Ruokayhteiskunta Demos Helsinki

Kehittyvä teknologia muuttaa ruokaketjun perusolettamuksia ja rakennetta, mutta ratkaistaanko ruokakriisi ja ilmastonmuutos teknologisilla innovaatioilla? Podcastin viimeisessä jaksossa ollaan ruokayhteiskunnan tulevaisuudessa. Odotammeko teknologialta liikoja, vai onko meillä jo nyt ratkaisut käsissämme? Entä millainen yhteiskunnan pitää olla, että näitä innovaatioita voitaisiin hyödyntää mahdollisimman järkevästi? Tätä pohditaan yhdessä maanviljelijä-tutkija Tuomas Mattilan (Suomen ympäristökeskus) sekä tutkija Lauri Reuterin kanssa.

Voidaanko maataloutta harjoittaa niin ettei se aiheuta haittaa ympäristölle, vaan päinvastoin parantaa sitä? Jaksossa perehdytään muutokseen kohti regeneratiivistä eli uudistuvaa maataloutta. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Entä miten yhteiskunnassa voidaan tukea paremmin toimijoita niin, että niillä olisi intressejä sekä edellytyksiä olla osana tätä murrosta?

Tästä keskustelemassa ovat ympäristövaikuttaja sekä Baltic Sea Action Groupin sekä Carbon Action-alustan perustaja ja puheenjohtaja Saara Kankaanrinta sekä Juuso Joona, joka pyörittää maanparannusmenetelmiin erikoistunutta Tyynelän tilaa.

Kuluttajat ja päättäjät vaativat ruokateollisuudelta eri asioita kuin 20 vuotta sitten. Tuotteiden ympäristöystävällisyys on noussut yhdeksi avainprioriteeteistä. Miten ruokateollisuus on reagoinut tähän? Entä miten maataloupolitiikalla voitaisiin ohjata tuotantoa nykyistä enemmän hiilineutraaliutta, luonnonvarojen käytön vähentämistä ja kansanterveyttä tukevaan suuntaan?

Näitä kysymyksiä pohtivat jaksossa ekologisen taloustieteen dosentti Markus Vinnari sekä Muu-tuotteistaan tunnetun Meeat Food Tech Oy:n toimitusjohtaja Mikko Karell.

Ruokajärjestelmämme ylläpitää monia epäreiluja rakenteita. Reilun ruokayhteiskunnan esteenä ovat syvälle juurtuneet toimintatavat. Reilu murros edellyttääkin muutoksen pioneerejä, jotka eivät pelkää kyseenalaistaa toimialansa perinteitä. Millaisia muutoksia ruokajärjestelmän eri puolilla on jo käynnissä ja miltä tulevaisuus näyttää?

Jakson vieraat havainnoivat läheltä ruokajärjestelmän muutoksia. Mukana keskustelemassa ovat keittiömestari Henri Alén, ruotsinkielisen tuottajajärjestön SLC:n asiamies Rikard Korkman sekä Helsingin yliopiston tutkijatohtori Galina Kallio, joka on erikoistunut uudistavan maanviljelyn ja kumppanuusmaatalouden tutkimiseen.

Nykyisen ruokajärjestelmän takana vaikuttavat valtarakenteet hidastavat muutosta ja suosivat nykyisten rakenteiden säilyttämistä. Pysyvyys, jatkuvuus ja ennustettavuus leimaavat vallankäyttöä, mikä näkyy maatalouspolitiikassa, kaupan ja teollisuuden saralla sekä kuluttajien tottumuksissa. Miten ja millaista valtaa tulisi käyttää, että ruokajärjestelmä tukisi muutosta kohti parempaa yhteiskuntaa?

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Hilkka Vihinen, Keskon eniten yhteiskuntasuhdejohtaja Eeva Salmenpohja (nyk. Lähitapiola) sekä Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimuspäällikkö Jarno Sukanen pureutuvat ruokavallan kysymyksiin.

Millaisilla ehdoilla ja missä olosuhteissa ruokaamme tehdään? Muiden perushyödykkeiden tavoin, myös ruoan tuotannon optimointi heijastuu tuotantoverkon työntekijöihin. “Mahdollisimman laadukasta mahdollisimman halvalla” on mutkikas yhtälö; voimmeko varmistaa, että ruokaketju on alusta loppuun reilu kaikille osapuolille?

Aiheesta keskustelemassa on ravintoloiden epäeettisiä käytäntöjä tutkinut toimittaja Paavo Teittinen Helsingin Sanomilta, Jyväskylän yliopistossa Just Foods-hankkeen parissa työskentelevä tutkijatohtori Teea Kortetmäki sekä Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér.