Ajatuksia yhteiskunnasta Kalevi Sorsa -säätiö

Sarjan toisessa jaksossa vieraina ovat Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen yliopistonlehtori, dosentti Hanna Tuominen ja yliopistotutkija Miika Tervonen. Jaksossa keskustellaan EU:sta, pakolaisuudesta ja maahanmuutosta.

Miltä vuoden 2015 pakolaiskriisi näyttää nykyperspektiivistä? Keskustelijat tarkastelevat Euroopan toimia ulkorajoillaan. Suhtautuminen maahanmuuttoon ja pakolaisuuteen on unionissa ristiriitaista: Eurooppa ymmärtää itseään moraalisena suurvaltana, mutta on poliittisen vastareaktion pelossa tarttunut kovempiin ja kovempiin toimiin pakolaisten tulon estämiseksi. Viimeistelevätkö tulevat vaalit “linnake-Euroopan”?

Kalevi Sorsa -säätiön uuden podcast-sarjan jakson ensimmäisessä osassa käsitellään Euroopan unionin taloudellista tilannetta. Jaksossa vieraana ovat poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen ja viestinnän tutkija Timo Harjuniemi.

Keskustelijat luotaavat sekä EUn taloudellista kehitystä talouskriisistä nykypäivään ja pohtivat syitä talouskurin synnylle ja pysyvyydelle.

Minkälainen rooli EU:n instituutioilla on päätöksenteosta? Onko unioni kykenevä vastaamaan syvenevään kriisiin? Minkälaisia jakolinjoja talouskriisi on tuonut Eurooppaan? Onko Saksasta enää ratkaisemaan mantereen ongelmia?

Keskustelu sivuaa myös EU:n tulevaisuutta nopeasti muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa. Voidaanko Kiinalle ja Yhdysvalloille pärjätä?

Sarjan viimeisessä jaksossa pohditaan hyvinvointivaltion tulevaisuutta. Riku Luostarin vieraana ovat Uuden talousajattelun keskuksen johtaja Lauri Holappa, poliittisen historian emeritusprofessori Pauli Kettunen ja Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér.

Keskustelijat pohtivat, kertooko nykyisen kaltaisen oikeistohallituksen synty syvemmistä kulttuurisista ja poliittisista muutoksista.

Hallituskoalitio vaikuttaa syntyneen poliittisena lehmänkauppana Kokoomuksen ja Perussuomalaisten välillä. Toisaalta puolueilla on myös yhteistä arvopohjaa: molemmat näyttävät suhtautuvan hyvinvointivaltioon karsastaen.

Suomen kansa tuntuu rakastavan talouskuria teoriassa, mutta ei välttämättä käytännön politiikkana.

Voidaanko leikkaukset sietää, jos kehystys "hyvinvointivaltion pelastamisesta" ei tunnu uskottavalta? Näissä talkoissa näyttävät hikoilevan vain toiset.

Miten hyvinvointivaltion avoin kyseenalaistaminen on tullut mahdolliseksi? Missä vaiheessa leikkauksia se lakkaa olemasta hyvinvointivaltio?

Kuoleeko potilas leikkauspöydälle?

Sarjan neljännessä jaksossa keskustellaan Orpon hallituksen maahanmuuttolinjauksista, äärioikeiston noususta ja rasismista Suomessa. Riku Luostarin vieraina ovat filosofi ja kuraattori Päiviö Maurice Omwami sekä historioitsija Oula Silvennoinen.

Toistuvilla rasismikohuilla ei näytä olevan minkäänlaista vaikutusta, kun hallitus on asettanut kaikki panoksensa "hyvän hallitusohjelman" pikaiseen läpirunnomiseen.

Kolmikko pohtii, mikä – jos mikään – on Suomessa ja muualla muuttunut viime vuosikymmeninä, kun tällainen talousoikeiston ja äärioikeiston liittouma on muuttunut mahdolliseksi.

Keskustelijoiden mukaan oikeistolta löytyy yhteistä arvomaailmaa laajemminkin. Autoritäärinen ja hierarkkinen ajattelu puhuttelee molempien suurten hallituspuolueiden kannattajia erityisesti todellisten ja kuviteltujen kriisien aikakaudellamme. Nyt rasismin ja autoritäärisyyden annetaan näkyä avoimesti politiikassa ja retoriikassa.

Miten perussuomalainen politiikan tekemisen tapa eroaa "perinteisistä" puolueista? Mihin tämä maa on matkalla?

Riku Luostarin vieraana ovat tällä kertaa Turun yliopiston sosiologian yliopistolehtori Hanna Ylöstalo ja Aalto-yliopiston organisaatioviestinnän apulaisprofessori Paula Koskinen Sandberg. Kolmikko keskustelee Orpon hallituksen tasa-arvo- ja sukupuolipolitiikasta.

Vaikka hallitusohjelmassa tasa-arvo mainitaan useaan otteeseen ja yksittäisiä parannuksia ehdotetaan, kokonaisnäkökulmasta hallituksen suunnittelemat toimet näyttäisivät heikentävän tasa-arvoa.

Hanna Ylöstalon mukaan hallitusohjelman tasa-arvokirjaukset ovatkin ristiriidassa työmarkkinapoliittisten uudistusten kanssa. Heikennykset työmarkkinoilla ja sosiaalipolitiikassa kohdistuvat erityisesti naisiin.

Toisaalta tasa-arvopolitiikassa konkreettisten tekojen puuttuminen ei juuri eroa Suomen aikaisempien hallitusten linjasta. Ylöstalon ja Koskinen-Sanbergin mukaan Suomessa on ollut vallassa jo pidempää hallituksesta riippumaton julkisen sektorin menokurin ideologia, joka heikentää naisten palkkoja ja työoloja.

Mikä on tasa-arvon ja hyvinvointivaltion suhde? Mikä on oikeistolaisen ja vasemmistolaisen tasa-arvopolitiikan ero? Entä mitä on perussuomalainen tasa-arvopolitiikka? Kuuntele ja tiedä.

Podcast-sarjan toisessa jaksossa keskustellaan Orpon hallituksen ympäristöpolitiikasta. Riku Luostarin kanssa on keskustelemassa ovat filosofian tohtori, Kalevi Sorsa -säätiön asiantuntija Janne M. Korhonen ja yliopistotutkija Tero Toivanen.

Keskustelijoille hallitusohjelman ympäristö- ja ilmastoanti näyttäytyy puutteellisena. Puheenparren tasolla hallitusohjelmassa korostuu lähinnä ympäristön taloudellinen hyödyntäminen. Ilmaston puolesta ei olla valmiita uhraamaan tippakaan elintasosta. Tässä mielessä Suomen maltillinen eli riittämätön ilmastolinja jatkuu kuten ennenkin.

Investointiympäristössä ja Euroopan unionissa on kuitenkin tapahtunut suunnanmuutos. Voiko Suomi pilata vihreän eli "puhtaan" siirtymänsä identiteettipoliittisiin sähläyksiin? Miten suuriin ekologisiin ponnistuksiin löytyy yhteiskunnallinen legitimiteetti, jos vastakkainasettelu ja eriarvoisuus kasvavat entisestään?