Kirjarovio

Tomi Antila ja Timo Hännikäinen

Kirjarovio on Tomi Antilan (Kosminen Ääni- podcast) ja Timo Hännikäisen ( Kiuas Kustannus) kirjallisuusaiheinen, asiantunteva, ainutlaatuinen ja syvälle menevä kulttuuripodcast.

  1. #21 - Varjojen ylistys

    4 JAN

    #21 - Varjojen ylistys

    Jun’ichirō Tanizaki on yksi 1900-luvun merkittävimmistä japanilaisista kirjailijoista, jonka tuotannon kautta modernin Japanin kulttuurinen itseymmärrys on pitkälti muotoutunut. Hänen pitkä uransa ulottuu keisarillisen Japanin viimeisistä vuosikymmenistä sodanjälkeiseen aikaan, ja hänen teoksensa kulkevat näiden murrosten mukana kokemuksellisella ja esteettisellä tasolla. Tässä Kirjarovion jaksossa keskitymme Tanizakin tunnetuimpaan esseeteokseen "Varjojen ylistys", vuodelta 1933. Kyse ei ole romaanista eikä järjestelmällisestä estetiikan teoriasta, vaan esseestä, jossa japanilaisen ja länsimaisen modernin välistä jännitettä tarkastellaan arkisten ja konkreettisten ja välillä banaalienkin esimerkkien kautta. Valo ja pimeys, arkkitehtuuri, käyttöesineet, ruoka, astiat, ruumis, iho, arjen tilat ja jopa käymälät muodostavat Tanizakille tavan jäsentää kulttuuria materiaalien ja käytäntöjen tasolla. Tanizaki ei vastusta modernisaatiota sinänsä eikä esitä paluuta menneisyyteen. Hän hyväksyy modernin elämän peruuttamattomana tosiasiana, mutta kysyy, mitä tapahtuu esteettiselle ja kokemukselliselle ulottuvuudelle silloin, kun ympäristö muokataan yksinomaan tehokkuuden, hygienian ja maksimaalisen näkyvyyden ehdoilla. Miksi hämäryys, epäsuoruus ja varjo ovat monissa kulttuureissa toimineet merkityksen säilyttäjinä eikä puutteina. Millä ehdoilla hitaus, vaimeus ja vaikeasti mitattavat, mutta merkitykselliset kokemukset lakkaavat olemasta kulttuurisia voimavaroja ja muuttuvat ongelmiksi, jotka halutaan poistaa näkyvyyden ja hallinnan nimissä, varjoista välittämättä? Tervetuloa Kirjarovion pariin.

    2h 33m
  2. 06/05/2025

    # 17 - Dystopiat kirjallisuudessa

    Tässä Kirjarovion 17. jaksossa perehdymme erilaisiin dystopioihin kirjallisuudessa. Dystopiat eivät ole pelkkiä synkkiä tulevaisuusvisioita, eivätkä vain kirjallisuuden lajityyppejä, vaan kulttuurisia diagnooseja – tapoja kartoittaa yhteiskunnan kollektiivista alitajuntaa. Dystopiaromaanit eivät ole pelkästään tulevaisuuden painajaisia – ne ovat aikansa ilmapuntareita, peilejä, joiden säröt paljastavat nykyhetken syvimmät pelot.Dystopian ytimessä on ajatus siitä, että jokin ihmisyyden tavoittelema hyvä muuttuu vääjäämättä irvikuvakseen, ja juuri siksi se on niin hyytävä: se näyttää meille itsemme siinä valossa, johon emme haluaisi katsoa. Se osoittaa meille, kuinka herkästi ihanteistamme tulee painolasteja ja miten helposti kauneimmatkin pyrkimyksemme muuttuvat tyhjiksi rituaaleiksi.Mikä meissä kaipaa järjestystä niin paljon, että suostumme vapauden myymiseen? Mikä meissä pelkää kaaosta enemmän kuin yksilöllisyyden menetystä? Mikä meissä toivoo, että jokin ulkopuolinen voima ottaisi vastuun – vaikka tietäisimme, mitä se meille maksaisi?Tässä Kirjarovion 17. jaksossa perehdymme erilaisiin dystopioihin kirjallisuudessa. DISCLAIMER: Tässä Kirjarovion episodissa kärsimme hieman teknisistä ongelmista ja se myöhästyi useamman päivän. Suuret pahoittelumme siitä. Tomin USB-hubi aiheutti hieman päänvaivaa, sillä leikkurin alle joutui kohta, missä herran mikki lakkasi toimimasta täysin.

    2h 5m
  3. #16 - Yukio Mishima

    31/03/2025

    #16 - Yukio Mishima

    Yukio Mishima (1925–1970) oli yksi 1900-luvun kiistanalaisimmista ja kiehtovimmista kulttuurihahmoista – kirjailija, esseisti, näytelmäkirjailija, näyttelijä, kehonrakentaja, traditionalisti ja itsemurhan koreografi. Hän ei ainoastaan kirjoittanut teoksia, vaan rakensi elämänsä taideteokseksi, jonka huipennus oli rituaali-itsemurha – estetiikkaa, politiikkaa ja henkilökohtaista myyttiä yhdistävä loppunäytös. Tässä jaksossa sukellamme Mishiman maailmaan Paul Schraderin elokuvan Mishima: A Life in Four Chapters hengessä. Emme pyri kattavaan elämäkerralliseen esitykseen tai yksittäisten teosten mikroskooppiseen analyysiin – se olisi sekä mahdotonta että Mishiman hengen vastaista. Sen sijaan etenemme neljän teeman kautta, jotka valottavat Mishimaa hahmona, eleenä, ilmiönä. Nämä neljä näytöstä – Kauneus, Kirjoittaminen, Näytteleminen ja Performanssi, sekä Miekka ja Sivellin – muodostavat meidän oman versiomme Mishiman kokonaistaideteoksesta, Gesamtkunstwerkista… Mishima oli täynnä ristiriitoja: hän vastusti Japanin länsimaistumista mutta janosi länsimaista hyväksyntää. Hän puolusti perinteisiä arvoja mutta hänen kirjallisuuttaa ilmestyi Japanin Playboyssa. Hänen tuotantonsa on yhtä aikaa konservatiivista ja camp-henkistä, ylevää ja performatiivista, raivokasta ja rauhoittunutta. Hänen novelleissaan nuoret kuolevat myyttisten ihanteiden tähden – tai antautuvat ostettavaksi ruumiiaan urheiluautojen tähden. Mishimalle kirjoittaminen ei ollut tapa jäsentää maailmaa vaan keino haavoittaa sitä. Tämä jakso on myös peili: Mishimaa ei voi ymmärtää ilman katsetta itseen. Mikä meissä kaipaa kauneutta, joka ansaitsee tulla tuhotuksi? Mikä meissä halveksii maailmaa, jossa keisari on pelkkä symboli ja halu kaupallistettu? Mikä meissä haluaisi rakentaa temppelin ja polttaa sen itse?

    3h 22m

About

Kirjarovio on Tomi Antilan (Kosminen Ääni- podcast) ja Timo Hännikäisen ( Kiuas Kustannus) kirjallisuusaiheinen, asiantunteva, ainutlaatuinen ja syvälle menevä kulttuuripodcast.

You Might Also Like