
317 episodes

Turun yliopisto Turun yliopisto
-
- Education
Turun yliopiston tutkijat ja opiskelijat pureutuvat kiehtoviin ja ajankohtaisiin kysymyksiin podcast-sarjoissa.
Researchers and students of University of Turku discuss fascinating and current questions in our podcasts.
-
Luonnollista kemiaa: Kasvien merkittävimmät yhdisteet
Tässä luonnollista kemiaa podcastjaksossa keskustellaan siitä, miten ja kuka voi määrittää, mitä ovat kunkin kasvilajin merkittävimmät yhdisteet. Ovatko ne kyseisen lajin tuottamia tunnetuimpia lääkeaineita, sen omaan kemialliseen puolustukseen tarvittavia myrkkyjä vai kenties jopa sen evolutiivisesti kehittyneimpiä yhdisteitä? Vai onko kaikkien lajien merkittäviä aineita edes vielä löydetty eli kuinka paljon tällä hetkellä lajien kemiassa ja merkittävien aineiden listassa olisi korjaamisen varaa. Kuuntele, mitä Maria Lahtinen ja Juha-Pekka Salminen pohtivat näistä asioista ja niiden ratkaisutavoista.
Luonnollista kemiaa -podcasteissa keskustellaan siitä, miksi kasvien kemia on merkityksellistä meille kaikille ja koko maapallolle.
Luonnonyhdistekemian professori Juha-Pekka Salminen ja haastattelijana toimiva ex-luonnonyhdistekemisti, nykyisin lääkekehitysalalla johtajana toimiva Maria Lahtinen johdattelevat kuulijoita kiehtovaan kasvikemiaan erilaisista, ehkä uudenlaisistakin näkökulmista.
Podcastin tekstivastineet utu.fi/luonnollistakemiaa -
Humanisti vastaa. Osa 9. Miksi kansainvälisyys kiinnostaa suomen kielen tutkijaa, Ilmari Ivaska?
Maahanmuuttajat pitäisi nähdä yksilöinä myös kielenkäyttäjinä – suomen kielten taito kehittyy parhaiten aidossa työympäristössä
Suomen kielen apulaisprofessori Ilmari Ivaska Turun yliopistosta muistuttaa, että kielitaidossa käyttö edeltää aina oppimista. Suomi toisena kielenä oppimisen asiantuntija on havainnut, että tilaa puhua suomea annetaan meillä kovin vähän. Jos taidossa on puutteita, keskustelukieli vaihtuu hyvin nopeasti englantiin.
Humanisti vastaa -podcastissa Ilmari Ivaska korostaa, että maahanmuuttajan suomen taito kohenee, jos kieltä pääsee käyttämään aidossa ympäristössä.
Monikielisyyden asiantuntijan mielestä julkisessa keskustelussa maahanmuuttajista puhutaan työvoimaresurssina, jolla nostaa Suomen kilpailukykyä. Kielenoppijat pitäisi tunnistaa yksilöinä, omana ryhmänään akateemiset, korkeasti koulutetut ihmiset. Vaikka he pärjäävät hyvin englannilla, selviäminen ja hyvinvointi ovat kaksi eri asiaa, Ivaska toteaa.
Kielessä Ivaskaa kiehtoo mielenkiintoinen yhdistelmä tiukkoja sääntöjä ja samanaikainen täysi sattumanvaraisuus.
Soveltava kielentutkija on onnistunut yhdistämään työssään sekä kiinnostuksen kansainvälisyyteen että suomen kieleen.
Kokemukset työskentelystä ulkomailla ovat olleet avartavia. Ilmari Ivaska sanoo olevansa kiitollinen Washingtonin yliopiston kollegalleen Seattlessa amerikkalaisesta aktiivisuudesta ja runsaista kysymyksistä, jotka veivät ajattelua eteenpäin.
Italiasta suurin oppi oli tarkka keskittyminen yksityiskohtiin. Vaikka huippututkijat olivat saaneet työnsä valmiiksi, he tekivät vielä yhden tarkistuskierroksen, jolla hyvästä tuli yhä parempi.
Yhdysvalloissa korkea yliopistomaksu teki opiskelijoista vaativan tietoisia asiakkaita. Italiassa suomalaisen metallimusiikin kansainvälisen menestyksen innoittamat suomen kielen opiskelijat erottuivat mustiin pukeutuneena joukkona.
Pikatehtävässä Ilmari Ivaska saa valita, kumpi on inspiroivampi asuinkaupunki, Bologna vai Napoli?
Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto.
Podcastin tuottaa Turun yliopisto.
Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa -
ReConnect China: EU-China STI cooperation in digital technologies
Both the EU and China are ramping up efforts to become global leaders in digital technologies by channeling public funding into research on and development of innovative tools and applications. Even if strategic national (or European) interests may be behind, researchers and private companies from both sides do not refrain from seeking collaborations with each other. Who is behind the most active cooperation networks between the EU and China in digital technologies? How can European actors within these networks be best advised on potential risks related to research security when it comes to cooperation with China? And what are China's other research priorities at the moment, to which European partners should look at?
In this episode of the ReConnect podcast University of Turku researcher Outi Luova interviews Gábor Szüdi and Philipp Brugner from the Centre for Social Innovation in Vienna. Both have several years of experience in working in EU-funded international research projects with a particular focus on the topics of science diplomacy with non-like-minded states, research integrity and trust in science. In ReConnect China, they recently finished a report and two related policy briefs on the EU's science, technology and innovation cooperation with China in the fields of artificial intelligence, big data and machine learning.
Report on EU-China cooperation in science, technology and innovation
https://www.reconnect-china.ugent.be/wp-content/uploads/2023/09/ReConnect-China_D1.1_Report-on-the-results-of-research-cluster-on-EU-China-research-cooperation_co-patentco-publication-analysis.pdf
Reconnect China Policy Brief 2: Science, Technology and Innovation Co-Operation Areas (nad Non-Areas) in the Big Data-Related Scientific Fields
https://www.reconnect-china.ugent.be/wp-content/uploads/2023/10/ReConnect-China-Policy-Brief-2_Science-Technology-and-Innovation-Co-operation-Areas-and-Non-areas-in-the-Big-Data-related-Scientific-Fields.pdf
Reconnect China Policy Brief 3: Current Patterns, Drivers, Barriers, Challenges and Future Cooperation Options in the Big Data-Related Scientific Fields
https://www.reconnect-china.ugent.be/wp-content/uploads/2023/10/ReConnect-China-Policy-Brief-3_Current-patterns-drivers-barriers-challenges-and-future-cooperation-options-in-the-big-data-related-scientific-field.pdf
Transcript: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/reconnect -
Tuomas Hupli: Tuomiovallan yhteiskunnalliset tehtävät - muuntumiskykyä ja resilienssiä
Mitä tuomiovallan käytöltä odotetaan? Ovatko tuomiovallan tehtävät jatkuvassa muutoksessa, vai kuuluuko niihin jotain, mikä mielletään "pysyväksi"? Entä miten tuomiovallan ja poliittisen vallan välinen suhde olisi jäsennettävä, kun valtiovallan perustehtäviin kuuluu ihmisoikeuksien turvaaminen?
Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2023/tuomas_hupli -
Jarkko Männistö: Hyvä asianajaja Turku
Miksi tuore lääkäri osaa jo hoitaa potilaita, mutta asianajotoimistoon palkattu vastavalmistunut juristi ei osaa tehdä juuri mitään. Millainen on hyvä asianajaja ja miksi sellaiseksi ei opita yliopistossa?
Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2023/jarkko_mannisto -
Ulvi Gürsoy: Sylki – jotain muuta kuin vain biologinen neste suussa
Sylki on suun sylkirauhasten muodostama neste, joka muodostuu vedestä, epäorgaanisista molekyyleistä, peptideistä sekä rasva-aineista. Syljen tärkein tehtävä on suojella suun kova- ja pehmytkudoksia infektioilta sekä fysikaalista ja kemiallista stressiä vastaan. Viimeisten vuosikymmenien aikana tutkimukset ovat osoittaneet, että sylkeä voidaan käyttää myös suu- ja yleissairauksien diagnostisena nesteenä.
Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2023/ulvi_gursoy