UPI Live Ulkopoliittinen instituutti

Vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa ennakoidaan käännöstä oikealle. Laitaoikeiston nousun lisäksi EU:ssa puhuttavat vaalien alla ilmastoteemat, talous ja turvallisuus. EU:n laajentumiskeskustelut ja muut sisäiset muutokset vaikuttavat myös osaltaan vaaliasetelmiin. Mitä asioita Euroopan päätöksenteossa tullaan edistämään seuraavan viiden vuoden aikana, ja mitkä jäävät jalkoihin?
Tässä UPI Live -lähetyksessä arvioidaan eurovaalien tulosta ja tulevaisuuden EU-politiikkaa. Asiantuntijoina studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela, vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku ja tutkijatohtori Sanna Salo. Keskustelun moderoi UPIn asiantuntija Anni Lindgren.

Suomalainen turvallisuusajattelu perustuu kokonaisturvallisuuden käsitteelle. Läpileikkaava ajattelutapa turvallisuudesta ulottuu kaikille yhteiskunnan osa-alueille. Kansalliseen turvallisuuteen vaikuttaakin enenevissä määrin myös kiertotaloussiirtymä, jota pidetään edellytyksenä globaalin talousjärjestelmän uudistumiselle.
Tämänkertaisessa UPI Live jaksossa pohditaan kiertotalouden mahdollisuuksia ja haasteita Suomen kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Asiantuntijavieraina studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Markus Holmgren, Demos Helsingin tiimijohtaja ja kiertotalousasiantuntija Otso Sillanaukee, Rambollin ympäristö ja vastuullisuuskonsultti Tuuli Teittinen ja puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Kati Vuorenvirta.
UPI Live -lähetys 29.5.2024 oli julkaisutilaisuus raportille ”Kiertotalous ja resilienssi – Kiertotalouden potentiaali kansallisen kriisinsietokyvyn vahvistamisessa”.

Sota Gazassa horjuttaa koko Lähi-idän vakautta. Alueen maiden väliset jännitteet juontavat juurensa vuosikymmenten taakse, ja taustalla vaikuttavat niin politiikka, uskonto kuin raha. Persianlahden ja Punaisenmeren alue on kauppapoliittisesti tärkeä solmukohta, jonka ongelmissa myös länsimailla on keskeisesti näppinsä pelissä.
Israelin iskut Gazaan ovat nostaneet pintaan vanhoja kiistoja ja tarjonneet oivan maaperän muun muassa aseellisten ryhmittymien ja autoritääristen hallintojen jalansijan kasvulle alueella. Nyt räjähdysherkkä tilanne uhkaa kansainvälistä järjestystä ja voisi laajentuessaan aiheuttaa jopa suursodan Lähi-idässä.
UPI Live -lähetyksessä aihetta käsittelevät Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki, vanhempi tutkija Toni Alaranta ja tutkija Mohammed Hadi. Keskustelun moderoi UPIn asiantuntija Anni Lindgren.

Suomesta tuli puolustusliitto Naton jäsen 4. huhtikuuta 2023. Sotilasliittojen ulkopuolella pysytellyt maa teki Venäjän hyökkäyssodan katalysoimana uuden linjanvedon, ja hakuprosessin vaiheita seurattiin herkeämättä. Nato-yhteistyötä on Suomessa tehty vuosikymmeniä, mutta virallisen jäsenyyden myötä maa on siirtynyt viidennen artiklan turvatakuiden piiriin. Miten ensimmäinen vuosi Nato-jäsenenä on edennyt, ja millaisia askelmerkkejä jäsenyydelle on odotettavissa tulevaisuudessa? Entä mitä muutoksia Ruotsin jäsenyyden ratifiointi tuo mukanaan?
UPI Live -lähetyksessä keskustelaan Suomen vuodesta Natossa. Suorassa lähetyksessä aihetta käsittelevät Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, vanhempi tutkija Iro Särkkä ja vieraileva tutkija Antti Pihlajamaa sekä puolustusministeriön erityisasiantuntija Outi Mäkinen. Keskustelun moderoi UPIn asiantuntija Anni Lindgren.

Ydinaseet ja niiden mukanaan tuoma pelotepolitiikka ovat nousseet turvallisuuspoliittisen keskustelun avainkysymyksiksi niin Suomessa kuin maailmalla. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on palauttanut pelot ydintuhosta maailmannäyttämölle ja kirittänyt myös Suomen osaksi ydinaseliittoumaa. Maaliskuun UPI Live -lähetyksessä keskusteltiinn ydinasepolitiikasta ja Suomen roolista Naton ydinpelotteen rakentamisessa. Suorassa lähetyksessä aihetta käsittelivät Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu, tutkija Jyri Lavikainen ja Tampereen yliopiston yliopisto-opettaja Tapio Juntunen. Keskustelun moderoi UPIn asiantuntija Anni Lindgren.

Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan on vavisuttanut Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria jo kaksi vuotta. Kun sota leimahti helmikuussa 2022, johtajat länsimaissa lupasivat tukea Ukrainan taistelua niin kauan kuin tarvetta on. Nyt varaukseton tuki on kuitenkin uhattuna.
Etenkin eurooppalaisten valtioiden hupenevat asevarastot ja kiristyvät kukkaronnyörit, kansalliset poliittiset muutokset ja Yhdysvaltain presidentinvaalien luoma epävarmuus ovat johtaneet soraääniin lännen aiemmin yksimielisessä kuorossa. Ongelmia aiheuttavat ensi kertaa sitten sodan alkamisen myös Ukrainan sisäiset suhteet, kun asevoimien komentaja Valerii Zalužnyi on julkisesti haastanut Volodymyr Zelenskyin näkemyksiä sodan tilanteesta.
Samaan aikaan Venäjä on vahvistanut armeijaansa ja vaikuttaa jatkavan sotatoimiaan menetyksistä välittämättä. Voittaako Venäjä sodan – ja mitä se tarkoittaisi niin Suomelle, Euroopalle kuin koko maailmalle?
Helmikuun UPI Live -lähetyksessä keskusteltiin Ukrainan sodasta torstaina 15. helmikuuta. Aihetta käsittelevät Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila, johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak ja tutkija Minna Ålander. Keskustelun moderoi instituutin asiantuntija Anni Lindgren.