298 episodes

Kertomuksia maailmankaikkeuden ääristä ihmiskehon syövereihin.

Toimittajina Pirjo Koskinen, Leena Mattila, Teija Peltoniemi ja Riikka Warras.

Ohjelmaa avustavat tiedetoimittajat Mari Heikkilä, Sisko Loikkanen ja Jari Mäkinen.

Tuottajana Maija Kaipainen.

Tiedeykkönen YLE Areena

    • Science
    • 5.0 • 5 Ratings

Kertomuksia maailmankaikkeuden ääristä ihmiskehon syövereihin.

Toimittajina Pirjo Koskinen, Leena Mattila, Teija Peltoniemi ja Riikka Warras.

Ohjelmaa avustavat tiedetoimittajat Mari Heikkilä, Sisko Loikkanen ja Jari Mäkinen.

Tuottajana Maija Kaipainen.

    Muuttaako vasta "ruokatinder" kauppakassimme ilmastoystävälliseksi?

    Muuttaako vasta "ruokatinder" kauppakassimme ilmastoystävälliseksi?

    Yhä useampi haluaa ostaa sellaista ruokaa, joka on tuotettu ilmastoystävällisesti ja muutenkin maapallomme rajat huomioiden. Nykyisen ruokajärjestelmän pitää muuttua, mutta ruokakriisiä ei ratkaista vain kuluttajille uusia tuotteita kehittämällä tai maanviljelijöitä syyllistämällä. Myös jalostajien ja vähittäiskaupan on tultava mukaan työhön, ja digitalisaation toivotaan vauhdittavan murrosta. Ehkäpä tulevaisuudessa skannaamme kaupan hyllyillä tuotteita kännykällä, ja etsimme parasta yhteensopivuutta ja pienintä hiilijalanjälkeä Tinderin tapaan.

    Toisaalta isoja askelia ravinnon hiilijalan jäljen pienentämiseksi voi saavuttaa helpoillakin teoilla - jopa ilman yhdestäkään herkusta luopumista. Asiantuntijoina ohjelmassa ovat tutkimuskoordinaattori ja ohjelmajohtaja Laura Forsman Turun yliopistosta ja Food Tech Finland Platformista, tutkimuskoordinaattori Pauliina Ojansivu Turun yliopistosta, projektipäällikkö Sanna Vähämiko Turun yliopistosta ja aistinvaraisen havaitsemisen professori Mari Sandell sekä Turun että Helsingin yliopistosta.

    Toimittajana on Pirjo Koskinen

    (Kuva: Alamy / All Over Press)

    • 48 min
    Novitshok-myrkytyksen todistaminen on kemiallista salapoliisityötä

    Novitshok-myrkytyksen todistaminen on kemiallista salapoliisityötä

    Novitshokit ovat hermomyrkkyjä, joita kehitettiin Neuvostoliitossa ja Venäjällä vuosikymmeniä sitten. Viimeaikaiset novitshok-myrkytykset ovat herättäneet pohdintaa siitä, kehitetäänkö kiellettyjä kemiallisia taisteluaineita ja hermomyrkkyjä edelleenkin. Osa novitshokeista on jo liitetty Kemiallisen aseen kieltojärjestön kiellettyjen aineiden luetteloon.

    Myrkyt ovat olleet osa ihmisen historiaa, mutta kun muinoin vihamiehiä tai epäsopivia henkilöitä myrkytettiin myrkkykasveilla, arseeniyhdisteillä ja syanidilla, niin nykyisin ihmiset aiheuttavat myrkytyksiä itselleen alkoholeilla, lääkeaineilla ja huumeilla sekä näiden yhdistelmillä.

    Myrkyn ja sen aineenvaihduntatuotteiden jäljitys uhrin näytteistä on todella haasteellista kemiallista salapoliisityötä, mutta nykyisillä tehokkailla tutkimuslaitteilla saadaan hyvinkin pienet pitoisuudet esiin. Kemiallisen tiedon lisääntyessä paranevat myös mahdollisuudet kehittää yhä tehokkaampia täsmämyrkkyjä.

    Novitshokeista on haastateltavana professori Paula Vanninen, joka johtaa VERIFINiä, kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituuttia. Muista myrkyistä, alkoholi-, lääkeaine- ja huumemyrkytyksistä kertoo professori Ilkka Ojanperä Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen osastolta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n oikeustoksikologian yksiköstä. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

    (Kuva: Ivan Uralsky / Alamy / All Over Press)

    • 48 min
    Haluaisitko ladata itseesi lisäominaisuuksia? Tällaisen mahdollisuuden Elon Musk haluaa meille kehittää

    Haluaisitko ladata itseesi lisäominaisuuksia? Tällaisen mahdollisuuden Elon Musk haluaa meille kehittää

    Elokuussa 2020 Elon Musk ja Neuralink-yhtiö esittelivät kehitysasteella olevan aivoimplantin, jonka avaamista mahdollisuuksista annettiin päätähuimaavia visioita. Robotisoidulla kirurgisella operaatiolla ihmisen otsalohkoon asennettavalla laitteella tavoitellaan yhteyttä paitsi aivojen toimintaan, myös ajatuksiin.

    Julkistamistilaisuudessa Neuralink ja Musk esittelivät tällaisen toimivan laitteen toistaiseksi vielä vain porsaaseen asennettuna. Demonstraatiossa porsaan aivoista välittyvät hermosolujen sähköpurkaukset piirtyivät reaaliaikaisesti valkokankaalle sen koskettaessa kärsällään herkkupaloja. Langattomasti ladattavassa implantissa on 1024 hiusta ohuempaa elektrodia, jotka on liitetty sian aivokuorelle.

    Tätä teknologiaa kehittämällä Elon Musk ja Neuralink tavoittelevat tulevaisuudessa suoraa yhteyttä ihmisten aivoihin ja jopa ajatteluun. Minkälaisia sovellutuksia ja minkälaisia kehityskulkuja voimme odottaa lähitulevaisuudessa? Miltä näyttäisi tuollainen maailma, jossa osa ihmisistä kantaisi Neuralink-implanttia?

    Kaksi suomalaista tutkijaa, Aalto-yliopiston professori Risto Ilmoniemi ja akatemiatutkija Otto Lappi Helsingin yliopistosta ottavat kantaa Elon Muskin lupauksiin maailmasta, jossa voit tilata Tesla auton ajatuksen voimalla pihaasi.

    Toimittaja Eero Koski.

    (Kuva: Kristoffer Tripplaar / Alamy / All Over Press)

    • 46 min
    Mars on nyt lähimmillään Maata - heinäkuussa lähetetyt luotaimet ovat puolimatkassa

    Mars on nyt lähimmillään Maata - heinäkuussa lähetetyt luotaimet ovat puolimatkassa

    Loppukesä 2020 oli erinomainen ajankohta Mars-luotaimien lähettämiseen, koska tänä vuonna Maa ja Mars ovat hyvin lähellä toisiaan. Kaikkein lähimmillään ne olivat nyt 7. lokakuuta, jolloin planeettojen välinen etäisyys oli 62 miljoonaa kilometriä.

    Kohti punaista planeettaa on matkalla kolme luotainta Yhdysvalloista, Kiinasta ja Yhdystyneistä arabiemiraateista. Millaisia nämä alukset ovat ja kuinka niiden matka on sujunut tähän mennessä?

    Ohjelmassa pääsevät ääneen Perseverance-kulkijan tieteellinen johtaja Kenneth Farley sekä kaksi kulkijaan tutkimuslaitteita tehnyttä henkilöä: Maria Hieta Ilmatieteen laitokselta sekä planetologi Pierre-Yves Meslin.

    Mukana ohjelmassa on materiaalia heinäkuussa lähetetystä Tiedeykkösestä.

    Toimittajana on Jari Mäkinen.

    (Kuva: Nasa)

    • 48 min
    Miksi lääkkeiden kehitys on niin hidasta ja missä viipyy koronarokote?

    Miksi lääkkeiden kehitys on niin hidasta ja missä viipyy koronarokote?

    Koska saadaan korona aisoihin? Rokotusten uusin riemuvoitto saatiin 25.elokuuta (2020), kun koko Afrikka julistettiin vapaaksi kotoperäisestä poliosta. Rokotteilla on pelastettu miljoonien ihmisten henki, ja yksi tappava kulkutauti, isorokko, on kokonaan juurittu ihmiskunnan kimpusta. Myös polio on melkein nitistetty rokottamalla, sitä enää kahdessa maassa maailmassa.

    Antibiootella hoidettiin menestyksellä bakteeritauteja satakunta vuotta. Nyt niiden liikakäyttö on totuttanut bakteerit kestämään antibiootteja. Uusien antibioottien kehittäminen on vaikeaa, koska kaikki näppärästi lääkekäyttöön sopivat vaihtoehdot on jo otettu käyttöön.

    Mutta miksi lääkkeiden ja rokotteiden kehittäminen on niin hidasta, mikä siinä maksaa? Miksei keksitä uusia ja nopeasti? Tiedeykkösessä selvitetään sitä, miten rokotteita ja lääkkeitä kehitetään vaiheittain ja miksi se vie väistämättä aikaa. Ja mitä riskejä pitää seuloa pois ennenkuin joku ehdokkaista selviää käyttöön.

    Kliinisen farmakologian professori Janne Backman kertoo mm. miksi viruslääkkeiden kehittäminen on hankalampaa kuin bakteerilääkkeiden. Rokotteiden kehittämisestä kertoo dosentti Karin Blomgren. Leena Mattila tapasi molemmat tohtorit Helsingissä Meilahden työhuoneissaan.

    (Kuva Shutterstock)

    • 48 min
    Emme usein edes huomaa napostelevamme - käyttäytymisanalyysi tunnistaa ylipainoon johtavia syitä

    Emme usein edes huomaa napostelevamme - käyttäytymisanalyysi tunnistaa ylipainoon johtavia syitä

    Syöminen tuottaa meille mielihyvää ja kun siitä kerta toisensa jälkeen seuraa tuo mielihyvän tunne, se vahvistaa meitä toistamaan samaa käyttäytymistä. Ei olekaan ihme, että syömiseen alkaa pian yhdistymään asioita, joilla ei ole mitään tekemistä fysiologisen nälän kanssa.

    Syöminen on myös automaattista. On havaittu, että vain pieni osa syömiseen liittyvistä päätöksistä on tietoisia. Ylipainosilla tehdyssä tutkimuksessa ilmeni, että nälän tunne vaikutti syömispäätökseen vain viidenneksessä syömiskerroista, muissa tapauksissa syöminen johtui ympäristössä olevista yllykkeistä.

    Tampereen yliopistossa on tutkittu iltanaposteluun johtuvien käyttäytymisen syitä. Syyt on jaettu kymmeneen eri luokkaan, joskus kyse on motivaatiosta, joskus väärästä tiedosta, puutteellisista taidoista, ympäristön houkutuksista ja niin edelleen.

    Haastateltavana on kliinisen psykologian ja psykoterapeuttikoulutuksen professori Martti Tuomisto. Toimittaja on Pirjo Koskinen.

    (Kuva: Ismo Pekkarinen / Alla Over Press)

    • 48 min

Customer Reviews

5.0 out of 5
5 Ratings

5 Ratings

Top Podcasts In Science

Listeners Also Subscribed To