Karon Grilli

Karo Hämäläinen
  • 0,0 (0)
  • INVESTISSEMENT
  • CHAQUE SEMAINE

Sijoittajan superfoodia! Suomalaista sijoittajaa kiinnostavat vieraat grillattavana keskiviikkoisin.

  1. -4 J

    #85. Kuinka sijoitat, Lippo Suominen?

    OP:n päästrategi Lippo Suominen seuraa työkseen maailmantalouden liikkeitä sijoittajan näkökulmasta. Millainen hän itse on sijoittajana? "Osakepoiminta ei ole vahvuuksiani", Suominen myöntää. Osakesijoituksista hyviksi ovat usein osoittautuneet sellaiset pitkään salkussa olleet kohteet, joista "ei ole kuvitellut sen kummempaa" niitä ostaessa. "Olen makromies. -- Annan muiden hoitaa osakevalinnan ja valitsen vain markkinan." Suomisen salkussa rahastot ovat siten hallitsevassa osassa. Vanhastaan salkussa on myös yksittäisiä osakkeita, mutta uudet sijoitukset ovat kohdistuneet rahastoihin ja etf:iin. Lippo Suomisen ensimmäinen osakesijoitus oli Neste, jota hänen isänsä osti hänelle yhtiön listautuessa Helsingin pörssiin marraskuussa 1995. Sittemmin Neste yhdistyi Fortumiin, joka myöhemmin jakautui Fortumiksi ja Nesteksi Oiliksi eli nykyiseksi Nesteeksi. "Sekä paras että huonoin sijoitukseni on Neste", Suominen sanoo. Viimeaikaisista sijoituksista hän nostaa esiin esimerkiksi Intian ja Pohjoismaat.

    38 min

  2. 4 FÉVR.

    #84. Parempaa tuottoa kuin pörssistä, metsäsijoittaja Mika Venho?

    "Metsäsijoittajan nimellistuotto 2000-luvulla on ollut keskimäärin 8,7 prosenttia vuodessa", metsäsijoittaja Mika Venho sanoo. "Pitäisin sitä aika kilpailukykyisenä." Tuollaisilla tuotoilla haastetaan vakavasti osakemarkkinoiden pitkän aikavälin tuottoluvut, mutta sijoittajan ei parane tuudittautua odottamaan vastaavia hintamurskajaisia jatkossa. Kuusi prosenttia voi olla realistisempi keskiarvo-odotus. Keskimääräisen tuoton ympärillä aktiivinen metsäsijoittaja voi kuitenkin parantaa omaa tuottoaan merkittävästikin. Puuta kannattaa myydä silloin, kun sen hinta on syklin hyvässä vaiheessa. Metsänhoitotöiden oikea-aikaisuudella edistetaään puuston laatua ja tukkipuusaantoa – ja niin edelleen. Mika Venho muistuttaa myös ostohetken tärkeydestä. ”Ostohinta ratkaisee tulevat tuotot.” Se ei tarkoita pelkästään oston ajoittamista sellaiseen hetkeen, jolloin metsätilojen hinnat ovat matalalla, vaan myös sitä, että ostaessa pyrkii samaan enemmän kuin mistä maksaa. Venhon mukaan yksi systemaattinen väärinhinnoittelu liittyy siihen, että hinnat tapaavat keskiarvoistua: hyvästä metsästä pyydetään vähemmän kuin pitäisi, huonosta maksetaan enemmän kuin pitäisi. Mika Venho itse vaihtoi osakesijoitukset metsään ja on tehnyt metsäsijoittamisesta itselleen ammatin. Hänen perustamansa Suomen Sijoitusmetsät toimii metsäsijoittajien apuna tilakaupoissa ja pitää yllä hintarekisteriä. Yhtiöryppäästä löytyy myös yhteismetsä ja yhteismetsätilojen kauppapaikka. Jaksossa käsitellään monipuolisesti metsäsijoittamisen lainalaisuuksia ja keinoja altistaa itsensä metsäomaisuusluokan tuotoille. Yhteistyössä: Suomen Sijoitusmetsät Metsänhaltijan Yhteismetsä: https://metsanhaltija.fi/ Suomen Sijoitusmetsät: https://sijoitusmetsat.fi/

    1 h 15 min

  3. 28 JANV.

    Sijoittamisen psykologia – Laatusijoituskoulu, osa 4

    ”Vaikka analyysi olisi täydellistä, tulokset jäävät helposti saamatta, jos oma käyttäytyminen sotkee sen. Moni tietää teoriassa mitä pitäisi tehdä – mutta ei pysty tekemään sitä käytännössä”, Laatusijoituskoulun yliopettaja Riku Pennanen Sifteristä sanoo. Karon Grillin ja Sifterin yhteisen neliosaisen Laatusijoituskoulun päätösoassa keskustellaan sijoittamisen psykologiasta ja tyypillisistä virheistä, joihin sijoittajat sortuvat. Jos pystyy karsimaan omasta käyttäytymisestään pahimmat virheet, sen luulisi kaiken järjen mukaan olevan helppo tapa parantaa sijoitustuottoja. Arvosijoittamisen isä, nuoren Warren Buffettin idoli Benjamin Graham sanoi, että sijoittajan suurin ongelma ja jopa suurin vihollinen, on sijoittaja itse, siis hänen toimintansa. Yksi tyypillisistä virheistä on hyvän yhtiön myyminen liian aikaisin ja huonoissa yhtiöissä pysyminen liian kauan. Tätä pyrkii taklaamaan klassinen sijoitusohje: ”Katkaise tappiot, anna voittojen juosta” kuuluu klassinen sijoitusohje. ”Vaikka ohje kuulostaa helpolta, sitä on vaikea noudattaa. Tutkimusten mukaan tappio ihmisestä pahemmalta kuin vastaava voitto tuntuu hyvältä. Eli me reagoimme tappioihin emotionaalisesti paljon voimakkaammin kuin voittoihin”, Riku Pennanen sanoo. Laatusijoittajan voisi ajatella olevan suojassa joiltakin yleisiltä sijoitusvirheiltä. Laatusijoittaminen eli laadukkaiden liiketoimintojen ostaminen ja pitkäaikainen omistaminen, on omiaan ohjaamaan huomiota pois osakekurssista, ja juuri osakekurssin muutokset ja markkinatunnelmien heiluminen ovat omiaan aiheuttamaan sijoittajille kalliita käyttäytymisvirheitä. ”Pitkäjänteinen laatusijoittaja ostaa liiketoiminnan tuloksia, ei osakehinnan muutoksia. Kurssien heilunta on väistämätöntä, mutta pitkällä aikavälillä tuloskasvun suunta ratkaisee”, Pennanen muistuttaa. Laatusijoituskoulun oppikirja ja luentomuistiinpanot on ladattavissa maksutta osoitteesta: sifterfund.com/koulu Yhteistyössä: Karon Grilli x Sifter 0:00 Alku 1:35 Suomalaisten suurin sijoitusvirhe 3:33 Markkinan tuotto vs. sijoittajan tuotto 4:46 Myyminen liian aikaisin 16:04 Kallilla ostamisen pelko 26:50 FOMO eli paitsijäämisen pelko 29:47 Hypesyklit 39:05 Lyhyen aikajänteen ajattelu 39:39 Putoaviin puukkoihin tarttuminen 51:44 Jakson yhteenveto

    57 min

  4. 21 JANV.

    Tunnusluvut ja analyysi – Laatusijoituskoulu, osa 3

    Liiketoiminnan laadukkuus näkyy yhtiön tunnusluvuissa. Siksi laatuyhtiöitä voi haarukoida tunnuslukujen avulla. Laatusijoituskoulun kolmannessa osassa keskitytään niihin. Kun indeksejä työkseen laativa MSCI määrittelee laatuindeksiensä koostumusta, mittareina ovat toteutunut korkea oman pääoman tuotto, vakaa tuloskasvu vuodesta toiseen ja matala velkaantuneisuus. ”MSCI:n laatuindeksin mittarit kuvaavat laatua eri suunnista: korkea oman pääoman tuotto eli ROE kertoo kannattavuudesta, vakaa tuloskehitys ennustettavuudesta ja matala velkaantuneisuus turvallisuudesta, että laatu ei perustu velkavipuun. Yhdessä ne muodostavat varsin osuvan kokonaisuuden”, Laatusijoituskoulun yliopettaja Riku Pennanen Sifteristä sanoo. Jos Pennasen pitäisi valita kaikista mahdollisista tunnusluvuista yksi laatusijoittajan käyttöön, hän ottaisi sijoitetun pääoman tuoton eli ROICin. Lyhenne tulee englannin kielen sanoista ”return on invested capital”. ”Sijoitetun pääoman tuotto kertoo, kuinka monta senttiä yhtiö tekee vuodessa jokaista liiketoimintaan sidottua euroa kohden. Se lasketaan yksinkertaistettuna jakamalla operatiivinen tulos sillä pääomalla, joka on kiinni bisneksessä – eli omalla pääomalla ja korollisella velalla”, Pennanen taustoittaa. Osakkeiden poimiminen pelkästään tunnuslukujen perusteella ei ole kovin järkevää, sillä yksittäiset seikat ja jopa käytössä olevan data-aineiston virheet voivat heilutella listan järjestystä. Monen muun sijoittajan tapaan myös Sifter käyttää tunnuslukuja seulontaprosessin alkuvaiheessa. Seulonnalla valitaan kiinnostavimmat yhtiöt, joita varsinaisesti ryhdytään analysoimaan. Laatusijoituskoulun oppikirja ja luentomuistiinpanot on ladattavissa maksutta osoitteesta: sifterfund.com/koulu Yhteistyössä: Karon Grilli x Sifter 0:00 Alku ja tärkein tunnusluku 6:54 MSCI:n laatutunnusluvut 8:45 ROA 9:26 ROCE 11:35 Sifterin seulontatunnusluvut 13:06 Bruttokate 16:42 Liiketulos 19:14: ROIC 20:37 Kassavirta 22:54 TSMC esimerkkinä laatuyhtiön tunnusluvuista 25:49 Nettovelka 32:07 Arvostus 40:30 Laadullinen yhtiöanalyysi 42:21 Yritysjohdon laatu 48:02 Jakson yhteenveto

    51 min

  5. 14 JANV.

    Vallihauta – Laatusijoituskoulu, osa 2

    Kilpailuetua kutsutaan sijoituskielessä vallihaudaksi, sillä samoin kuin linnaa suojaava vallihauta kilpailuetu suojaa yhtiötä kilpailijoidensa hyökkäyksiltä. Kielikuva toimii myös siinä mielessä, että ihannetapauksessa vallihauta on sekä syvä että leveä eli sekä estävä että kestävä. Karon Grillin ja laatusijoittamiseen erikoistuneen Sifterin Laatusijoituskoulun toisessa osassa käsitellään vallihautaa. Yhtiöillä on useita keinoja hankkia itselleen kilpailuetua. Selvimpiä tilanteita ovat monopolit, mutta monopoliyhtiöihin liittyy usein lainsäädännöllisiä eli poliittisia riskejä. Valtiovalta saattaa esimerkiksi asettaa monopoliyhtiölle korkeimman tuottotason ja rajoittaa siten hinnoittelua. Yksi pehmeältä tuntuva mutta käytännössä toimiva kilpailuetu on kustannusrakenne, joka voi olla seurausta esimerkiksi mittakaavasta, prosessiosaamisesta, sijainnista tai teknologisesta ylivoimasta. ”Yhdysvaltalainen noutotukkuyhtiö Costco on erinomainen esimerkki skaalaeduista kilpailuetuna. Sen koko, ostovoima ja jäsenyyspohjainen malli tukevat toisiaan tavalla, jota kilpailijoiden on vaikea kopioida. Yleisesti ottaen skaalaedut voivat olla erittäin vahva kilpailuetu – mutta vain silloin, kun ne ovat pysyviä ja rakenteellisia, eivät pelkkää suurta kokoa”, Laatusijoituskoulun yliopettaja Riku Pennanen Sifteristä sanoo. Laatusijoituskoulun oppikirja ja luentomuistiinpanot on ladattavissa maksutta osoitteesta:sifterfund.com/koulu Yhteistyössä: Karon Grilli x Sifter 0:00 Alku 3:30 Korkeat alalletulon esteet 8:07 Laaja laitekanta 11:00 Korkeat vaihtokustannukset 16:16 Oppimiskäyrä 19:14 Skaalaedut 22:16 Verkostovaikutukset 24:40 Brändi 42:22 Kilpailuedun kestävyys 46:16 Vallihaudan vahvistaminen

    56 min

  6. 7 JANV.

    Mitä on laatusijoittaminen? – Laatusijoituskoulu, osa 1

    Laatusijoittaminen tarkoittaa sijoittamista laadukkaisiin yhtiöihin. Siinä missä tyypillinen arvosijoittaja katsoo ensisijaisesti osakkeen arvostusta, laatusijoittajaa kiinnostaa ennen muuta yhtiön liiketoiminta. Karon Grillin ja laatusijoittamiseen erikoistuneen Sifterin yhteisessä Laatusijoituskoulussa pureudutaan pintaa syvemmälle tähän tutkitusti tuottavaan sijoitustyyliin. Laatusijoituskoulu ilmestyy neljässä osassa tammikuun 2026 aikana. Tässä ensimmäisessä osassa selvitetään, mitä laatusijoittaminen on ja kuinka sijoitusmaailman näkyvät persoonat ovat soveltaneet laatusijoitustyyliä omassa sijoittamisessaan. ”Akateeminen tutkimus osoittaa varsin selvästi, että kannattavat yhtiöt ovat tuottaneet pitkällä aikavälillä keskimääräistä paremmin. Robert Novy-Marxin tutkimus ’Quality – the Other Side of Value’ on yksi vahvimmista näyttöistä tästä”, Laatusijoituskoulun yliopettaja Riku Pennanen Sifteristä sanoo. ”Historiallisesti sijoittajat ovat yliarvioineet kasvun pysyvyyden ja aliarvioineet tasaista, kannattavaa liiketoimintaa. Laatusijoittaminen nojaa juuri tähän havaintoon.” Laatusijoittaminen on pärjännyt erityisen hyvin silloin, kun markkinoilla myrskyää. Vastaavasti euforisina jaksoina, jolloin tarina- ja kasvuosakkeet ovat suosiossa, se on jäänyt jälkeen. Osin tämä selittyy sillä, että laatuyhtiöiden osakekurssit ovat tavanneet heilua vähemmän kuin markkinat yleisesti. ”Laatusijoittaminen ei toimi kaikissa kriiseissä samalla tavalla. Yksittäiset sijoitustyylit voivat jäädä yleisindekseistä jälkeen pitkiäkin aikoja”, Pennanen muistuttaa. Maailman tunnetuin sijoittaja, vuodenvaihteessa Berkshire Hathawayn ruorin seuraajalleen jättänyt Warren Buffett aloitti uransa kovan linjan arvosijoittajana, mutta tutustuttuaan Charlie Mungeriin hän ymmärsi liiketoiminnan laadun merkityksen. Loppu onkin osakesijoittamisen historiaa. Laatusijoittajaksi Buffett asemoituu usein toistetulla lausahduksellaan, jonka mukaan on parempi ostaa erinomaista yhtiötä kohtuullisella hinnalla kuin kohtuullista yhtiötä erinomaisella hinnalla. Laatusijoituskoulun luentomuistiinpanot ja oppikirja Pitkän tähtäimen laatusijoittaminen on ladattavissa maksutta Sifterin sivuilta osoitteesta: sifterfund.com/koulu Yhteistyössä: Karon Grilli x Sifter Warren Buffett: "The Superinvestors of Graham-and-Doddsville":https://business.columbia.edu/insights/chazen-global-insights/superinvestors-graham-and-doddsville0:00 Alku1:25 Mitä on laatusijoittaminen?4:25 MSCI:n laatukriteerit7:47 Akateeminen tutkimus laatusijoittamisesta11:38 Miksi laatusijoittaminen toimii?24:26 Warren Buffett laatusijoittajana31:11 Cliff Asness34:33 Joel Greenblatt36:39 Terry Smith ja Christopher Hohn38:35 Summaus

    41 min

  7. 31/12/2025

    #83. Karon salkun vuosi 2025

    Kuinka vuosi 2025 kohteli grillinpitäjän salkkua? Mitkä olivat salkun eniten nousseet osakkeet, entä mitkä laskivat eniten? Jakson jälkimmäisen osan muodostaa loka-joulukuun 2025 ostojen ja myyntien läpikäynti. Osakerivien määrä lisääntyi listautumisten myötä, mutta rahastojen määrä väheni. 0:00 Alku1:07 Vuoden 2025 tuotto4:04 Korkorahastokaupat7:50 Salkun parhaiten tuottaneet osakkeet ja etf:t 202520:28 Salkun huonoiten tuottaneet osakkeet 202525:43 Kaupat lokakuusta joulukuuhun 202549:07 Osakerivien kehitys

    55 min

  8. 17/12/2025

    #82. Ennusteet vuodelle 2026

    Vuodenvaihteen lähestyessä varainhoitajat ja analyysitalot laativat kilvan arvioita tulevan vuoden kehityksestä. Miltä ennusteet näyttävät ja ennen kaikkea mitä niistä voi päätellä, vai voiko mitään? Entä kuinka osui grillinpitäjän vuosi sitten valitsema sinappi ja sen perustelut? Jakson lopussa grillinpitäjä nostaa esiin kolme poimintaa kuluneen pörssivuoden varrelta. 0:00 Alku 1:49 Business Insiderin keräämät S&P 500 -ennusteet 7:12 Ennusteet kertovat nykyhetkestä 19:26 Grillinpitäjän vuoden takaiset uumoilut vuodesta 2025 22:16 Kommentointi ja arvioita tulevasta 27:17 Mahdollinen AI-kupla ei ole arvostuskertoimissa 31:33 Arvopaperin salkkukisa ja osakevalinnat 43:16 Kryptoholdingyhtiöt 47:35 "Vuoden hullutus" OP-Pitkäaikaissalkku 51:51 Listautumismyyntien ongelmakohdat, case Posti ja Framery Arvopaperin salkkukisa (Arvopaperin tilaajille): https://www.arvopaperi.fi/uutiset/a/a6ad015f-18c4-4dbb-9b94-221b0033c6ef

    1 h 2 min
Tout afficher (95)

À propos

Sijoittajan superfoodia! Suomalaista sijoittajaa kiinnostavat vieraat grillattavana keskiviikkoisin.

Informations

  • Création
    Karo Hämäläinen
  • Années d’activité
    2023 - 2026
  • Épisodes
    95
  • Classification
    Tous publics
  • Copyright
    © Karo Hämäläinen
  • Site web de l’émission
    Karon Grilli

Vous aimeriez peut‑être aussi