10 pulmaa tekoälyst‪ä‬ Suomen Podcastmedia

Tekoälyteknologioiden kehittymisen myötä organisaatioissa on noussut datakuume. Mitä eettisiä seurauksia tai vaikutuksia datavetoisella yhteiskunnalla on organisaatioissa ja globaalistikin? Kuka datan keräämisestä hyötyy?

Datan keräämiseen, käyttämiseen ja säilömiseen tarvitaan työvoimaa ja energiaa. Onko dataduuni hanttihommaa vai osa kaikkea asiantuntijatyötä? Tässä jaksossa pohditaan kuinka eettisissä olosuhteissa dataa louhitaan ja mitä datalla oikeastaan tarkoitetaan ja mistä sitä saadaan. 

Tainan ja Anteron vieraina dataduunia pureskelemassa ovat sosiologi ja SHIELD-ohjelman ohjelmajohtaja Karoliina Snell sekä sosiologian yliopistolehtori Marja Alastalo DATALIT-hankkeesta Itä-Suomen yliopistosta.

Älykaupunki lupaa sujuvaa ja kestävää arkea teknologian avulla. Mutta millaisia eettisiä uhkia tekoälyn kytkeminen kaupunkikehitykseen tuo tullessaan? Toisaalta mitä mahdollisuuksia kaupunkilaisten datan kerääminen synnyttää? 

Älykaupungissa jäiset portaikot saatetaan sulattaa tekoälytekniikalla. Tapahtumia ja ihmisten liikehdintää voidaan valvoa automaattisesti esimerkiksi sairaskohtauksien varalta tai palveluiden parempaa kohdistamista varten. Milloin tekoälyn käyttäminen on oikeutettua ja perusteltua? Voiko kaupunkilainen jättäytyä ulos tekoälymaailmasta ja mitkä sen seuraukset ovat? Miten luottamus säilytetään nyt ja tulevaisuudessa? Mihin sinä olisit valmis turvallisemman ja paremman arjen toivossa? 

Tainan ja Anteron kanssa älykaupunkikehitystä pohtimassa ovat väitöskirjatutkija, yrittäjä ja työelämän kehittäjä Sanni Pöntinen sekä Tampereen kaupungin kilpailukyky- ja innovaatiojohtaja Teppo Rantanen.  

Mitä yhteistä on Linnanmäen Vekkulalla ja tekoälyllä tehostetulla mediaympäristöllä? Mikä on journalismin ja mediatalojen rooli tekoälyn aikana? Miten journalistit suhtautuvat tekoälyyn ja miten he sitä käyttävät? Mistä prinsessa Catherinen kuvakohu kertoo? 

Tainan ja Anteron vieraina tulevaisuuden tiedon luotettavuudesta ovat keskustelemassa Ilta-Sanomien kehityspäällikkö Niina Viitanen sekä Ylen ruotsinkielisen sisältöjen vastaava päätoimittaja ja johtaja Johanna Törn-Mangs, joka vastaa tekoälyn käytön vastuullisuudesta Ylellä. 

Älyteknologiat läpäisevät lapsien, työikäisten ja enenevästi ikääntyvien arjen. Miten ne muovaavat meitä, töitä ja kulttuuriamme? Jääkö lapsilla taitoja oppimatta tai rapautuvatko aiemmat? Osaavatko tulevaisuuden lapset kirjoittaa käsin tai lentäjät tarttua ohjaksiin poikkeustilanteissa? Tekoälytyökalut voivat olla vanhuksille elämää kohentava apuväline ja itsenäisyyden ja osallisuuden ylläpitäjä. Toisaalta, tulisiko lasten kohdalla tekoälyn käyttöä rajoittaa? 

Tainan ja Anteron vieraina tekoälytyökaluihin tarttumassa tänään ovat tutkija Raine Haikarainen Helsingin yliopistolta ja johtava tutkija Jaana Leikas VTT:ltä. 

Voidaanko tekoäly korjata yhteiskunnan vinoumia vai pahentaako se niitä entisestään? Mitä tekoäly pystyy päättelemään ihmisen pituudesta tai postinumerosta?

Tutkimuksen mukaan vain 15 % suomalaista luottaa tekoälypalveluihin, ja samaan aikaan uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus mahdollistaa tekoälyn avulla tehtävät automaattiset viranomaispäätökset. Mihin suuntaan Suomi on menossa ja mitä meidän pitäisi tehdä, jotta välttäisimme pahimmat sudenkuopat?

Tainan ja Anteron vieraina tekoälyn ja syrjinnän anatomiaan sukeltamassa ovat Digi . ja väestötietoviraston johtava asiantuntija Marko Latvanen sekä Tampereen yliopiston tilastotieteen ja data-analyysin professori Jaakko Peltonen.

Onko Chat GPT:llä moraalia ja voidaanko sen kohdalla puhua moraalisesta koneesta? Miten moraalista harkintaa, sitä mikä on oikein tai väärin, sallittua tai kiellettyä, viedään sisään järjestelmiin? Millainen vastuu kehittäjillä on tekoälyn moraalista?

Tainan ja Anteron vieraina tekoälyn moraalia puntaroimassa ovat Etairos-hankkeen johtaja sekä tietojenkäsittelyopin professori Jyrki Nummenmaa Tampereen yliopistosta ja tutkijatohtori Kai-Kristian Kemell Helsingin yliopistosta.