Kinkereiltä koodiin

Torsti Helenius

Miten ihminen on opettanut toista ihmistä? Nuotiolta kinkereille, kansakoulun mustalta taululta koodiin ja tekoälyyn. Kinkereiltä koodiin kertoo oppimisen ja opettamisen historiasta, pedagogiikasta ja kognitiotieteestä – surikaateista runonlaulajiin ja algoritmeihin. Jokainen jakso päättyy kinkerikysymykseen. Vastaaminen ei ole pakollista. Uusi jakso sunnuntaisin kello 10. Juontaja Torsti Helenius

Episodes

  1. 1 day ago

    8. Aidan matalin kohta

    Aidassa on aina matalin kohta, ja oppimisessa se on menetelmä, joka tuntuu helpoimmalta. Tämän jakson ikävä uutinen on, että tunne ja tulos eivät aina kulje samaa reittiä – joskus ne kulkevat vastakkaisiin suuntiin. Jakso käy läpi neljä koulutusalan uskomusta, joita tutkimusnäyttö ei tue siinä muodossa kuin ne tavallisesti esitetään: oppimistyylit ja yhteensopivuusoletuksen (kansainvälisesti meshing hypothesis), oppimispyramidin prosenttilukuineen, diginatiivit sekä väitteen, että ihminen käyttää aivoistaan vain kymmenen prosenttia (neuromyth, neuromyytti). Kylmä avaus vie vuoteen 1993 ja pölynimurikauppaan ovelta ovelle. Reitti kulkee Harold Pashlerin, Mark McDanielin, Doug Rohrerin ja Robert Bjorkin oppimistyylikatsauksesta (2008) ja Philip Newtonin ja Atharva Salvin 37 otoksen aineistosta (2020) Kåre Letrudin pyramidijäljitykseen, Marc Prenskyn diginatiiveihin (2001) ja Paul Kirschnerin ja Pedro De Bruyckeren vastanäyttöön (2017) sekä William Jamesin ja Lowell Thomasin kymmeneen prosenttiin. Käännekohdassa ovat Robert Bjorkin toivottavat vaikeudet (desirable difficulties, 1994), sujuvuusharha (fluency illusion) ja Nate Kornellin ja Robert Bjorkin koe, jossa koehenkilöt eivät uskoneet omaa tulostaan. Lopussa: miksi turhan vaivan poistaminen on hyvää suunnittelua, mutta oppimisen vaivan poistaminen on itsepetosta – ja miksi tyytyväisyyslomake (happy sheet) ei kerro, mitä opittiin. Kinkereiltä koodiin – 12-osainen sarja oppimisen historiasta. Käsikirjoitus ja juonto: Torsti Helenius. Jaksosivu, lähteet ja lisämateriaalit: koputus.fi

  2. 20 Sept

    7. Oppiminen on joukkuelaji

    Työmuistin aukkoa ei kannata yrittää leventää, koska se ei siitä juuri levene. Sen sijaan voi lainata toisen ihmisen ajattelun. Jakso avaa lähikehityksen vyöhykkeen (kansainvälisesti zone of proximal development), rakennustelineen opettamisessa (scaffolding), hajautetun kognition (distributed cognition), yhteismuistin (transactive memory) sekä asteittain syvenevän osallistumisen (legitimate peripheral participation). Pääosassa on Lev Vygotski (1896–1934), jonka tuberkuloosisairaana kirjoittama tuotanto tuli laajemmin länteen vasta 1962, kun Thought and Language julkaistiin englanniksi. Egosentrisen puheen tulkinnasta hän kiisteli Jean Piaget’n kanssa. Wood, Bruner ja Ross nimesivät rakennustelineen (1976), Edwin Hutchins tutki komentosillan navigointia ja hajautettua kognitiota (1980-luku, Cognition in the Wild, 1995), ja Daniel Wegner nimesi yhteismuistin. Jean Laven ja Etienne Wengerin Situated Learning (1991) esitteli viisi tapausta jukatanilaisista kätilöistä laivaston varastonhoitajiin ja lihanleikkaajiin. Lopussa: kuusi käytännön ohjetta – muun muassa teline vai työväline, perehdytyksen nimilista osaamisena ja oikeaa työtä uudelle työntekijälle jo ensimmäisenä päivänä. Kinkereiltä koodiin – 12-osainen sarja oppimisen historiasta. Käsikirjoitus ja juonto: Torsti Helenius. Jaksosivu, lähteet ja lisämateriaalit: koputus.fi

  3. 13 Sept

    6. Pään sisällä

    Behaviorismi kieltäytyi katsomasta pään sisään. Kognitiivinen käänne teki sen, ja siellä paljastui työmuisti – pieni, lyhyt ja hämmästyttävän herkästi täyttyvä. Jakso avaa työmuistin ja pitkäkestoisen muistin eron, tarkkaavaisuuden pullonkaulan, mieltämisyksikön (kansainvälisesti chunk), sisäisen mallin (mental model) sekä kognitiivisen kuormituksen teorian (cognitive load). Kylmä avaus vie 1940-luvun Cambridgeen, jossa Frederic Bartlettin yksikkö tutki Spitfiren ohjaamoa väsyneen lentäjän kokeissa. Kenneth Craik esitti sisäisen mallin ajatuksen (The Nature of Explanation, 1943), Colin Cherry rakensi dikoottiset kuuntelukokeet (1953) ja Donald Broadbent kokosi tarkkaavaisuuden suodatinmallin (1958); Neville Moray osoitti nimen vetävän huomion (1959). George Millerin The magical number seven, plus or minus two (1956) johti Alan Baddeleyn ja Graham Hitchin työmuistimalliin (1974). John Swellerin kognitiivisen kuormituksen teoria (1988) selittää, miksi valmiiksi ratkaistu esimerkki opettaa aloittelijaa paremmin kuin sokkona ratkaistava tehtävä. Lopussa: neljä ohjetta – muun muassa miksi hyvä diaesitys on tyhjempi kuin sinun diaesityksesi. Kinkereiltä koodiin – 12-osainen sarja oppimisen historiasta. Käsikirjoitus ja juonto: Torsti Helenius. Jaksosivu, lähteet ja lisämateriaalit: koputus.fi

  4. 6 Sept

    5. Koirat, kyyhkyt ja palkkiot

    Kun oppimista alettiin mitata laboratoriossa, päähenkilöiksi valikoituivat koira, kissa ja kyyhkynen. Jakso avaa behaviorismin peruskäsitteet: ehdollisen refleksin, vaikutuksen lain (law of effect), operanttiehdollistumisen ja käyttäytymisen muovaamisen (shaping). Erityisen sitkeä on vaihteleva suhdeaikataulu (variable ratio schedule), jonka varaan peliautomaatti ja moni sovelluksen ilmoitus on rakennettu. Punnittavana myös yliperusteluvaikutus (overjustification effect). Reitti kulkee Ivan Petrovitš Pavlovin Pietarin laboratoriosta noin vuodelta 1903 (Nobel 1904) Edward Thorndiken ongelmalaatikkokokeisiin (Animal Intelligence, 1898) ja B. F. Skinnerin operanttikammioon. Skinner kehitti opetuskoneen (The Science of Learning and the Art of Teaching, 1954) ja sota-aikana kyyhkysohjatun ohjuksen. Saman ajatuksen oli keksinyt jo Sidney Pressey 1920-luvulla. Yliperusteluvaikutuksesta on kiistelty 1970-luvulta lähtien, ja meta-analyysit ovat päätyneet vastakkaisiin tuloksiin. Lopussa: viisi käytännön ohjetta – muun muassa älä panttaa palautetta, aloita pienestä askeleesta, palkitse suunta äläkä lopputulosta, ja varo pelillistämästä työtä, jota ihmiset tekivät jo mielellään. Kinkereiltä koodiin – 12-osainen sarja oppimisen historiasta. Käsikirjoitus ja juonto: Torsti Helenius. Jaksosivu, lähteet ja lisämateriaalit: koputus.fi

  5. 30 Aug

    4. Tehtaan kello

    Kansakoulu ei syntynyt tehtaan mallista vaan luostarista. Jakso käsittelee koulun rakenteellista perimää: kellonlyömiä, lukujärjestystä, ikäluokkia ja arviointia. Avattavina käsitteinä ovat monitoriaalinen opetus eli vuoro-opetus (kansainvälisesti monitorial system), oppivelvollisuus, opetussuunnitelma ja seminaarikoulutus. Mukana ovat Andrew Bell ja Joseph Lancaster vuoro-opetuksen kehittäjinä, Fredrik Suuri Preussin kouluasetuksen (1763) takana sekä Johan Vilhelm Snellman kansansivistysajattelun puolestapuhujana. Kylmä avaus vie benediktiiniläisluostariin noin vuonna 530: Benedictuksen sääntö määrää vuorokauden jaon, äänimerkin ja myöhästyjän julkisen häpeän – yli tuhat vuotta ennen kansakoulua. Suomen käänteessä on Uno Cygnaeus (1810–1888), joka tutustui Euroopan seminaareihin (1858), perusti Jyväskylän opettajaseminaarin (1863) ja teki käsityöstä kansakoulun oppiaineen. Kansakouluasetus säädettiin toukokuussa 1866 keskellä nälkävuosia; oppivelvollisuus tuli 1921. Brittiläinen Ken Robinson popularisoi tehdaskoulukritiikin animaatiollaan 2010. Lopussa: neljä käytännön ohjetta työelämään – muun muassa aikataulun kunnioittaminen, muurahaisen koputus palautteena ja Cygnaeuksen kädet töihin -periaate. Kinkereiltä koodiin – 12-osainen sarja oppimisen historiasta. Käsikirjoitus ja juonto: Torsti Helenius. Jaksosivu, lähteet ja lisämateriaalit: koputus.fi

  6. 23 Aug

    3. Kirjapaino ja kinkerit

    Miten Suomi nousi 1800-luvun lopulla maailman lukutaitoisimpien maiden joukkoon ilman kattavaa koululaitosta ja oppivelvollisuutta? Jakso avaa Gutenbergin typografisen painamisen, reformaation kansankielisen tekstin, kinkerit lukukuulusteluina ja rippikirjan oppimisen tietojärjestelmänä. Käsitteinä avataan ulkoluvun ja sisäluvun ero sekä oppimisen mittaaminen läsnäolon sijasta osaamisen arviolla – kysymys, jonka Turun piispa Johannes Gezelius vanhempi ratkoi jo 1660-luvulla. Reitti kulkee Erfurtin anekirjeestä 22. lokakuuta 1454 (varhaisin päivätty typografinen painate) Mikael Agricolan Se Wsi Testamenti -teokseen (1548) ja Gezeliuksen oppikirjaan Yxi paras lasten tawara (1666), josta otettiin uusia painoksia yli sadan vuoden ajan. Vuoden 1686 kirkkolaki velvoitti seurakunnat opettamaan lukemaan – ei kirjoittamaan; 1880-luvulla lukutaitoisia oli noin 98 prosenttia yli kymmenvuotiaista, mutta kirjoitustaitoisia vain kolmetoista. Mukana ovat myös Johannes Trithemiuksen De laude scriptorum (kirjoitettu 1492, painettu 1494) ja Vienan Karjala kirkkolain ulkopuolella, missä Arhippa Perttusen runolaulu säilyi. Lopussa: mitä 1600-luvun rippikirja opettaa nykyisten oppimisjärjestelmien mittareista. Kinkereiltä koodiin – 12-osainen sarja oppimisen historiasta. Käsikirjoitus ja juonto: Torsti Helenius. Jaksosivu, lähteet ja lisämateriaalit: koputus.fi

  7. 16 Aug

    2. Kysymisen taito

    Sokrates ei kirjoittanut riviäkään eikä perustanut koulua, mutta hänen menetelmänsä – kysyminen, kunnes vastaus hajoaa – on koulutuspuheen viljellyin käsite. Jakso avaa sokraattista metodia, umpikujaan päättyvää dialogia (kreikaksi aporia), luokkahuoneen IRE-kaavaa (initiation–response–evaluation) ja opettajan odotusaikaa. Mukana ovat sofistit ammattiopettajina, Platonin varhaiset dialogit sekä keskiaikainen väittely – disputatio – Pierre Abélardin Sic et non -kokoelmasta Turun akatemian väittelypäiviin. Esimerkit kulkevat Ateenan oikeussalista vuodelta 399 eaa. (Platon, Apologia ja Menon 82b–85b: orjapoika ja neliö) 1900-luvun luokkahuoneisiin: Romiett Stevens laski Columbian yliopistossa noin 400 opettajakysymystä päivässä (1912), Graesser ja Person osoittivat kahdenkeskisen tukiopetuksen kysymystiheyden noin 240-kertaiseksi (American Educational Research Journal, 1994), ja Mary Budd Rowen mittauksissa opettajan odotusajan venyttäminen kolmeen sekuntiin muutti vastausten laatua ratkaisevasti. Lopussa: kolme käytäntöä työhön ja perehdytykseen – muun muassa Abélardin ristiriitainen aineisto oppimateriaalina ja päivittäinen kysymys, johon ei tiedä vastausta. Kinkereiltä koodiin – 12-osainen sarja oppimisen historiasta. Käsikirjoitus ja juonto: Torsti Helenius. Jaksosivu, lähteet ja lisämateriaalit: koputus.fi

  8. 9 Aug

    1. Nuotion ääressä

    Miten oppiminen ja opettaminen syntyivät ihmiselle? Jakso käsittelee opettamisen evoluutiota, luonnollista pedagogiikkaa ja suullisen perinteen muistitekniikoita – muun muassa katsekontaktia ja vauvapuhetta oppimissignaaleina, Michael Tomasellon räikkämekanismia (kansainvälisesti cumulative culture) sekä kalevalamittaa muistin tukirakenteena. Esimerkit ulottuvat surikaattien opettamisesta poikasilleen (Thornton & McAuliffe, Science 2006) tandemkulkeviin muurahaisiin (Franks & Richardson, Nature 2006), Kalaharin savanneilta Vienan Karjalan runonlaulaja Arhippa Perttusen nuotiolle. Mukana György Gergely ja Gergely Csibra (luonnollinen pedagogiikka), Tim Caro ja Marc Hauser (opettamisen kolme kriteeriä eläinkunnassa) sekä Milman Parry ja Albert Lord (suullinen kaavakieli). Lopussa: mitä tämä tarkoittaa työssä oppimiselle ja perehdytykselle 2020-luvulla. Kinkereiltä koodiin – 12-osainen sarja oppimisen historiasta. Käsikirjoitus ja juonto: Torsti Helenius. Jaksosivu, lähteet ja lisämateriaalit: koputus.fi

  9. Trailer

    Traileri: Oppimisen historia kahdessatoista jaksossa

    Miksi ihminen on ainoa laji, joka opettaa tahallaan? Ja miksi jokainen sukupolvi on ollut varma siitä, että seuraava ei enää osaa mitään? Kinkereiltä koodiin on kahdentoista jakson sarja oppimisen ja opettamisen historiasta - nuotiolta ja runonlaulajilta Sokrateen kautta kansakouluun, opetuskoneisiin ja tekoälyyn. Kuivaa huumoria ja yllättäviä yksityiskohtia. Jaksot ovat noin puolen tunnin mittaisia, ja jokainen päättyy kinkerikysymykseen. Juontaa Torsti Helenius. Ensimmäinen jakso ilmestyy pian, laita sarja seurantaan.

  • 1 Trailer
    8 Episodes

Trailer

About

Miten ihminen on opettanut toista ihmistä? Nuotiolta kinkereille, kansakoulun mustalta taululta koodiin ja tekoälyyn. Kinkereiltä koodiin kertoo oppimisen ja opettamisen historiasta, pedagogiikasta ja kognitiotieteestä – surikaateista runonlaulajiin ja algoritmeihin. Jokainen jakso päättyy kinkerikysymykseen. Vastaaminen ei ole pakollista. Uusi jakso sunnuntaisin kello 10. Juontaja Torsti Helenius

Information

  • Creator
    Torsti Helenius
  • Years Active
    2026
  • Episodes
    9
  • Rating
    Clean
  • Copyright
    © Torsti Helenius
  • Show Website
    Kinkereiltä koodiin