TEK Talks Tekniikan akateemiset TEK

Ilmastonmuutos ei ole enää kaukainen uhka vaan kasvavissa määrin osa arkea myös Suomessa. Ilmastonmuutoksen hillintä on ansaitusti ilmastopolitiikan ykkösprioriteetti, mutta samaan aikaan tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota muuttuvaan ilmastoon sopeutumiseen. Muuttuva ilmasto pistää yhteiskunnan infrastruktuurin monella tapaa koetukselle, mutta sopeutumistarpeet vaihtelevat alueittain: lämpöaaltoja on odotettavissa ympäri maailman, kun taas kuivuuden ja rankkasateiden yleistyminen korostuu tietyille alueille.

Millaiseksi Suomen ilmaston arvioidaan muuttuvan ilmastonmuutoksen edetessä? Millaisia suunnitelmia ja toimia Suomessa on tehty ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi? Selviääkö Suomen rakennettu infra, erityisesti rakennuskanta ja energiajärjestelmä muuttuvasta ilmastosta? Näihin teemoihin syvennymme marraskuun TEK Talksissa – tuttuun tapaan kovien asiantuntijoiden avustuksella.

Asiantuntijavieraat:
Tuuli Kassi, kiertotalouskonsultti, Ethica Oy
Karoliina Pilli-Sihvola, erityisasiantuntija, Maa- ja metsätalousministeriö

Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama energiakriisi koettelee niin Suomea kuin laajemmin koko Eurooppaa. Suomessa suurinta huolta aiheuttaa sähkön hinta ja riittävyys, mutta myös liikkumisen ja lämmön polttoaineiden kallistuminen kurittaa ihmisten arkea. Onneksi ratkaisut ovat olemassa eli energiakriisi menee ennen pitkää ohi, mutta kuinka pitkä välitila meillä on edessämme? Millä poliittisilla toimilla saamme tarvittavat puhtaat teknologiat mahdollisimman nopeasti käyttöön? Näistä ja muista energiakriisin ajankohtaisista aiheista keskustelemme lokakuun TEK Talksissa aiheen asiantuntijoiden kanssa.

Ruokajärjestelmämme on väistämättömän murroksen edessä, sillä yksinomaan nykyisen ruokajärjestelmämme päästöt kuluttavat jäljellä olevan, Pariisin sopimuksen määrittelemän päästöbudjetin jos asiaan ei puututa. Muutoksen tarpeen puolesta puhuu myös vesistöjen rehevöityminen, maaperän köyhtyminen, ihmisten terveys ja lukuisat muut perustelut. On siis selvää että murros on tulossa, mutta millä keinovalikoimalla saamme muutoksen toteutettua sosiaalisesti hyväksyttävästi ja oikeudenmukaisesti?

Ruokajärjestelmän kestävyysongelmaa pyritään ratkaisemaan monenlaisilla teknologiaratkaisuilla. Bioreaktoriruoka alkaa siirtyä demonstraatiosta kaupalliseen tuotantoon, vertikaaliviljely yleistyy matalakaloripitoisen ruoan tuotannossa ja laser kitkee tekoälyn tunnistamat rikkaruohot pelloilla. Markkinoille tulee myös jatkuvasti uusia lihaa imitoivia kasvipohjaisia tuotteita ja geenisakset voivat helpottaa esimerkiksi ruokakasvien satoisuuden ja ilmastonmuutoskestävyyden edistämisessä. Millaisen roolin alan kovat asiantuntijat näkevät eri teknologiaratkaisuilla ruoantuotannon tulevaisuudessa? Viekö nykyinen poliittinen ohjaus meitä kohti maalia vai tarvitaanko korjausliikettä? Entä mitkä on Suomen mahdollisuudet menestyä uusien, kestävien ruokatuotteiden markkinoilla? Muun muassa näihin kysymyksiin haemme vastauksia toukokuun TEK Talksissa.

Mukana keskustelussa:
- Reetta Kivelä, yrittäjä ja työelämäprofessori Helsingin yliopistosta
- Hanna Tuomisto, kestävien ruokajärjestelmien apulaisprofessori Helsingin yliopistosta ja Luonnonvarakeskuksesta, sekä
- Pasi Vainikka, Solar Foodsin perustaja ja toimitusjohtaja

Tekniikan alan korkeakoulutetut ovat kiistatta kriittisessä roolissa vähähiilisiirtymässä: kun korvaamme kaiken saastuttavan teknologian puhtailla ratkaisuilla muutamassa vuosikymmenessä, niin tiedossa on pakostakin suuri tarve insinööriosaamiselle. Suomessa siirtymä on suhteessa helpompi kuin monissa muissa maissa, sillä esimerkiksi sähköjärjestelmämme perustuu jo varsin puhtaaseen tuotantoon, mutta esimerkiksi vetytalouden ja sähköistymisen myötä meilläkin on kuitenkin odotettavissa mullistavia muutoksia. Ilmastokriisi ei odota, joten murroksen on edettävä ennennäkemättömällä määrätietoisuudella.

Riittääkö meillä insinööriosaajia toteuttamaan vihreää siirtymää riittävän ripeästi? Miten insinöörikoulutusta pitäisi kehittää sisällöllisesti jotta osaaminen vastaa vihreän siirtymän tarpeisiin? Muun muassa näihin kysymyksiin paneudumme maaliskuun TEK Talksissa.

Mukana keskustellussa ovat:
- Meri Löyttyniemi, väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
- Maija Pohjakallio, Ilmasto- ja kiertotalousjohtaja, Metsä Group
- Aki Suokko, yliopettaja (energiatekniikka), Centria-ammattikorkeakoulu

Liikummeko tulevaisuudessa biopolttoaineilla, sähköllä vai vedyllä ja onko lähes kaikilla tulevaisuudessakin oma henkilöauto? Keskustelu henkilöliikenteen tulevaisuudesta käy kuumana kun pyrimme eroon fossiilisista polttoaineista. Julkisen keskustelun fokus on luonnollisesti ihmisten nykyarjen mukaisesti henkilöautoilussa ja sen siirtymässä kestäviin käyttövoimiin, mutta lisäksi meidän pitäisi yhä useammin liikkua kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä.

Tässä keskustelussa uppoudumme tulevaisuuden henkilöliikenteeseen tarjolla oleviin teknologiaratkaisuihin sekä pohdimme mikä on poliittisesti mahdollista ja taloudellisesti järkevää – unohtamatta myöskään miten muutos viedään läpi mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja oikeudenmukaisesti.

Aiheesta keskustelemassa ovat:
Tuukka Heikkilä, asiantuntija, Energiateollisuus
Reetta Keisanen, kestävän liikkumisen projektipäällikkö, Ramboll
Heikki Liimatainen, professori, Tampereen yliopisto

Tilaisuuden juontajana toimii TEKin kestävän teknologiayhteiskunnan asiantuntija Jussi-Pekka Teini

Tekniikka nähdään ainakin alan sisällä usein epäpoliittisena ja tekniikan alalta harva valitsee toimia aktiivisesti (puolue)politiikassa. Maailman muuttamisesta haaveileva tekniikan alan ammattilainen ennemmin perustaa yrityksen tai etsii työpaikan jossa toteuttaa arvojaan kuin hakeutuu politiikan valta-asemiin. Yhteiskunnan kehittäminen ammatillisen osaamisen kautta ei ole missään nimessä huono asia, mutta lopputuloksena tekniikan alan korkeakoulutetut ovat aliedustettuna poliittisessa päätöksenteossa moneen muuhun alaan verrattuna. Tekniikan alan koettu epäpoliittisuus voi myös vaikeuttaa haitallisten rakenteiden tunnistamista ja niistä luopumista, kuten viime vuosina useampaan kertaan julkisuudessa asti käydyt keskustelut esimerkiksi sukupuolisyrjivistä järjestöistä ovat osoittaneet.

Mistä tekniikan alan ammattilaisten nihkeä suhtautuminen politiikkaan johtuu ja missä luodaan mielikuva tekniikan epäpoliittisuudesta? Hakeutuuko alan koulutukseen samankaltaista maailmankuvaa jakavat ihmiset vai kouliiko alan koulutus ja työelämä meistä teknokraatteja? Muun muassa näihin kysymyksiin haemme vastausta TEK Talksissa 19.10.2021 huippuasiantuntijoiden kanssa.

Vieraanamme aiheesta keskustelemassa ovat:
- Lotta Aarikka, väitöskirjatutkija ja vapaa kirjoittaja
- Atte Harjanne, DI ja kansanedustaja
- Maija Leino, DI, startup-yrittäjä, CEO, UseLess Company