BIOS-podcast BIOS-tutkimusyksikkö

Mitä ovat ruokajärjestelmät, ja miten niiden pitäisi muuttua? Tässä jaksossa sukelletaan ruoan tuotannon, käsittelyn ja kulutuksen monimutkaiseen vyyhteen. Tuotantokeskeisessä ruoka-ajattelussa ongelmana on pohjimmiltaan aina riittämätön tuotanto ja ratkaisu sen kasvattaminen, mikä luo mahdottomalta vaikuttavan ristiriidan ympäristökriisin kanssa. Tuotatokeskeisyyden ongelmalliset oletukset paljastuvat kuitenkin, kun tarkastellaan nälän ja ruokaturvan problematiikkaa. Ruoan puute on joskus ongelma, mutta harvoin se on ongelmien juuri. Nälkää on myös runsauden keskellä. Ongelmien tarkastelu globaalien tuotanto- ja kulutuslukujen valossa viekin harhaan: on ymmärrettävä paikallisten ja alueellisten ongelmien erityisluonnetta. Asiaa mutkistaa se, että elämme yhtaikaa globaalisti verkottuneessa yhdessä ruokajärjestelmässä mutta samalla keskellä lukuisia radikaalisti erilaisia ruokajärjestelmiä, joiden keskinäiset suhteet ovat eriarvoiset. Globaaliin optimoituun työnjakoon, tiiviiseen kauppaan ja taloudelliseen tehokkuuteen pyrkivä tuotantokeskeisyys ei ole onnistunut nälän voittamisessa, se on vahvistanut toimijoiden välistä eriarvoisuutta ja se on luonut aivan uudenlaista haavoittuvaisuutta kriiseille. 

LISÄLUKEMISTOA:

Ville Lähde et al. The crises inherent in the success of the global food system
https://ecologyandsociety.org/vol28/iss4/art16/

Ville Lähde, Mitä maailman nälän voittaminen vaatii?
https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/79663

Ville Lähde, Ruokakriisi ja omavaraisuuden illuusiot
https://bios.fi/ruokakriisi-ja-omavaraisuuden-illuusiot/

Ville Lähde, Ruokajärjestelmän menestyksessä muhivat kriisit
https://bios.fi/ruokajarjestelman-menestyksessa-muhivat-kriisit/

Ville Lähde, Nälkä lisääntyy maailmassa ilman koronapandemiaakin
https://kehityslehti.fi/12138/

Ville Lähde, If laboratory food is the answer, what is the question?
https://www.opendemocracy.net/en/oureconomy/if-laboratory-food-answer-what-question/

Ville Lähde, Miksi keskustelu ruoasta ja ympäristöstä menee koko ajan pieleen?
https://bios.fi/miksi-keskustelu-ruoasta-ja-ymparistosta-menee-koko-ajan-pieleen/

Ville Lähde, Ruoantuotannon synkkä utopia
https://bios.fi/ruoantuotannon-synkka-utopia/

Ville Lähde, Ruokajärjestelmän kohtalonkysymyksiä – Miten niitä pitäisi kysyä?
https://bios.fi/ruokajarjestelman-kohtalonkysymyksia-miten-niita-pitaisi-kysya/

Ville Lähteen radiokeskustelu Juha Heleniuksen kanssa: Mitä syömme tulevaisuudessa?
https://areena.yle.fi/podcastit/1-4291479

Ville Lähteen vierailu Dimitri Ollikaisen vlogissa: Ruokakriisi – onko pahin edessä?
https://www.youtube.com/watch?v=7GTJO9cACow

Ville Lähde ja Mila Sell Kirkon Ulkomaanavun podcastissa: Lisääkö ilmastonmuutos nälkää?
https://www.supla.fi/episode/59158881-6ed5-519b-ba4e-c72fb4dfa348

Ville Lähteen vierailu JustFood -hankkeen podcastissa: Ruokamurroksen reilut politiikkakeinot
https://open.spotify.com/episode/5M78XTeUOvXi61BvXZAMQZ?si=ow_O5FHESaWau_bXW2jtZA&nd=1

Ville Lähde ohjelmassa “Pieleen mennyt historia”: Nälkä on vallan puutetta, ei ruoan puutetta
https://areena.yle.fi/podcastit/1-67588077

Hannah Ritchie, How much of global greenhouse gas emissions come from food?
https://ourworldindata.org/greenhouse-gas-emissions-food

Feed: A Food System Podcast
https://tabledebates.org/podcast

SUOMALAISTA TUTKIMUSTA

Ruokavarma
https://www.ruokavarma.info/

JustFood
https://www.justfood.fi/fi-FI

RuokaMinimi
https://projects.luke.fi/ruokaminimi/

Ympäristökeskustelussa toistuu tiuhaan väite, että väestönkasvu on ongelmien alkujuuri. Usein valitetaan myös, että väestöstä ei puhuta, ja peräänkuulutetaan “kovia keinoja”. Tässä jaksossa pureudutaan väestökehitystä koskeviin väitteisiin ja virheellisiin uskomuksiin. Onko käynnissä globaali väestöräjähdys? Ei, vaan globaali eriytyminen, jossa väestömäärä vähenee tai vakautuu yhtäällä ja kasvaa toisaalla. Sitkeän paikallisen kasvun taustalla on lisäksi tekijöitä, joihin puuttuminen vaatii ennen kaikkea “pehmeitä” keinoja, laajapohjaisen inhimillisen hyvinvoinnin turvaamista. Väestöennusteisiin onkin leivottu sisään oletuksia tulevien vuosien kehityksestä, ja siksi ne poikkeavat toisistaan rajusti. Väestömäärän ja ympäristövaikutusten suhde ei sekään aukea simppelillä kertolaskulla. Väestöasioita pitää oppia ymmärtämään paremmin, jotta päästään yli sitkeistä harhaluuloista.

Tunnusmusiikki ja kuvat: Tuomas A. Laitinen

soundcloud.com/biosresearch/sets/12-kaesitettae-maailmasta

Lisälukemistoa:
BIOS-uutiskirje 2/2024: Vuosisadan jälkipuoliskon päästökehityksestä
https://bios.fi/uutiskirje-2-2024/

Ville Lähde, “Vain pehmeät keinot tehoavat väestökehitykseen”
https://kehityslehti.fi/vain-pehmeat-keinot-tehoavat-vaestokehitykseen/

Ville Lähde, “Väestönkasvun perusasiat haltuun”
https://bios.fi/vaestonkasvun-perusasiat-haltuun/

Ville Lähde, “Lähteekö syntyvyys uudelleen nousuun vauraissa maissa? Ei siltä näytä.”
https://bios.fi/lahteeko-syntyvyys-uuteen-nousuun-vauraissa-maissa-ei-silta-nayta/

Ville Lähde ja Tero Toivanen, “Petteri Taalaksen virheelliset väestönäkemykset”
https://bios.fi/petteri-taalaksen-virheelliset-vaestonakemykset/

Ville Lähde, “Korona kitkee liikakansoitusta? EVA:n kummallinen kyselytutkimus”
https://bios.fi/korona-kitkee-liikakansoitusta-evan-kummallinen-kyselytutkimus/

Ville Lähde, “Ilmastonmuutos ja väestönkasvu” (Ylen keskusteluohjelma)
https://areena.yle.fi/podcastit/1-4522997

BIOS, “Huoltosuhde ei ole vain taloudellinen yhtälö”
https://bios.fi/huoltosuhde-ei-ole-vain-taloudellinen-yhtalo/

Adam Tooze, “Youth Quake. Why African Demography Should Matter to the World”
https://adamtooze.substack.com/p/chartbook-121-youth-quake-why-african

Our World in Data – Population Growth
https://ourworldindata.org/population-growth

Marcus Lu, “When Will the Global Population Reach Its Peak?”
https://www.visualcapitalist.com/when-will-the-global-population-reach-its-peak/

Helen Davidson, “China population decline accelerates as birthrates hit record low”
https://www.theguardian.com/world/2024/jan/17/china-population-decline-accelerates-as-birthrate-hits-record-low

Podcast “Are There Too Many People?” (Thomas Malthusista)
https://www.listennotes.com/podcasts/past-present-future/are-there-too-many-people-GeaD6PKlZX2/

Ympäristökriisi on yhtaikaa ykseys ja moneus. Ympäristöongelmia on valtava kirjo, eikä niistä ole löydettävissä mitään yhtä kaikkia yhdistävää tekijää. Ne vaihtelevat paikallisista globaaleihin, ja hetkellisistä historiallisesti kertautuviin. Ongelmien syyt ovat myös monenlaisia, minkä vuoksi tietynlaisia ympäristöongelmia ovat kohdanneet yhteiskunnat kautta historian, kun taas toiset ovat leimallisia nykyajalle. On ongelmia, jotka ovat tyypillisiä köyhyydelle ja turvattomuudelle ja toisaalta tiukasti vaurauteen ja ylikulutukseen kytkeytyviä. Kuitenkin tämän kaiken kirjavuuden ohella on ilmeistä, että elämme laajan ympäristökriisin aikakaudella. Ongelmat nivoutuvat toisiinsa ja vahvistavat toisiaan, ja globaalin talouden verkosto hävittää etäisyyksiä. Miten tätä moneuden ja ykseyden jännitettä pitäisi hahmottaa? Ja mitä ongelmia kumpuaa siitä, että poliittisesti on vahva paine pakottaa moninaisuus selkeisiin yksittäisiin mittareihin?

Tunnnusmusiikki ja kuvat: Tuomas A. Laitinen

https://soundcloud.com/biosresearch/sets/12-kaesitettae-maailmasta

Lisälukemisto:
BIOS-tutkimusyksikkö, Maailman aineksen käyttö kasvaa kasvamistaan
https://bios.fi/maailman-aineksen-kaytto-kasvaa-kasvamistaan-minne-ja-kenelle-luonnonvarat-virtaavat/

BIOS, “Miksi biodiversiteetin turvaamisesta laistetaan niin helposti?”
https://bios.fi/miksi-biodiversiteetin-turvaamisesta-luistetaan-niin-helposti/

BIOS, “Miksi puhe irtikytkennästä on hankalaa?”
https://bios.fi/puhe-irtikytkennasta/

BIOS-podcast
https://soundcloud.com/biosresearch/irtikytkennasta

BIOS, “Ilmaston laskuoppi muuttui – muuttuuko politiikka?”
https://bios.fi/ilmaston-laskuoppi-muuttui-muuttuuko-politiikka/

Yrjö Haila, “Jätteet ja nielut” https://netn.fi/fi/artikkeli/jatteet-ja-nielut

Yrjö Haila ja Ville Lähde, “Luonnon Politiikka” -teoksen esipuhe
http://www.villelahde.fi/wp-content/uploads/2013/09/Luonnon_politiikka_esipuhe.pdf

Jason Hickel, “A Response to McAfee”
https://www.jasonhickel.org/blog/2020/10/9/response-to-mcafee

Ville Lähde, “Life matters everywhere” https://bios.fi/en/life-matters-everywhere-the-notion-of-biodiversity-in-the-dasgupta-review_eng/

Ville Lähde, “Mitä Dasguptan raportti sanoo luonnosta ja taloudesta?”
https://bios.fi/dasguptan-raportti/

Ville Lähde, “Ympäristöfilosofian yhtenäisyydestä”
http://www.villelahde.fi/wp-content/uploads/2013/09/ympariston-yhtenaisyys-2005.pdf

Ville Lähde, “Sadan vuoden urakka”
https://bios.fi/sadan-vuoden-urakka-miten-ilmaston-kanssa-eletaan/

Ville Lähde, “Ilmastonmuutoksen tilannekatsaus Dubain ilmastokokouksen alla”
https://bios.fi/ilmastonmuutoksen-tilannekatsaus-dubain-ilmastokokouksen-alla/

Ville Lähde, “Joka päivä on ylikulutuspäivä”
https://bios.fi/joka-paiva-on-ylikulutuspaiva/

Ville Lähde, “Rousseau’s Rhetoric of ‘nature’”
https://trepo.tuni.fi/handle/10024/67890

Wim Carton, Carbon Unicorns
https://www.researchgate.net/publication/345992520_Carbon_Unicorns_and_Fossil_Futures_Whose_Emission_Reduction_Pathways_Is_the_IPCC_Performing

Requena-i-Mora & Brockington, “Seeing Environmental Injustices”
https://eprints.whiterose.ac.uk/183676/1/jpe-4765-requena-i-mora.pdf

Stockholm Resilience Center, “Planetary Boundaries”
https://www.stockholmresilience.org/research/planetary-boundaries.html

“Donitsitalous”
https://www.donitsitalous.fi/

Guardianin juttu muovin kierrätyksestä
https://www.theguardian.com/environment/2023/sep/28/plastic-eating-bacteria-enzyme-recycling-waste

Rajaton aineellinen kasvu rajallisella planeetalla on mahdotonta, mutta miten asiat oikeastaan käyvät niukoiksi? Arkisesti ajatellen niukkuus on sitä, että jokin loppuu kesken. Tankki on tyhjä, kaivo kuivuu, kultasuoni tyrehtyy.... Tällainen absoluuttinen asioiden puute on kuitenkin vain yksi niukkuuden ulottuvuus. Tässä jaksossa tarkastellaan niukkuuden suhteellisuutta ja sen ekologisia ulottuvuuksia. Pähkinänkuoressa: jotain luonnonvaraa voi olla olemassa runsaasti, mutta se käy niukaksi suhteessa esimerkiksi käyttöönoton kustannuksiin tai käytön ekologisiin seurauksiin. Fossiilisia polttoaineita on kosolti, mutta suurin osa niistä pitää jättää maan uumeniin. Merenpohjan metallit ovat monille El Dorado, mutta niiden keruu tuhoaisi ikuisiksi ajoiksi hiljaisen elämän maailman. Myös luonnonvarojen uusiutuvuus on laaja kysymys: “kestäväkin” käyttö voi vaurioittaa niitä elämän järjestelmiä, joihin uusiutuminen nojaa. Ekologisesti viisas elämä vaatii moniulotteista niukkuuden ymmärrystä, mutta taloudelliset hahmotustavat ovat edelleen kovin kapeita.

Tunnnusmusiikki ja kuvat: Tuomas A. Laitinen

bios.fi/podcast-sarja-kaksito…-kasitetta-maailmasta

Lisälukemisto:
Ville Lähde, Niukkuuden maailmassa
http://www.villelahde.fi/niukkuuden-maailmassa/
Ville Lähde, Luonnonvarojen niukkuus ja runsaus https://bios.fi/luonnonvarojen-niukkuus-ja-runsaus/
Ville Lähde, Mitä maailman nälän voittaminen vaatii?
https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/79663
Ville Lähde, Päästövähennykset ja hiilen talteenotto – ei yhtäläisyysmerkkiä
https://bios.fi/paastovahennykset-ja-hiilen-talteenotto-ei-yhtalaisyysmerkkia/
Bendixen et al. Time is running out for sand
https://www.nature.com/articles/d41586-019-02042-4
Chung, Scheyder & Trainor, The Promise and risks of deep-sea mining
https://www.reuters.com/graphics/MINING-DEEPSEA/CLIMATE/zjpqezqzlpx/
Keen, What economists get wrong about climate change
https://iai.tv/articles/what-economists-get-wrong-about-climate-change-auid-1970
Michaux et al. Bottom-up estimation of the scope of tasks to completely phase out fossil fuels in Finland https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X23002110?via%3Dihub
Nobel, America’s Radioactive Secret
https://www.rollingstone.com/politics/politics-features/oil-gas-fracking-radioactive-investigation-937389/
Roberts, The scariest thing about global warming (and Covid-19)
https://www.vox.com/energy-and-environment/2020/7/7/21311027/covid-19-climate-change-global-warming-shifting-baselines
Rousseau et al. Evolution of global marine fishing fleets and the response of fished resources
https://www.pnas.org/doi/10.1073/pnas.1820344116

Vaurauden ympäristökuorma on raskas. Luonnonvarojen ja ympäristöongelmien virrat kulkevat maailmassa eriarvoisesti: hyötyä enemmän yksille, haittoja enemmän toisille. Tutkimus toisensa jälkeen osoittaa, miten maailman vauraan vähemmistön ekologinen kuorma on suhteettoman suuri. Tutkimusasetelman vaihtelevat, mutta pääviesti pysyy samana, ja todistusaineisto on vahva. Liian vahva keskittyminen ylikulutukseen voi kuitenkin häivyttää näkyvistä sen, että kaikkien ihmisten arkisen elämän ylläpitäminen vie sekin valtavasti energiaa ja luonnonvaroja. Tämäkin ympäristökuorma on mittava. Määrän lisäksi on siis hahmotettava laatu. Välttämättömiä inhimillisiä tarpeita voidaan tyydyttää lukuisin eri tavoin, joiden ympäristövaikutusten erot ovat valtaisat. Ylikulutuksen, vaurauden ja oikeudenmukaisuuden ohella on katsottava niitä tarpeentyydytyksen järjestelmiä, joiden piirissä me kaikki syömme, liikumme, asumme, tervehdymme, saamme vaatetta päällemme tai kerrytämme oppimista ja kulttuuria. Ilman tätä näkökulmaa emme voi hahmottaa ekologisen jälleenrakennuksen luonnetta.

Tunnnusmusiikki ja kuvat: Tuomas A. Laitinen

bios.fi/podcast-sarja-kaksito…-kasitetta-maailmasta

Lisälukemistoa:
BIOS, Kulutuksen vähentäminen – vaatimus ja vastareaktio
https://bios.fi/kulutuksen-vahentaminen-vaatimus-ja-vastareaktio/
Hirvilammi et al., Kohtuuden rajat?
https://research.aalto.fi/en/publications/kohtuuden-rajat-yksin-asuvien-perusturvan-saajien-elintaso-ja-mat
Knuuti, Kehitysapua köyhiltä rikkaille
https://maailmankuvalehti.fi/2023/1/pitkat/kehitysapua-koyhilta-rikkaille-hyodymmeko-koyhista-maista-enemman-kuin-ne-hyotyvat-avustamme/
Lummaa, Tekojen ja valintojen merkityksestä
https://bios.fi/tekojen-ja-valintojen-merkityksista/
Lähde, Mitä Dasguptan raportti sanoo ympäristöstä ja taloudesta?
https://bios.fi/dasguptan-raportti/
Lähde, Yksilökeskeisyys vie silpputiedon viidakkoon
https://www.villelahde.fi/yksilokeskeisyys-vie-silpputiedon-viidakkoon/
Lähde et al. The crises inherent in the success of the global food system
https://doi.org/10.5751/ES-14624-280416
Laakso & Aro (toim.) Planeetan kokoinen arki
https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/planeetan-kokoinen-arki/4047613
A Good Life Within Planetary Boundaries -sivusto
https://goodlife.leeds.ac.uk/
Beyond Primary Energy -raportti
https://assets-global.website-files.com/62b9fb2aad2275b3dcfe568b/64a6e7c8bf3662ad7a43a57f_Rapport_Efficacite%CC%81_Energe%CC%81tique_V3.pdf
Bärnthaler & Cough, Provisioning for sufficiency
https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/15487733.2023.2218690
Creutzig et al. Deman-side solutions to climate change mitigation consistent with high levels of well-being
https://www.nature.com/articles/s41558-021-01219-y
Fanning & Hickel, Compensation for atmospheric appropriation
https://www.nature.com/articles/s41893-023-01130-8
Millward-Hopkins et al. Providing decent living with minimum energy
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0959378020307512
Ritchie, There are many reasons to invest in women’s education. Reducing CO2 emissions isn’t one of them.
https://www.sustainabilitybynumbers.com/p/co2-and-fertility-rates
Ritchie, Electrification is efficiency: the world will need less energy after the transition
https://www.sustainabilitybynumbers.com/p/electrification-energy-efficiency
Ritchie, How much does aviation contribute to climate change?
https://www.vox.com/future-perfect/23939076/norway-electric-vehicle-cars-evs-tesla-oslo
Wiedmann et al. Scientists’ Warning on Affluence
https://www.nature.com/articles/s41467-020-16941-y
Zipper, Why Norway – the poster child for electric cars – is having second thoughts
https://www.vox.com/future-perfect/23939076/norway-electric-vehicle-cars-evs-tesla-oslo

Jokainen elävä olento, sekä jokainen ihmisyhteisö, tarvitsee ainetta ja energiaa ympäröivästä maailmasta elääkseen, uusiutuakseen – ja myös muuttuakseen. Tämä on aineenvaihduntaa, eli kirjaimellisesti aineen vaihtamista itsen ja muun maailman välillä, ja se on kaiken elämisen luonnonvälttämättömyys. Aineenvaihdunnassa myös olennon rajat maailmaansa sumentuvat: esimerkiksi ihmisen aineenvaihdunta nivoutuu osaksi monenlaisia työkaluja ja instituutioita. Aineenvaihdunnan rihmasto voi kurottaa kauas, maailman toiselle laidalle. Tarkastelemalla yhteiskuntien sosio-ekologista aineenvaihduntaa voidaan myös hahmottaa paremmin, miten yhteiskunnat kautta historian ovat olleet hyvin erilaisia ja miten omaleimainen moderni globaali maailmantalous on. Ekologisten kriisien äärellä fossiilitaloudessa kasvaneiden yhteiskuntien täytyy muuttaa aineenvaihduntaansa perusteellisesti, muuttua toisenlaisiksi olennoiksi.

Tunnnusmusiikki ja kuvat: Tuomas A. Laitinen

Lisälukemistoa:
BIOS-tutkimusyksikkö, Maailman aineksen käyttö kasvaa kasvamistaan
https://bios.fi/maailman-aineksen-kaytto-kasvaa-kasvamistaan-minne-ja-kenelle-luonnonvarat-virtaavat/
BIOS-tutkimusyksikkö, Mitä on vetytalous?
https://bios.fi/mita-on-vetytalous/
Ville Lähde, Historian kattoteorian lähteillä
https://netn.fi/fi/artikkeli/historian-kattoteorian-lahteilla
Ville Lähde, Historian tuhojen peili?
https://netn.fi/fi/artikkeli/historian-tuhojen-peili
Ville Lähde, Yhteiskunnallinen aineenvaihdunta, mitä se on?
https://bios.fi/yhteiskunnallinen-aineenvaihdunta-mita-se-on/
Antti Salminen & Tere Vadén, Energia ja kokemus
https://netn.fi/fi/julkaisu/energia-ja-kokemus
Tere Vadén, Öljynpaisumuksesta vedenpaisumukseen
https://netn.fi/wp-dev/wp-content/uploads/2020/09/netn192-08.pdf

Kuunneltavaa:
Fall of Civilizations -podcast
https://fallofcivilizationspodcast.com/

Keskustelussa käsiteltyjä tutkimuksia:
Emily Elhacham et al., Global human-made mass exceeds all living biomass
https://www.nature.com/articles/s41586-020-3010-5.epdf?sharing_token=oKstYatwdRZCrAcTagRco9RgN0jAjWel9jnR3ZoTv0MLvUZ1C0L35yEQYHf_pwmiKx-xqIzWDg-_bH8WmUJdQoZLCBiHLXRNcMkwwfyHzDlvbTD_X95ClCD9Dm1NwHnTBkKIUxBD2Z0BK9pVkFQp8A6pDOnfvxsUdUyN6-ztR4JSB7SZTjhuQ5h-JMnVNrZI0zJNWtN8pMWhqeq7dNrJP7Frh33-jSshBuScIQVzClI%3D&tracking_referrer=www.smithsonianmag.com
Helmut Haberl et al. Contributions of sociometabolic research to sustainability science
https://epub.boku.ac.at/obvbokoa/content/titleinfo/3787012/full.pdf
Yrjö Haila, How Tightly is the Human Political Society Anchored in Nature?
https://www.yhys.net/how-tightly-is-the-human-political-society-anchored-in-nature/
Magnus Nyström et al., Anatomy and resilience of the global production ecosystem
https://www.nature.com/articles/s41586-019-1712-3
Hannah Ritchie, Wild mammals make up only a few percent of the world’s mammals
https://ourworldindata.org/wild-mammals-birds-biomass
Anke Schaffartzik et al., The global metabolic transition: Regional patterns and trends of global material flows, 1950–2010
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4375797/
Tere Vadén et al., To continue to burn something?
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S2214629619303007