaa teknologia-alan suunnannäyttäjänä?

Googlen monimuotoisuus, syrjimättömyys ja tasa-arvoasioiden muutosjohtaja Yacine Samb näkee tärkeäksi puhua myös yrityksen epäonnistumisista julkisesti - minkä jälkeen on etsittävä muutosta ja ratkaisua löydettyyn ongelmaan. Yacine tekee uraauurtavaa työtä tasa-arvokysymysten parissa, ja keskustelut ovat niin uusia, että esikuvia omalle roolille on vaikea nimetä.

Googlella pilviarkkitehtina työskentelevä Sandra Calvo on kiinnostunut paitsi teknologiasta, myös siitä mitä sillä on mahdollista saavuttaa. Suomessa sekä Espanjassa kasvaneena Sandra on oppinut suhtautumaan kulttuurisiin erityispiirteisiin ymmärtäväisesti. Mutta on myös valmis ravistelemaan tottumuksia.

“Monissa toimialoissa suomen kielen osaaminen on erittäinen tärkeää, mutta IT-maailman pitäisi olla kansainvälinen ja avoin kaikille. Sen pitäisi olla avoin myös maahanmuuttajille.” - Sandra Calvo

Pelialalla hyvä työkulttuurin rakentaminen ja luovuuden ruokkiminen ovat olleet puheenaiheena jo pitkään. Alalla päädytään usein intohimosta: pelaajat ovat tiivis yhteisö, joka synnyttää tulevaisuuden peliartisteja, -ohjelmoijia ja suunnittelijoita.

Ubisoftin Suomen studion toimitusjohtaja Celine Pasula on tehnyt merkittävän uran pelien parissa, mutta on päätynyt alalla vahingossa. Hän näkee pelialan nuoruus on myös sen vahvuus - työyhteisöissä ollaan avoimia uusille ideoille ja ajatuksille.

Tiina Mäkelä työskentelee Ubisoftilla apulaistuottajana, ja hän on opiskellut liiketaloutta pelialan uraa ajatellen. Tuottajana Mäkelä saa mahdollistaa toisten työtä, ja parhaimmillaan tuotanto pyörii niin sujuvasti, että sitä ei edes huomaa.

“Meidän on tärkeä tiedostaa, millaista se monimuotoisuus on. Jos me ollaan silmät kiinni, silloin ei tapahdu mitään muutosta. Toivottavasti me muistetaan katsoa ympärillemme, eikä vaan totuta siihen mikä se vallitseva tilanne on.” - Celine Pasula