67 episodes

#neuvottelija Sami Miettinen on huippuneuvottelijan podcast, jossa haastatellaan työkseen neuvottelevia ja annetaan neuvotteluohjeita. Aiheet vaihtelevat investointipankkitoiminnasta kansantalouteen ja kasvuyritäjiin.
Samin Uusi neuvotteluvalta (WSOY) -kirjaa oli syksyllä 2019 kuunnelluin teos talous ja business-kategoriassa, rinnallaan myös kirjaan haastateltujen Risto Siilasmaan ja Björn Wahlroosin kirjat.

#neuvottelij‪a‬ Sami Miettinen

    • Business

#neuvottelija Sami Miettinen on huippuneuvottelijan podcast, jossa haastatellaan työkseen neuvottelevia ja annetaan neuvotteluohjeita. Aiheet vaihtelevat investointipankkitoiminnasta kansantalouteen ja kasvuyritäjiin.
Samin Uusi neuvotteluvalta (WSOY) -kirjaa oli syksyllä 2019 kuunnelluin teos talous ja business-kategoriassa, rinnallaan myös kirjaan haastateltujen Risto Siilasmaan ja Björn Wahlroosin kirjat.

    #neuvottelija​ 66 - Kuvitellut yhteisöt kuten Puheenaihe (Leevi Leivo)

    #neuvottelija​ 66 - Kuvitellut yhteisöt kuten Puheenaihe (Leevi Leivo)

    Leevi Leivo on Puheenaihe -podcastin juontaja, joka on haastatellut hyvin erilaisen maailmankuvan omaavia ihmisiä, viime aikoina esimerkiksi Helsingin pormestariehdokkaita kuten Nasima Razmyaria ja Jussi Halla-Ahoa. Kokoomuksen pormestariehdokas Kirsi Piha luopui yllättäen ehdokkuudestaan ilmeisesti koska hänen käsityksensä kuvitellusta yhteisöstä nimeltä kokoomus oli erilainen kuin yhteisöllä. Leevin keskustelut Samin kanssa #puheenaihe-kanavalla taas ovat koskeneet sosiaalista konstruktiota nimeltä ylikansallinen rahajärjestelmä. 

    Leevi kuvaa miten kuvitellut yhteisöt muodostuvat ja minkälaisia teorioita niistä on. Benedict Anderson esimerkiksi selittää nationalismia mm. yhtenäisen kielen, yhteisen mediajulkisuuden ja osin kapitalismin yhdistelmänä. Miten Dunbarin luvun (alle 150 ihmistä) konkreettisesta yhteisöstä noustaan abstraktiksi yhteisöksi? Mikä on yhteisön ja verkoston ero? 

    Voiko esim. iPhone suosittu Clubhouse rakentaa relevanteilta tuntuvia yhteisöjä yhteisen kielen ja jaetun kokemuksen ympärillä tavalla, jossa esim. Twitter epäonnistuu. Puheenaihe ja Neuvottelija edustavat myös kuviteltuja yhteisöjä, joissa voi olla enemmän yhteisöllisyyttä tilaajien ja kommentoijien kesken kuin lineaarimediassa. Voiko perussuomalainen nationalistinen yhteisö olla rakentava, onko kansallisvaltiolle vaihtoehtoja ja voiko globalismi toimia terveesti muuten kuin esim. Real Madridin kaltaisten jaettujen kokemusyhteisöjen kautta melko harmittomasti? Monia EU:n ongelmia esim. lieventäisi jos sen sisällä olisi yhteinen kieli ja mediajulkisuus. 

    Leevin tulevaisuuskuva nojaa osin Andersonin oletusten murentumiseen mm. tekoälyn toteuttamalla simultaanitulkkauksella, virtuaalitodellisuudella sekä median erkanemisesta kansallisesta yhtenäiskonsensuksesta. Sitä odotellessa mm. Francis Fukuyaman visio kokoavasta universalismista kansallisvaltion tasolla voi hidastaa identiteettipolitiikan tuhoja. 

    #politiikka #yhteiskunta #ihmiset #neuvottelijat

    Liity kuviteltuun Facebook-yhteisöön #neuvottelijat 

    • 52 min
    #neuvottelija 65 - Lakimiesliiton Bondipäivä (Tero Tuomisto ja Sami Miettinen)

    #neuvottelija 65 - Lakimiesliiton Bondipäivä (Tero Tuomisto ja Sami Miettinen)

    Tero Tuomisto on Castrén & Snellmanin partneri joka vastaa yhtiön pankki- ja rahoituspraktiikasta. Hän veti Lakimiesliiton koulutuksen Alma Median kautta toteutettua koulutusta joukkolainamarkkinan (bonds) keskeisistä piirteistä ja rakenteista kuten joukkolainan haltijoiden edustaja ja vakuusagentti sekä sen käyttö muutostilanteissa. Sami Miettinen täydensi koulutuspäivän päättävässä koulutuksessaan bondimarkkinan rinnalla kulkevista rahoitusmuodoista, kuten direct lending (suora rahoitus) ja decentralized finance (DeFi, hajautettu rahoitus).  

    Joukkolainamarkkina soveltuu sekä EMTN-markkinaa höydyntäville blue chip-yhtiöille kuten Kojamo, mutta taipuu nykyään myös erikoistilanteiden hallintaan, kuten Stockmannin ja Elematicin velkajärjestelyt osoittavat.  Rahoituksen tulevaisuus voi pohjautua tokenisaatioon ja Sami esittelee yhden suomalaisen kehityshankkeen www.realstocks.io :in joka tähtää kaupallisen kiinteistömarkkinan (CRE) super core-segmentin sijoitusmahdollisuuksien modernisointiin lohkoketjupohjaisesti.  Bondipäivän live-kuvauksissa Alma Talentilla on avustanut Reija Friman.

    Jakso kannattaa katsoa www.youtube.com/samimiettinen -tubemuodossa koska siihen on upotettu useita kalvoja.

    #sijoittajat #yritykset #neuvottelijat

    #neuvottelijat-yhteisö neuvottelun tukena

    • 34 min
    #neuvottelija 64 - Elon Muskin Bitcoinit ja DeFi (Martin Wichmann)

    #neuvottelija 64 - Elon Muskin Bitcoinit ja DeFi (Martin Wichmann)

    Mikä on hajautettu rahoitus, decentralized finance, DeFi? Minkälainen game changer oli Elon Muskin $1,5 miljardin päätös korvata Teslan FIAT-valuuttoja kryptoilla, tässä tapauksessa bitcoinilla, BTC:llä?  Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n varapuheenjohtaja Martin Wichmann kertoo miten kryptojen älysopimukset, erityisesti Ethereumiin luodut yhteisöt ja rakenteet sisältävät jo noin 40 miljardia euroa arvoa, jota hallinnoidaan julkisen vertaisverkon yli. 

    Martin kuvaa mm. muutaman vuoden takaista ICO-buumia sekä Ethereumin kehitystä, kun se siirtyy 2.0 vaiheeseen ja ottaa Proof of Stake konsensusmekanismin käyttöön ja mahdollisesti muuttuu bitcoinin kaltaiseksi rajatun tarjonnan rahaksi. Yritysmaailman kiinnostus kryptojen omistamiseen on laajentumassa myös kassanhallintaan, joka luo tarvetta perinteisen rahoituksen ja kroptojen yhdistämiselle mm. stablecoineilla ja äänestys- ja muita vaikutusmahdollisuuksia sisältävillä rakenteilla. Yksi miljardiluokan yritys on suomalaistaustainen aave.com.  Lohkoketjuja käytetään myös yksityisesti, esimerkiksi Samilla on Advisory Board-jäsenyys realstocks.io yhtiössä, jonka nykyratkaisu Corda mahdollistaa kaupallisten kiinteistömarkkinavelan super coren tokenisaation. 

    Jaksossa pyydetään kryptoista kiinnostuneita #neuvottelija -seuraajia ehdottamaan seuraavaa haastateltavaa, joka keskittyisi ylivoimaisesti suurimman ja kauneimman kryptorahan, BTC:n ympärille.  

    #sijoittajat #yritykset #neuvottelijat #myynti #ekonomistit

    • 1 hr
    #neuvottelija 63 ROAST - Omistaminen Suomessa (Sami Miettinen)

    #neuvottelija 63 ROAST - Omistaminen Suomessa (Sami Miettinen)

    #neuvottelija -kanavan kehittäminen katsoja ja kuulijapalautteen mukaan jatkuu! Nyt kokeillaan ROASTAUSTA, tässä tapauksessa Ville Tolvanen, saakin kääntää pöydän toisinpäin ja kysellä Sami Miettiseltä mitä *hän* haluaa! Ville valitsi roastauksen aiheeksi oman yhteisönsä eli omistajuuden. Hän mm. grillaa Samia hänen työpaikkansa Translink Corporate Financen palveluista kulmalla ”Omistajalla töissä”, sekä puristaa kanavaisännästä faktoja suomalaisista omistajina.  

    Näitä on mm. se, että suomalaiset keräävät bruttoansiotuloina noin 130 miljardia vuodessa, mutta saavat pääomatuloina 10 miljardia euroa. Jopa eläkemaksut ovat noin kolminkertaiset yksityisen pääoman bruttotuloihin. Fiskaalikertymä eli suomalaisen pääoman tuoton verot ovat varsin mitättömiä, luokkaa 5% julkisista kulutusmenoista. Pientä kotimaista omistusta kompensoi ulkomaalaisomistus, joka onkin noin 60% suomalaisista pörssiyhtiöistä.  Suomalaisten yksityinen pääoma, noin 700 miljardia euroa, on noin vain 3x bkt, kun Thomas Pikettyn mukaan kehittyneissä länsimaissa suhde on 5x. Ylivoimaisesti suurin suomalaisten omistusluokka on oma asunto ja muut kiinteistöt, ja vasta viime aikoina on mm. osakesäästötilin kautta saatu kansankapitalismia liikkeelle.  

    Matalan finanssivarallisuuden johdosta suomalaiset ovat myös riskinkarttajia. Olemme pitkälti menettäneet keskuspankkisosialismin luoman löysän rahan arvonnousuvaikutuksen osakkeisiin ja jopa reaalitappiota tuovat talletukset ovat yliedustettuja. Suomalaiset jättävätkin omistajina ruotsalaisia herkemmin yrityksen kasvun tukemisen kesken, koska osittainen omistuksen myynti tai leveämmät sijoitushartiat ovat vaihtoehtoina ja toteutuksena vaikeita kotimarkkinoilla. Yritykset myydään usein liian aikaisin ja saadut tulot vaihdetaan kiinteistöomistukseen. 

    Kierre voidaan katkaista, mutta se vaatisi suomalaisen yksityisomistuksen renessanssia ja määrätietoisia ponnistuksia saada kansalaiset laajamittaisemmin omistajiksi.  Tero Luoma ja Lari Raitavuo ovat ansiokkaasti tuoneet omistamisen akateemiselle jalustalle kun Aalto-yliopisto perustaa lahjoitusvaroin professuurin Kauppakorkeakouluun. Se liittää omistajuuden kiinteäksi osaksi akateemista tutkimusta ja opetusta, vahvistaa suomalaista omistajaosaamista ja omistajuuden kulttuuria. Lisäksi se tuottaa tutkimustietoa yhteiskunnallisen keskustelun ja päätösten tueksi. Omistajuus on kiinteä osa markkinataloutta ja sen ymmärtämisen merkitys korostuu pääomien kansainvälisen liikkuvuuden myötä.  

    Kiitokset Ville Tolvaselle ammattimaisesta juonnosta! 

    #sijoittajat #yritykset #neuvottelijat #ihminen #politiikka #myynti

    #neuvottelijat-yhteisö neuvottelun tukena

    • 46 min
    #neuvottelija 62 - Pimeää pelottelua, euro ja hallituksen möröt (Tuomas Malinen)

    #neuvottelija 62 - Pimeää pelottelua, euro ja hallituksen möröt (Tuomas Malinen)

    GnS Economicsin Tuomas Malinen ruotii #neuvottelija -keskustelussa kolmea saranakohtaa itsenäisen Suomen historiassa: 

    1991: Esko Ahon pääministerikauden dramaattinen päätös liittää markka keinotekoisen vahvalla kurssilla ECU-koriin muiden pohjoismaiden kanssa. Markan ja kruunun ja muiden eurooppalaisten valuuttojen päästäminen markkinahintaiseen kelluntaan lopetti laman. Esko Ahon kirja 1991 Mustien joutsenten vuosi kuvaa että 10% kansatalouden noin 12% taantumasta tapahtui ennen markkinahinnoittelua ja kansantalous toipui erittäin nopeasti sen jälkeen 

    1998: Paavo Lipposen pääministerikauden kohtalokas päätös eriytti kelluvaa kruunua käyttävän Ruotsin ja Suomen tiet, kun Suomi liittyi euroon ja Ruotsi jatkoi markkinahinnoittelua. Jaksossa on lyhyt klippi Lipposen ja Ahon väittelystä MTV:n uutisissa jossa Lipponen jyrähtää "Tämä on pimää pelottelua. Maalaatte seinälle mörön, jonka tulette itse sieltä pyyhkimään". Aho arvioi päätöksen poistaneen keinoja joilla 1990-luvun lamasta selvittiin. 

    2021: EU:n liittovaltiokehityksen merkittävä askel yhteisen liittovaltiovelan, budjettitulonsiirtojen ja EU:n omien varojen ja verotusoikeuden luomisen kautta EU:n perussopimuksen artiklojen uudelleentulkinnan kautta.  Jaksossa kiitellään YLE:n politiikkaradion jaksoa 3.2.2021, jossa EK, STTK ja Nordean edustajat ovat toimittaja Tapio Pajusen vieraana ja myöntävät elvytysrahaston puutteet ja vaikutukset EU:n tiivistymiseen, mutta ovat valmiita sitä suosittelemaan. Nyt tarvitaan Sanna Marin ja Suomen hallitus perustelemaan kolmannen askeleen otto kansalaisille, jotta demokratiaa kunnioitetaan. Elvytysrahaston läpimenoa ei tule ottaa itsestäänselvyytenä.  

    #ekonomistit #yhteiskunta #politiikka

    #neuvottelijat-yhteisö neuvottelun tukena

    • 46 min
    #neuvottelija​ 61 - Verojoustot ja Syrjivä ansiosidonnainen (Mauri Kotamäki)

    #neuvottelija​ 61 - Verojoustot ja Syrjivä ansiosidonnainen (Mauri Kotamäki)

    Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki pureutuu taloustieteen peruskäsitteeseen eli joustoon. Jousto tarkoittaa taloustieteissä yhden muuttujan prosenttimuutosta toisen muuttujan prosenttimuutokseen nähden. Kysynnän hintajousto tarkoittaa prosentuaalista muutosta kysynnän määrässä, kun hinta muuttuu yhden prosentin. Kansanomaisesti ajateltuna esimerkiksi kotitaloustyön kysynnän pitäisi kasvaa kun kotitalousvähennys pienentää sen verorasitusta erityisesti suurissa tuloluokissa. Kotitaloustyön kysynnän verojousto olisi siis suuri. Yllättäen Vattin ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n 2021 tutkimuksen mukaan verojousto olisikin lähellä nollaa. Tulos on kiistanalainen ja vähintäänkin epäintuitiivinen. Kotamäki pohtii erityisesti verojen pienentävää vaikutusta työn ja pääoman tarjonnan eri muotoihin. 

    Aiemmin #neuvottelija -kanavalla pohdittu Lafferin käyrä kuvaa ongelmaa absoluuttisen verokertymän ja tulolajikohtaisen veroasteen käänteisenä U-käyränä. Jos verojousto ei olekaan lähellä nollaa, valtio menettää lopulta verotuloja veroastetta nostaessaan kun ylitetään ns. Lafferin piste. Mauri Kotamäki pohtii epäoikeudenmukaisuutta, jossa kymmenet tuhannet suomalaiset jäävät ansiosidonnaisen päivärahan ulkopuolelle. Ratkaisu, eli universaali ansiosidonnainen päiväraha ei ole enää SAK:n ja EK:n vastustama vaan tasa-arvoinen ratkaisu jonka aika on tulossa suurella todennäköisyydellä nykyisen hallituskauden jälkeen. 

    Jakson lopussa mainitaan universaalit tilimallit, jotka voisivat luoda tehokkaat kannustimet lieventämään Suomen kansantalouden ongelmia.  

    #yhteiskunta #politiikka #ekonomistit

    #neuvottelijat-yhteisö neuvottelun tukena

    • 47 min

Top Podcasts In Business

Listeners Also Subscribed To