Murremyytin murtajat

Hanna Lappalainen & Johanna Vaattovaara
  • 5.0 (2)
  • Social Sciences
  • Every two months

Tässä podcast-sarjassa käsitellään tutkimuspohjaista tietoa puhuttuun kieleen liittyvistä ilmiöistä ja asenteista. Nostamme esiin erityisesti sellaisia aiheita, joissa tutkimustieto on vastoin yleisiä käsityksiä tai tuo esiin jotain yllättävää. Murreasioiden ohella käsittelemme muitakin puhutun suomen ilmiöitä ja toisinaan myös muita Suomessa puhuttavia kieliä. Etsimme vastauksia siihen, miten Suomi puhuu ja miten se ajattelee puhuvansa.

  1. 2 Apr

    #54: Yksikielisyyden vääristymä ja monikieliset koulut

    Länsimaisissa yhteiskunnissa, myös Suomessa, on usein vallalla yksikielisyyden normi, johon liittyy ajatus kielten erillisyydestä ja erillään pitämisestä. Tämä normi on ohjannut koulua ja tutkimustakin. Miltä tämä käsitys näyttää uusimman tutkimustiedon valossa? Millaisin keinoin monikielisyys on mahdollista nostaa kouluyhteisön voimavaraksi? Entä millaisilla käsitteillä monikielisyyttä voi kuvata? Mm. näihin kysymyksiin on vastaamassa helsinkiläiskoulujen monikielisyyttä pitkään tutkinut Heini Lehtonen Helsingin yliopistosta.

    47 min

  2. 6 Mar

    #53: Sanovat syntaksiksi – suomen murteiden lauserakenteet tutkimuksen kohteena

    Suomen murteiden tutkimuksessa on keskitytty ensisijaisesti äänne- ja muotopiirteisiin (esim. talossa, talosa vai talos) sekä sanastoon. Paljon vähemmälle ovat jääneet lausetason ilmiöt, kuten erilaiset kysymykset ja verbinmuodot. Tässä jaksossa esitellään uunituoretta tutkimusta, jossa vanhoista murrehaastatteluista on tarkasteltu nimenomaan lausetason ilmiöitä. Esillä ovat esimerkiksi uudenlaisten digitaalisten aineistojen mahdollisuudet ja murrehaastattelu vuorovaikutustilanteena.  Hannan haastateltavana ovat Sanovat syntaksiksi -teoksen toimittajatHannele Forsberg ja Milla Uusitupa Itä-Suomen yliopistosta.

    47 min

  3. 22 Jan

    #52: Turun kielimaisemaa tutkimassa

    Minkä tahansa suomalaisen kaupungin katukuvassa voi nähdämuitakin kieliä kuin suomea, mutta Turun kielimaisema on erityisen kiinnostava kaupungin pitkän historian ja kansainvälisen asukaskunnan vuoksi. Millainen rooli 2020-luvun Turussa on latinalla, espanjalla ja suomen murteilla? Millaisissa tehtävissä käytetään – ja jätetään käyttämättä – kaupungin toista virallista kieltä ruotsia? Entä miten tutkiakielimaisemasta löytyvää loukkaavaa kielenkäyttöä, ja miten kielillä leikitellään yritysten nimissä? Muun muassa näistä kysymyksistä ovat keskustelemassa tuoreenartikkelikokoelman tekijät Tommi Kurki ja Hanna Lantto, jotka työskentelevät yliopistonlehtoreina Turun yliopistossa.

    54 min

  4. 11/12/2025

    #51: Suomen kieli bostoninsuomalaisten arjessa

    Suomen kielen rooli ulkosuomalaisten arjessa on monella tavalla dynaaminen. Tämä ilmenee Iida Röksän tuoreesta, Tampereen yliopistossa hyväksytystä maisterintutkielmasta, jossa selvitettiin bostoninsuomalaisten kokemuksia ja käsityksiä suomen kielestä osana arkeaan. Viestintäteknologia on mullistanut mahdollisuudet suomenkieliseen kanssakäymiseen. Miten eri ikäluokkia edustavat korkeakoulutetut bostoninsuomalaiset kuvaavat suomen kielen roolia elämässään? Mitä he ajattelevat kielten sekoittamisesta? Entä millaisia - useitakin -  myyttejä tutkimus murtaa?

    26 min

  5. 16/10/2025

    #50: Ollaanko savolaisstereotypiasta pääsemättömissä? Savon murre näyttelijän työssä ja yleisön odotuksissa

    Miten näyttelijäntaiteessa voidaan työstää heimostereotypioita? Onko näyttämöllä savoa puhuvaa hahmoa mahdollista ottaa katsomossa vakavasti? Muun muassa näistä kysymyksistä ovat Johannan kanssa keskustelemassa näyttelijä Santeri Niskanen Kuopion kaupunginteatterista ja näyttelijäntaiteen yliopistonlehtori Tiina Syrjä Tampereen yliopistosta. Puheena on kolmikon yhteinen tutkimusprojekti, jossa näyttelijäntaiteellisia ja sosiolingvistisiä lähestymistapoja tuotiin yhteen topeliaanisen heimostereotypian tutkimiseksi ja ravistelemiseksi.

    47 min

  6. 18/09/2025

    #49: Millaisia käsityksiä itäsuomalaisilla on luokan ja tilanteisen vaihtelun suhteesta?

    KIVELI-hankkeessa on tutkittu viime vuosina itäsuomalaistenkäsityksiä yhteiskuntaluokan ja kielenkäytön suhteesta. Tässä jaksossa pureudutaan aiheeseen eri tilanteisiin liittyvän kielenkäytön kautta. Miten luokan uskotaan vaikuttavan siihen, millaista puhetapaa käytetään eri tilanteissa? Millaisia eroja ylempiin ja alempiin luokkien välillä uskotaan olevan?  Millaisia mielipiteitä herättävät esimerkiksi kirjakielen taimurteen käyttö tai kiroilu? Näitä kysymyksiä on tarkastellut pro gradu -tutkielmassaan tuore suomen kielen maisteri Sinja Ylisiurua, joka kertoo työnsä tulosten ohessa myös hieman erilaisesta opinto- ja urapolustaan.

    28 min

  7. 28/08/2025

    #48: Miuta, miuva ja muut miut - Ylen massakyselyn antia tutkimassa

    Miten omalla paikkakunnallasi sanotaan ”minä”? Entä ”minua”? Mm. tällaisia asioita Yle kyseli suomalaisilta syksyllä 2022 ja sai peräti noin 70 000 vastausta. Siitä, mitä kysely paljastaa erityisesti miu-alkuisiin partitiivimuotoihin liittyvistä käsityksistä, on kertomassa suomen kielenmaisteri Elina Kurttio Itä-Suomen yliopistosta. Missä erilaisia miu-alkuisia muotoja vastaajien mukaan käytetään, ja millaisia muotoja ne saavat rinnalleen? Entä millaisia havaintoja vastaajilla on eri-ikäisten pronominien käytöstä, jamiten esimerkiksi miuta- ja minnuu-muotojen levikit heidänmukaansa asettuvat?  Esiin nousevat myös vähemmän tunnetut ja uudet murremuodot, joita kyselyn valmiissa vaihtoehdoissa ei ollut osattu huomioida mutta joista vastaajat silti raportoivat.

    28 min

  8. 19/06/2025

    #47: Puheen ymmärtäminen ja ymmärrettävyys maahanmuuttaneen lääkärin vastaanotolla

    Saadakseen laillistuksen Suomessa lääkäriltä vaaditaan riittävä kotimaisen kielen taito. Suomea toisena kielenä puhuvien lääkärien puhekielen ymmärtämisestä ja ymmärrettävyydestä väitellyt tutkiva opettaja Taina Pitkänen Tampereen yliopistosta kertoo, millaisia ymmärtämisen ongelmia lääkärin ja potilaan välillä voi olla ja mitä nuo ongelmat kertovat kielitaidon riittävyydestä.  Samalla selviää, miten myös potilaan vuorovaikutustaidot vastaanotolla voivat tukea lääkäriä tämän työssä. Haastattelijana Johanna Vaattovaara.

    37 min
See All (54)

Ratings & Reviews

5
out of 5
2 Ratings

About

Tässä podcast-sarjassa käsitellään tutkimuspohjaista tietoa puhuttuun kieleen liittyvistä ilmiöistä ja asenteista. Nostamme esiin erityisesti sellaisia aiheita, joissa tutkimustieto on vastoin yleisiä käsityksiä tai tuo esiin jotain yllättävää. Murreasioiden ohella käsittelemme muitakin puhutun suomen ilmiöitä ja toisinaan myös muita Suomessa puhuttavia kieliä. Etsimme vastauksia siihen, miten Suomi puhuu ja miten se ajattelee puhuvansa.

Information

  • Creator
    Hanna Lappalainen & Johanna Vaattovaara
  • Years Active
    2021 - 2026
  • Episodes
    54
  • Rating
    Clean
  • Copyright
    © Hanna Lappalainen & Johanna Vaattovaara
  • Show Website
    Murremyytin murtajat