Tervetuloa, tervemenoa Siirtolaisuusinstituutti

Wallah, veli, kieli on aina muutoksessa, eikä suomi ole poikkeus. Tämän jakson myötä paiskaamme roskikseen normin siitä, että joka iikka oppii, rakastuu ja työskentelee yhdellä kielellä kehdosta hautaan. Totuus on monikielisempi. Mutta miten monikielisyys ja maahamuutto vaikuttavat suomen kieleen ja sen kehitykseen? Suomea lapsena oppinut koomikko Mebe kertoo kokemuksella, mikä ihmetytti kieltä opiskellessa. Suomalaiset ovat myös itse maahanmuuttajia ja vieneet kielen mukanaan maailmalle. Mitä kielimuotoja siitä syntyi?

Jaksossa käytettyjä lähteitä:
Siirtolaisuusinstituutin arkisto
Kainun institutti / Kvensk institutt: Kainulaiset eli kväänit
Jönsson-Korhola, Hannele & Lindgren, Anna-Riitta: Monena suomi maailmalla

Andersson, Paula ja Kangassalo, Raija: Suomi ja meänkieli Ruotsissa

Tervala-Pirskanen, Johanna: Mariskoja, klaaraa, paellaa ja sangriaa - espanjansuomen pöytä on katettu 

Helsingin Sanomat: 

Maailmankieli suomi

Helsingissä puhutaan jo toista sataa kieltä – tunnistatko, mitä naapurisi puhuu?

Yle: 

Keminsaamen kieli katosi satoja vuosia sitten, ja nyt sitä koetetaan palauttaa vanhoja materiaaleja ja mielikuvitusta käyttäen

Tänään on kveenien kansallispäivä

Tiedätkö, mitä ovat kläppi, maapruuki ja fiskus? Suomesta Norjaan muuttaneiden kveenien kieli sinnittelee parin tuhannen puhujan voimin

Kielikello: 

Saisinko puhua suomea?

Puhu suomea! Oppijan kielestä ja kielipolitiikasta

Meänkieli, yksi Ruotsin vähemmistökielistä

Harri Sinkko, erikoistutkija / Helsingin kaupunki
Koneen säätiö: Myytti yhden kulttuurin Suomesta ruokkii rasismia
Humboldt-Universität zu Berlin: Linguistic innovation in Kiezdeutsch
Tilastokeskus: 

Ulkomaalaistaustaiset

Muuttoliike

Virtaranta, Pertti: Amerikansuomen sanakirja

Tässä jaksossa ei tyrmätä kaikkia kaupunkeja – ainoastaan liian isot. Onko tiivis suurkaupunki muka aina ekologinen? Ja mitä järkeä on keskittää hallinto ja kulttuuri yhteen isoon pääkaupunkiin? Jatkuvasti kehittyvä ja kasvava kaupunki kuulostaa automaattiselta kehityskululta, mutta sitä se ei ole. Kun urbanisoituminen harmittaa, mutta maaseudullekaan ei kannata palata, mitä jää vaihtoehdoksi?

Jaksossa käytettyjä lähteitä:
Helsingin kaupunki: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2021–2060
Valtioneuvoston tiedotteet:

Kestävä kaupungistuminen edellyttää liikkumisen, asumisen ja rakentamisen päästöjen vähentämistä 

Suuret raideliikennehankkeet olisivat huomattavia investointeja ja niiden vaikutukset monipuolisia

Helsingin kaupunginarkisto: 

Helsingin kaupunginhallituksen mietinnöt n:o 31 1929 

Suur-Helsingin asemakaavaehdotus 1918

Uudenmaan liitto: Uusmaalaisen aluesuunnittelun vuodet 1946–2006
HS: Lääkelaitos pakkosiirrettiin Kuopioon, vain kolme ihmistä muutti ja kymmenet irtisanoutuivat – HS kertoo, kuinka poliitikot ajoivat viraston tuhon partaalle
Yle: 

Pitkä kiista ohi – Fimea jatkaa usealla paikkakunnalla, pääpaikaksi hallitus määräsi Kuopion

Myytti tiiviistä ekokaupungista – eli kertomus siitä miten ajatusharhasta tuli vallitseva totuus

Maahanmuuttokeskustelussa korostuvat turvapaikanhakijat ja pakolaiset, vaikka he ovat vain muutama prosentti Suomessa asuvista ulkomaalaisista. Suurin ulkomaalaisryhmä Suomessa ovat nimittäin virolaiset – pitäisikö heistä puhua enemmän? Tataareja taas on pidetty maahanmuuton menestystarinana, mutta totuus on monimutkaisempi. Menneisyydestä löytyy niin kohuja kuin Venäjän varjo. Miksi virolaiset ja tataarit ovat jääneet maahanmuuttokeskustelussa näkymättömiin – vai ovatko sittenkään?

Jaksossa käytettyjä lähteitä:
Elmgren, Ainur: Visual Stereotypes of Tatars in the Finnish Press from the 1890s to the 1910s
Elmgren, Ainur: “Our Secret Weapon”: Minority Strategies of the Finnish Tatars 1880–1945
Ståhlberg, Sabira: Tatarerna – Finlands osynliga minoritet 
Lagerspetz, Mikko: Suomen virolaiset – vähemmistö, väestöryhmä, vai jotakin muuta?
Hanski, Jari: Juutalaisvastaisuus suomalaisissa aikakauslehdissä ja kirjallisuudessa
Telve, Keiu: Pendelöinnin vaikutus lähisuhteisiin Suomessa työskentelevien 
virolaismiesten esimerkin mukaan
Kaasik-Krogerus, Sigrid: Kuvia perhepiiristä? Viron ja Suomen suhteiden esittäminen tiedotusvälineissä
Kährik, Anneli ja Tiit Tammaru / Tuglas-seura: Virolaiset Suomessa
Politiikasta: Viro100: Virolaiset Suomessa
Iso Numero: Työmaa Suomessa, sydän Virossa
Helsingin uutiset: Virolaisten määrä väheni Helsingissä roimasti –  tämä on yksi syy
Ely-keskus: Kotona Suomessa - Selvitys maahanmuuttajien rekrytoimisesta
Maahanmuuton tilastot 2021: Ennätysmäärä haki oleskelulupaa työn perusteella
Sisäministeriö: Pakolainen pakenee vainoa kotimaassaan

Ulkosuomalaiset ovat kirjava sakki, johon mahtuu niin Suomen kansalaisia kuin sukupolvien takaa perittyä suomalaisuutta. Osalle Suomi on ahdasmielinen ja ikävä paikka, osa haikailee jo takaisin. Mutta miksi sekä ennen että nyt juuri vähemmistöjen edustajia on häipynyt kotimaasta? Ja miten suomalaisuutta ylläpidetään ulkomailla – riittääkö ruisleipä, vai tarvitaanko järeämpiä konsteja? 

Jaksossa käytettyjä lähteitä:
Hovi, Tuomas; Tervonen, Miika; Latvala-White, Heidi: Muuttuva ulkosuomalaisuus : Kyselytutkimus maastamuutosta ja ulkosuomalaisuudesta
Lindberg, Hanna: Kohti sivistystä - suomenruotsalaisten kuurojen maastamuutto Ruotsiin 1900-luvun loppupuolella
Tervonen, Miika & Leinonen, Johanna: Vähemmistöt muuttajina: Näkökulmia suomalaisen muuttoliikehistorian moninaisuuteen
Kielikello: Äidinkieli muilla mailla
Ulkosuomalaisparlamentin 10. istunnon päätöslauselmat 

Tuhannet suomalaiset kyllästyivät kotimaahan oloihin ja lähtivät perustamaan ihannesiirtokuntia ulkomaille. Erityisen uuttera ihannesiirtokuntien eli utopioiden johtohahmo oli inkerinsuomalainen Matti Kurikka, joka perusti peräti kolme utopiaa satakunta vuotta sitten. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että utopioiden mailla olikin joskus jo väkeä – alkuperäiskansaa.

Miten tuosta noin vain voi perustaa toisten maille oman yhteiskunnan? Onko kolonialismista haittaa, jos ei halua vahingoittaa ketään tai tarkoita pahaa? Jaksossa kuullaan asiantuntijoiden lisäksi arkistopätkiä suomalaisutopioiden myöhemmiltä vuosilta.

Oikaisu: Lannistumaton-kirjan mukaan Matti Kurikka kuoli Yhdysvalloissa Connecticutissa, ei Rhode Islandilla, kuten jaksossa mainitaan. 

Jaksossa käytettyjä lähteitä:
Peltoniemi, Teuvo: Kohti parempaa maailmaa
Leinonen, Johanna: Finnish Utopian Communities, Historiographies, and Shapes of Settler Colonialism
Hollsten, Laura ja Tuori, Salla: Avoin ja vapaa kaikille, varsinkin eurooppalaisille
Saikku, Mikko: Utopians and utilitarians: Environment and Economy in the Finnish-Canadian Settlement of Sointula
Suodenjoki & al.: Lannistumaton: Matti Kurikan haaveet ja haaksirikot kolmella mantereella
- Heimo, Anne: Sosialistisia pyrkimyksiä Etelän ristin alla
- Salmesvuori, Päivi: Näytelmät naisten asialla: Aili ja Äärimmäisessä talossa
- Salmi-Nikander, Kirsti: Haaveilijan kaksi kuolemaa
Perttu Häkkinen -radio-ohjelma/Yle: Suomalaiset utopiat osa 2: Sointula ja Emmaus
Siirtolaisuusinstituutin arkisto

Podcastin on Siirtolaisuusinstituutille tuottanut Jaksomedia.

Suomessa väki vanhenee ja pakkautuu kaupunkeihin, mutta jonkun se maaseutu olisi kuitenkin pidettävä hengissä. Se joku voi olla maahanmuuttaja – mutta millaisilla ehdoilla? Jaksossa matkustetaan maaseudulle ja selvitetään asiaa perinpohjin eettisiä kysymyksiä sivuuttamatta. Äänen saavat niin asiantuntijat kuin maahanmuuttaneet. 
Jaksossa käytettyjä lähteitä:
Kuntaliitto: Väestöennuste 2019-2040: Väestökato on voimakkainta pienissä kunnissa
Tilastokeskus: Maahanmuuttajat väestössä
Yle: Närpiön kiskontatapaus siirtyy syyttäjälle 
MATILDE
EVA: Näin maahanmuutto pelastaa Suomen

Podcastin on Siirtolaisuusinstituutille tuottanut Jaksomedia.