Ihmiskoodi-podcast Mikko Paunonen

Ihmiskehomme on rakentunut mitä ihmeellisimmistä arkkitehtonisista rakenteista, joilla jokaisella on oma tärkeä tehtävänsä kokonaisuudessa. Yksi niistä on ihmisen tukiranka eli luusto.

Ihmisen luusto muodostuu yli kahdestasadasta eri luusta, jotka muodostavat osan meidän rakenteellisesta vahvuudesta, "korimme mallista", suojakuoresta ja toimivat kiinnitysrakenteina lihas-jänne-liitoksille. Näiden kaiken edellä mainitun lisäksi se on vielä paljon muutakin kuin vain usein kuvissa kuvattuna oleva valkoinen "luu".

Mistä luumme rakentuvat, mitkä ovat niiden eri tehtävät, sekä millä tavoin voimme pitää luustostamme hyvää huolta, jotta "tukikorimme" säilyisi vahvana läpi iän?

Tervetuloa kuuntelemaan luunkovaa asiaa kahdelta "luupäältä" ja saamaan ajatuksia oman luuston hyvinvointiin.

Team Ihmiskoodi,
Mikko & Peltsi

“Hyvin kehittynyt huumorintaju on se pylväs, joka lisää askeleesi tasapainoa, kun kävelet elämän kireällä köydellä.”

-William Arthur Ward-

Huumori on ollut ihmiskunnan keskuudessa aina aikojen alusta asti, näin ainakin uskallan väittää. Se, millaista huumori minäkin aikakautena on ollut ja mihin tarkoituksiin se on valjastettu palvelevaksi on vaihdellut vuosisatojen aikana eri muodoissaan.

Siinä missä huumorilla on monia eri tyylisuuntia ja vivahteita, on myös huumorintajulla. Huumorintaju on jokseenkin yksilöllistä ja omaleimaista - joillakin enemmän, joillakin vähemmän, vaikka varmasti myös ns. kultaista keskitietäkin huumorin kukkasissa löytyy.

Tätä testaavat aktiivisimmin koomikot, joiden työnkuva on tuoda hauskuutta ja iloa elämään, välillä siinä paremmin onnistuen, välillä huonommin. Jälleen kerran, osuuko koomikko kuulijakunnan huumorin valtimoon vai meneekö vitsit ohi pitkin hiussuonia, on taitolaji jota ovat harjoitelleet historiassa niin antiikin Kreikan kynäniekat, keskiajan hovinarrit kuin kuuluisa mykkäelokuvien ikoninen Charlie Chaplin.

Mitä hyötyjä meille on huumorista, voiko sitä kehittää sekä mitä tapahtuu aivoissamme huumorin ja naurun myötä? Näiden kysymysten, sekä kuivakoiden vitsien lähteillä seikkailee kaksi oman elämänsä vitsiniekkaa, joilla ainakin toisilleen osuu huumori samaan nauruhermoon.

Varoitus - tämä jakso saattaa sisältää normaalia enemmän huonoja vitsejä. Kuuntele omalla vastuullasi.

Huvittavin terveisin,

Team Ihmiskoodi, Mikko & Peltsi

Lähteet:

https://www.verywellmind.com/health-benefits-of-humor-and-laughter-5101137

https://www.mentalfloss.com/article/539632/scientific-benefits-having-laugh

https://www.mayoclinic.org/healthy-lifestyle/stress-management/in-depth/stress-relief/art-20044456

https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0286260

https://hms.harvard.edu/news/humor-laughter-those-aha-moments

Jos ei olisi aurinkoa, ei olisi elämää.

Elämä maassa, Telluksessa, on syntynyt mittaamattoman ajan kuluessa ihmisille ja elämälle elinkelpoiseksi monen ihmeellisen reaktion kautta. Yksi niistä monista on esimerkiksi fotosynteesi, yhteyttäminen. Johon auringonvalo olennaisesti liittyy elämälle edullisen tapahtumaketjun eri vaiheissa.

Aurinko ja auringonvalo on myös monessa muussa muodossa meille merkityksellistä niin ihmiskunnan historian, hormonitoiminnan, immuniteetin, mielialan, kuin monen muun elintoiminnon kannalta. Mutta kuten monessa muussakin asiassa elämässä, on auringon valollakin haittapuolensa. Ehkä tyypillisempänä haittapuolena on liiallinen auringonotto aurinkorasvan unohtuessa ja kotiin vietävinä on "rusketusraidat" ravunpunaisin sävyin.

Mitä muuta auringonvalosta on meille hyötyä, mihin ja miten se meissä vaikuttaa, sekä mitä olisi hyvä tietää auringovalolta itseään suojatessa. Näistä ja tutusti paljon muista aurinkoisista (tai varjoisista) sivupoluista turistaan Pelsin kanssa tässä, joten hyppääs mukaamme virtuaalibiitsille aurinkotuoliin ja pistä kuulokkeet korviin - nyt lähdetään aurinkoon! ☀️

Aurinkoisin terveisin,Team IhmiskoodiJo-lähes-aurinkokuninkaat, Mikko & Peltsi

‌

Tärkeä numero muistaa: Päivystysapu - soita numeroon 116117

‌Lähteet‌:

National Institute of Mental Health (NIMH): Seasonal Affective Disorder

American Psychiatric Association: What Is Seasonal Affective Disorder?

**Lambert, G. W., Reid, C., Kaye, D. M., Jennings, G. L., & Esler, M. D. (2002). Effect of sunlight and season on serotonin turnover in the brain.](NCBI - WWW Error Blocked Diagnostic)

Holick, M. F. (2004). "Vitamin D: Importance in the Prevention of Cancers, Type 1 Diabetes, Heart Disease, and Osteoporosis." American Journal of Clinical Nutrition, 79(3), 362-371.

Garland, C. F., et al. (2006). "The Role of Vitamin D in Cancer Prevention." American Journal of Public Health, 96(2), 252-261.

Ginde, A. A., et al. (2009). "Vitamin D and Respiratory Infection in the NHANES III." Archives of Internal Medicine, 169(4), 384-390.

Moukayed, M., & Grant, W. B. (2013). "Molecular Link between Vitamin D and Cancer Prevention." Nutrients, 5(10), 3993-4021.

Holick, M. F. (2004). Auringonvalo ja D-vitamiini luuston terveydelle ja autoimmuunisairauksien, syöpien ja sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn. Amerikkalainen klinikan ravitsemuslehti, 80(6), 1678S-1688S.

Campion, N. (2008). Länsimaisen astrologian historia Osa II: Keskiaikainen ja nykymaailma. Bloomsbury Publishing.

Berson, D. M., Dunn, F. A., & Takao, M. (2002). Phototransduction by retinal ganglion cells that set the circadian clock. Science, 295(5557), 1070-1073.

Rähse, W. (2020). Photobiological sciences online.

Airola, E. (2020). Säteilyturvakeskus. UVC-säteilyn käyttö ja vaikutukset.

Yaar, M., & Gilchrest, B. A. (2007). Aging of skin. In Fitzpatrick's Dermatology in General Medicine.

Hamblin, M. R. (2017). Mechanisms and applications of the anti-inflammatory effects of photobiomodulation. AAPS J, 19(6), 1371-1379.

Avci, P., Gupta, A., Sadasivam, M., Vecchio, D., Pam, Z., Pam, N., & Hamblin, M. R. (2013). Low-level laser (light) therapy (LLLT) for treatment of hair loss. Lasers in Surgery and Medicine, 45(8), 487-491.

Bjordal, J. M., Johnson, M. I., Iversen, V., Aimbire, F., & Lopes-Martins, R. A. (2006). Low-level laser therapy in acute pain: a systematic review of possible mechanisms of action and clinical effects in randomized placebo-controlled trials. Photomedicine and Laser Surgery, 24(2), 158-168.

Ferraresi, C., Hamblin, M. R., & Parizotto, N. A. (2015). Low-level laser (light) therapy on muscle tissue: performance, fatigue and repair benefited by the power of light. Photonics & Lasers in Medicine, 4(3), 215-226.

Saltmarche, A. E., Naeser, M. A., Ho, K. F., Hamblin, M. R., & Lim, L. (2017). Transcranial Photobiomodulation for the Treatment of Major Depressive Disorder. A Randomized, S

Intuitiivinen valmennus, kommunikoinnin taito ja palautteenannon herkkyys.

Saimme vieraaksi podiin herran, jonka valmennusmetodeita ja omaa pelaamista kuvaa luovuus, intohimo ja intuitiivisuus. Valmentamiseen liittyy paljon vuorovaikuttamista, luottamusta, rohkeutta, aitoa välittämistä, rajojen koettelua ja pieniin, tärkeisiin asioihin kiinnittämistä.

Valmentajan ja valmennettavan yhteinen dynamiikka rakentuu monesta eri palikasta, joissa jokaisella on tärkeä osa kokonaisuuden kannalta.

Valmennus on parhaimmillaan paljon muutakin kun vain tekniikan tai taktiikan oppimista. Se on kulttuurin luomista, oppimista, oivaltamista, itsensä ylittämistä, kipukohtien etsimistä, vanhan romuttamista ja uudelleenrakentamista ja syvää molemminpuolista luottamusta.

Olit sitten valmentaja tai oman elämäsi koutsi niin uskon, että jakso antaa ajatuksia laidasta laitaan niin ihmisten kohtaamisesta aina valmennusfilosofisiin aspekteihin.

Lämpimästi tervetuloa ääniaalloille kanssamme,

Team Ihmiskoodi, Mikko & Peltsi

Lisää Villestä ja hänen loistavista artikkeleistaan liittyen valmennukseen

https://www.villetuomi.com/
https://finpadel.fi/author/villetuomi/

On sanottu, että elämä on hiljalleen luopumista monista eri asioista. Se on kuin hitaasti sulava jääkuutio, joka pienenee vähitellen ajan kuluessa.

Pohdin tätä ajatusta pitkään ja olen tämän ajatuksen kanssa ollut enemmän läsnä viimevuosina johtuen elämässäni tapahtuneista muutoksista.

Myönnän olevani tuosta samaa mieltä, mutta myös osittain eri mieltä. Sillä luopuminen antaa myös tilaa jollekin uudelle, joka tulee täyttämään tuota “tyhjiötä”. Jos jokin vanha ei siirtyisi pois, ei tilalle ehkä pystyisi tulemaan uutta.

Iän myötä myös tapa lähestyä eri asioita muuttuu. Ne asiat, joita parikymppisenä piti itsestäänselvyytenä, eivät välttämättä ole enää nelikymppisenä itsestäänselvyyksiä. Tai toisinpäin. Nuorena koetut “mahdottomilta” tuntuvat asiat ovatkin iän myötä tulleet saavutettaviksi tai lähes arkisiksi.

Mitä osa-alueita liittyy luopumiseen ja mitä on tullut niiden tilalle? Millaisen mielenharjoitteen voit tehdä, jos huomaat, että elämääsi on ajan saatossa tullut enemmän tunnetta, jossa olet luopunut sinulle tärkeistä maamerkeistä, ja haluaisit saada jotain tärkeää takaisin?

Tervetuloa kuuntelemaan pohdintojamme - meistä ei tarvitse luopua, eihän? ;)

Keski-ikäisin terveisin,

Mikko (keski-ikäinen) & Peltsi (se ei-vielä-keski-ikäinen)

“Millions saw the apple fall, but Newton asked why.” ~Bernard Baruch

Uteliaisuus on meille jo syntymälahjana annettu ominaisuus, joka on pienen lapsen kohdalla lähes ehtymätön voimavara ja joka joillakin meistä tuntuu kantavan läpi elämän.

“Minulla ei ole erityisiä kykyjä. Olen vain intohimoisen utelias.” – Albert Einstein

Uteliaisuus on mahdollistanut ihmiskunnan kehittymisen, sillä väitän, että se on monen keksinnön ja läpimurron taustalla ollut itävä siemen. Kysymykset ”miten”, ”miksi”, ”kuinka”, ”entäs jos...?” ovat johtaneet ihmismielen tutkimaan ja kokeilemaan villeimpiäkin teorioita käytäntöön asti. Välillä tämä on tuottanut onnistuneita oivalluksia, välillä kohtalokkaita kömmähdyksiä.

Uteliaisuudella, kuten niin monella muulla asialla, on kuitenkin kaksi puolta. Sopivasti ruokittuna se on arvokas voimavara, mutta väärin annosteltuna siitä voi syntyä todellinen riesa.

Tervetuloa kuuntelemaan, miksi kannattaisi olla enimmäkseen utelias läpi elämän. Tai siis, jos kiinnostaa kuunnella. Ei ole välttämätöntä – ei siellä kuitenkaan ole mitään kiinnostavaa tai lähes mullistavaa dataa luvassa juuri sinulle...

Ei kiinnostavin terveisin,

Team Ihmiskoodi, Mikko & Peltsi



Uteliaisuuskysely:

https://curiosity.britannica.com/curiosity-personality-quiz.html

Lähteet:

https://restless.co.uk/health/healthy-mind/benefits-of-being-curious/

https://www.psychologytoday.com/us/blog/the-athletes-way/201608/curiosity-the-good-the-bad-and-the-double-edged-sword

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0191886923002337

https://www.psychologicalscience.org/news/releases/curiosity-leads-us-to-seek-out-unpleasant-even-painful-outcomes.html