Tervettä skeptisyyttä

Pauli Ohukainen
  • 0.0 (0)
  • SCIENCE

Eväitä kriittiseen ajatteluun terveystiedon maailmassa! Tule mukaan tutkimaan filosofian, tieteen ja paremman ajattelun yhteyksiä tutkija Pauli Ohukaisen johdolla. Miten ajatella kriittisesti? Miten asioita voidaan tietää? Miksi tiede on erilainen tapa tuottaa tietoa, kuin monet muut, ja miten sitä voidaan ymmärtää paremmin? Miksi filosofia on tärkeää? Ohjelmassa on vieraana Suomen johtavia asiantuntijoita, joiden kanssa asioita käsitellään perusteellisesti.

Episodes

  1. JAN 1

    Jakso 12: KMT 1 (Kysy Mitä Tahansa) - vastauksia seuraajien kysymyksiin

    Tässä jaksossa laitellaan purkkiin ensimmäinen podivuosi 2025 ja Pauli vastailee kuulijoiden kysymyksiin: 1.Paulin triathlon -treeni. Yleistä muistelua kestävyysharjoittelusta nälän kasvaessa syödessä. Tarkoituksena puhua laajemmin Paulin sitoutumiseen tiede- ja tutkimuspohjaiseen terveyteen noudattamalla omia oppejaan. 2. Autofagia. Paasto on kuuma puheenaihe somen pyörteissä, ja moni on kuullut puhuttavan autofagiasta, eli solujen ”itsesyönnistä” terveyttä edistävänä mekanismina. Näille ei kuitenkaan ole kovin uskottavaa näyttöä, syynä mm. seuraavat tutkimukset, joita käsitellään: A randomized controlled trial to isolate the effects of fasting and energy restriction on weight loss and metabolic health in lean adults https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34135111/ Impact of Intermittent Fasting and/or Caloric Restriction on Aging-Related Outcomes in Adults: A Scoping Review of Randomized Controlled Trials https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/38276554/ The effect of fasting or calorie restriction on autophagy induction: A review of the literature  https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30172870/ Effects of Intermittent Energy Restriction Compared with Those of Continuous Energy Restriction on Body Composition and Cardiometabolic Risk Markers - A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials in Adults https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/37827491/ 3. Siemenöljyt. Myöskin somessa kovasti puhuttava teema. Ei kuitenkaan syytä huoleen, koska, mm: Association of dietary, circulating, and supplement fatty acids with coronary risk: a systematic review and meta-analysis https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24723079/ Dietary linoleic acid and risk of coronary heart disease: a systematic review and meta-analysis of prospective cohort studies https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25161045/ Biomarkers of dietary omega-6 fatty acids and incident cardiovascular disease and mortality: an individual-level pooled analysis of 30 cohort studies https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC6582360/ Reduction in saturated fat intake for cardiovascular disease https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32827219/

    1h 54m

  2. JAN 1

    Jakso 11: Argumentointi, logiikka ja looginen argumentointi (Panu Raatikainen)

    Ad hominem, olkinukke ja kalteva pinta. Monet ovat kuulleet puhuttavan yleisistä argumentointivirheistä. Mutta ovatko ne oikeasti käyttökelpoisia, ja miten argumentoinnin ja logiikan tutkijat niihin suhtautuvat? Ja mitä se logiikka muuten on? Näihin asioihin pureudutaan toistamiseen filosofian professori Panu Raatikaisen kanssa. Hän on paitsi tieteenfilosofian (kts aikaisempi jakso nro 7 ”Tieteen ja epätieteen rajalla), myös argumentoinnin ja logiikan ammattilainen. Sisällysluettelo: Panun esittely Teoreettinen filosofia ja logiikan asema filosofian kentässä Logiikka tieteenä vs arkijärki Mitä on looginen pätevyys? Totuus vs päättelyn muoto Muodollinen ja epämuodollinen logiikka Argumentaatio epämuodollisena logiikkana Mikä on argumentti? Perusteiden ja johtopäätöksen suhde Hyvän argumentin kriteerit Argumentti vs selitys Argumentaatio vs riitely Totuuden tavoittelu vs voittamisen logiikka Sofismi ja manipuloiva puhe Markkinointi, politiikka ja näennäisargumentaatio Taustaoletusten merkitys väittelyssä Yhteinen todellisuuspohja argumentaation edellytyksenä Loogiset normit vs ihmisten todellinen päättely Kognitiiviset vinoumat ja päättelyvirheet Yksilön ajattelu vs ryhmässä tapahtuva järkeily Argumentaatio sosiaalisena prosessina Yleisimmät argumentaatiovirheet Ad hominem Olkinukke Kaltevan pinnan virhepäätelmä Auktoriteettiin vetoaminen Todistustaakka Näytön puutteen argumentti Milloin henkilöön kohdistuva kritiikki on relevanttia? Asiantuntijuus ja luottamus tieteellisessä keskustelussa Formaalin logiikan suhde matematiikkaan Logiikka tietojenkäsittelytieteen perustana Algoritmit ja looginen päättely Turing ja laskennallisuuden käsite Loogisten järjestelmien rajoitukset Argumentaatiotaitojen opettaminen käytännössä Argumentaatio arjen päätöksenteossa Tekoäly argumentaation tukena Tekoälyn mahdollisuudet disinformaation torjunnassa Salaliittoteorioiden psykologiset taustat Vasta-argumentoinnin rajat ja riskit Panun tutkijatausta ja urapolku Bertrand Russellin vaikutus ajatteluun Väitöskirja ja matemaattinen logiikka Siirtymä kieli- ja mielenfilosofiaan Kausaalisuus tieteenfilosofiassa Filosofinen julkaiseminen ja vertaisarviointi Tieteellisen argumentaation laatu käytännössä Julkisen keskustelun laatu ja argumentaation tulevaisuus Varovainen optimismi kriittisen ajattelun suhteen

    3h 29m

  3. JAN 1

    Jakso 10: Vauvatieteen perusteet (Lotta Immeli)

    Vauvat ovat ihmeellisiä ja ihania. Vähän myös mystisiä ja voivat aiheuttaa epävarmuutta, varsinkin uusissa vanhemmissa; miksi vauva itkee? Miksi vauva ei itke yhtä paljon kuin muut? Kasvaako hän normaalia vauhtia? Miten imetys onnistuu? Pitäisikö ottaa avuksi vyöhyketerapia? Siitä kun on se yksi tutkimuskin… Onneksi hätä ei yleensä ole tämän näköinen. Vauvat ovat varsin kirjava joukko pieniä ihmisiä, aivan kuin aikuisetkin. Tässä jaksossa vierailee lastentautien erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Lotta Immeli, jonka kanssa keskustellaan paitsi vauvoista yleensä, myös vauvatutkimuksen perusteista. Jaksosta saat paljon hyödyllistä tietoa, millä voit laittaa monenlaiset vauvojen terveyttä koskevat väitteet oikeaan mittakaavaan. Sisällysluettelo: Lotan esittely Vauvoissa näkyvät evoluution jäljet Synnynnäiset refleksit Vauvojen erilaisuudet ilmenevät jo heti Temperamentti vauvasta aikuisuuteen Vauvojen kyky hallita aikuisia Söpöyden biologinen merkitys Vauvojen tuoksu ja feromonit Söpöyden kulttuurinen merkitys Söpöysaggressio Vauvan ja ympäristön yhteys Vauvatutkimuksen perushaasteet Perustarpeiden prioriteetti ja suositusten vahvuus Vauvatutkimuksen etiikka Muuttunut käsitys kivusta Vauvan itkun eri merkitykset (Mielen sopukoissa) Satunnaistaminen vauvatutkimuksissa Sokkouttaminen ja plasebovaikutus vauvatutkimuksissa Erilaiset plasebovaikutukset (Pekka Louhiala) Neurologinen plasebo Tilastollinen plasebo Vauvojen käytöksen ja reaktioiden tulkinta tutkimuksissa Hoivavaikutus Aivojen varhainen kehitys ja kriittiset kehitysvaiheet Yksilöllinen variaatio hermoston kypsymisessä Perimän ja ympäristön vuorovaikutus varhaislapsuudessa Hoidon vaikutus stressinsäätelyyn ja hermoston kehitykseen Kosketuksen neurobiologinen merkitys Katsekontakti ja varhainen vuorovaikutus Kiintymyssuhteen biologinen perusta Turvallinen vs turvaton kiintymys Pitkäaikaisvaikutukset mielenterveyteen ja stressinsietoon Varhaisen hoivan yhteys myöhempään terveyteen Vanhemmuuden kuormitus ja riittävän hyvä vanhemmuus Yhteiskunnan vastuu perheiden tukemisessa Neuvolajärjestelmä varhaisen tuen rakenteena Riskitekijöiden tunnistaminen varhaisesti Ylisuojelevuus vs tarpeellinen suoja Itsesäätelyn kehityksen tukeminen Uni, vuorokausirytmi ja hermoston palautuminen Itkun normaali vaihtelu ja tulkinnan vaikeus Vauvan somaattisten oireiden tulkinta Kasvun ja kehityksen normaalivaihtelu Milloin poikkeama on poikkeama? Mittaamisen rajat vauvatutkimuksessa Pitkittäistutkimusten merkitys Kausaalipäätelmien vaikeus varhaiskehityksessä Eläinmallit vs ihmisvauvat Yleistettävyyden ongelmat vauvatutkimuksessa Digitaaliset mittarit ja uudet tutkimusmenetelmät Vanhempien havainnot tutkimusdatan lähteenä Tutkimustiedon kääntäminen hoitosuosituksiksi Näytön asteet vauvalääketieteessä Tutkimuksen ja kliinisen työn välinen jännite Yksilöllinen hoito vs populaatiotason suositukset Lääketieteellinen medikalisaatio vauva-arjessa Turhan hoidon riskit Hoitamatta jättämisen riskit Vanhempien huolen kohtaaminen kliinisessä työssä Sosiaalisen median vaikutus vanhempien huoletietoisuuteen Terveydenhuollon viestintävastuu Pelon ja tiedon ero vanhempien päätöksenteossa Asiantuntijuuden rajat ja epävarmuuden sietäminen Tutkimustiedon hitaus verrattuna arjen päätöksiin Lasten terveyden tutkimuksen tulevaisuuden suuntia

    3h 12m

  4. JAN 1

    Jakso 9: Maanpuolustusta paremmalla ajattelulla (Panu Moilanen)

    Terveysaiheet ovat pullollaan mis- ja disinformaatiota. Mutta se on iso puheenaihe myös kansainvälisessä- ja turvallisuuspolitiikassa. Pitääkö siis olla ekspertti kaikessa? Onneksi ei, koska valtiollinen disinformaatio toimii hyvin samanlaisten periaatteiden mukaan, kuin kaikki muukin. Siispä myös suojautumiskeinot ovat hyvin samanlaiset - ja kaikki alkaa siitä, että hahmotetaan ilmiön kokonaisuus. Tässä meitä auttaa kognitiivisen turvallisuuden asiantuntija, yliopistolehtori Panu Moilanen. Hänen kanssaan keskustellaan valtiollisesta informaatiosodankäynnistä, sen määritelmistä ja tutkimuksesta. Puhumme kansallisesta, kognitiivisesta turvallisuudesta ja resilienssistä; miten kansakuntana voimme suojautua esim. Venäjän informaatiosodankäynniltä? Jakso on toteutettu yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa, missä Panu opettaa. Aiheeseen liittyviä kursseja voi opiskella JYU:n avoimesta kurssitarjonnasta, osoitteesta:  jyu.fi/taydenna-osaamistasi Sisällysluettelo: Panun esittely Turvallisuusympäristön muutos ja teknologian rooli Turvallisuus- ja strateginen analyysi tieteenalana Kognitiivinen turvallisuus käsitteenä Kognitiivinen sodankäynti jatkumona informaatiosodankäynnille Ajatteluun vaikuttaminen sodankäynnissä Mielipiteiden, arvojen ja asenteiden muokkaaminen Kognitio toiminnan taustalla Hybridivaikuttaminen käsitteenä Informaatiosodankäynti osana hybridivaikuttamista Hybridivaikuttaminen Suomen kontekstissa Sisäisen hämmingin ja epäluottamuksen luominen Suurvaltatoimijat hybridivaikuttamisen taustalla Narratiivit ja toistuvat viestikehykset vaikuttamisen välineinä Uskottavuuden arviointi ja propagandan tunnistaminen Naton ja Ukrainan narratiivit esimerkkinä Toiston vaikutus ajatteluun Kognitiivinen resilienssi yksilö- ja yhteiskuntatasolla Järjestelmien kehämäinen kehittäminen Resilienssin vahvistaminen turvallisuustekijänä Kognitiivisen turvallisuuden mittaaminen Operationalisoinnin haasteet yhteiskuntatieteissä Käsiteanalyysin merkitys uudella tutkimusalueella Sisällönanalyysi ja verkostoanalyysi tutkimusmenetelminä Sosiaalisen median rooli tutkimuksessa Yhteiskunnalliset näkökulmat: valta, identiteetit ja ideologiat Monitieteisyys kognitiivisen sodankäynnin tutkimuksessa Yksilön ajattelu vaikuttamisen kohteena Ajattelun ja käyttäytymisen suhde Vaikuttamisen eettiset ja demokraattiset kysymykset Keskustelun kooste ja kognitiivisen turvallisuuden tulevaisuuden haasteet

    2h 13m

  5. 11/06/2025

    Jakso 8: Lihastutkimuksen tutkimusta (Juha Hulmi)

    Kaikki tietävät, että painojen nostelu kehittää lihasvoimaa ja -kokoa. Mutta mitä se tarkoittaa, kun lihas kasvaa? Tuleeko meille silloin lisää lihassoluja, vai kasvavatko solut kokoaan? Miten tällaista asiaa ylipäätään voidaan tutkia? Näihin asioihin vastauksia antaa Jyväskylän yliopiston liikuntafysiologian professori Juha ”Lihastohtori” Hulmi. Hänen kanssaan sukelletaan syvälle lihas- ja voimatutkimuksen syövereihin. Jakso on tehty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa; käythän kurkkaamassa heidän kaikille avoimen opetustarjonnan, missä myös Juha Hulmi on opettajana: https://www.jyu.fi/fi/avoin-yliopisto/avoimen-yliopiston-opinnot Keskustelun aiheita: Juhan esittely Liikuntafysiologian määrittely ja tutkimuksen ulottuvuudet, Juhan omat tutkimusalueetMitä on lihaskasvu, ja mikä sen aiheuttaaLihaskasvun kiistakysymys: solujen kasvu vai monistuminen?Lihaksen ja lihassolun pituus ja rakenneLihasten perinnölliset sairaudet ja syöpäErilaiset lihassolut ja miten niiden eroja voidaan tutkiaVanha tieto soluista vahvistunut uusilla menetelmilläLiikuntafysiologian tieteellisen tiedon tuottamisen arvo ja historiallinen jatkumoMihin lihastutkimusta ylipäätään tarvitaanTieteen löytämät lihaskasvun-, ja voiman tärkeimmät aiheuttajat treenin kannalta ja teoriassaMiten tutkimukseen nojaava tieto auttaa sopeutumaan vaihteleviin elämän olosuhteisiin ja ruokavalioihinKestävyyskunnon kehittämisen rinnasteisuus voiman kehittämiseenTutkimustiedon soveltaminen käytäntöön; yksilölliset erot vs ryhmien keskiarvotValmentamisen näkökulma; teorian ja käytännön yhteensovittaminenNäkökulma molekyyli- ja solubiologiasta; miten solut saadaan ”treenaamaan” laboratoriossaLihaskasvun mekanismien tutkiminen solumaljassaMekanismien soveltaminen käytäntöön, ja sen rajoitukset, esimerkkejä ravintolisistä (leusiini, BCAA) ja hormoneistaViimeisimpiä havaintoja lihasmuistin tutkimuksesta, ja miten vaikuttaa Juhan omaan elämään

    2h 34m

  6. 11/06/2025

    Jakso 7: Tieteen ja epätieteen rajalla (Panu Raatikainen)

    Tässä podcastissa on puhuttu paljon tieteestä, mutta vielä ei ole ehditty mennä perusasioiden äärelle; mitä tiede ylipäätään on? Tässä jaksossa keskustelemme filosofian professori Panu Raatikaisen kanssa tieteenfilosofiasta. Miten tiede määritellään? Miten tuohon määritelmään on päästy, ja mitä on ollut ennen nykymuotoista tiedettä? Ketä ovat olleet tärkeimmät tieteenfilosofit ja mikä on ollut heidän keskeinen anti alan edistämiseen? Miten voidaan erotella tiede pseudo- ja ei-tieteestä? Mitä merkitystä tuolla erottelulla on? Keskustelun aiheita: Panun esittelytVoidaanko tiede määritellä lyhyesti?Mitä on tieteenfilosofia ja miten se eroaa muista filosofian osa-alueistaTieteenfilosofian historialliset juuretAristoteleen, ja varhaisten instituutioiden rooli tiedon vartijoinaHistoriallisia lääkinnän merkkihenkilöitä (Galenos, Hippokrates, Semmelweiss) ja perinteiset opit ruumiin nesteistäEsitiede ja kypsät tieteetFysiikka esimerkkinä kypsästä tieteenalastaEsitieteen tunnuspiirteet, suolistomikrobitutkimusKatsaus keskeisiin tieteenfilosofeihin 1: PopperVääräksi osoittaminen (falsifikaatio) tieteen kriteerinäKatsaus keskeisiin tieteenfilosofeihin 2: KuhnTieteelliset paradigmatKolesterolitutkimuksen eteneminen paradigman vaihdoksenaKatsaus keskeisiin tieteenfilosofeihin 3: Lakatosh ja tutkimusohjelmatKolesterolitutkimus esimerkkinä tutkimusohjelmastaMiksi parempi tieteenfilosofian ymmärrys auttaa ymmärtämään hyviä ja huonoja argumentteja tieteellistä tietoa vastaanEdistyvät ja taantuvat tutkimusohjelmatValoeetteri, flogistoni, mannerlaatat, hyppivät geenit ja aurinkokunnan rakenne esimerkkeinä tieteen etenemisestäDemarkaatio-ongelma: tieteen erottaminen pseudotieteestäEvoluutioteoria vs luomisoppi -kiista herätyksenä demarkaation tärkeydestäRyväskäsitteet ja tarkkojen määritelmien vaikeusHomeopatia malliesimerkkinä pseudotieteestäUudempia pseudotieteitä ja yhdistävät piirteet: älykäs suunnittelu, ilmastonmuutoksen- ja holokaustin kieltäminen (Hanssonin lista)Pseudotieteen kaksi yleistä muotoa: valtavirran tieteen hyväksyminen/kieltäminen; esimerkkejä ilmasto- ja kolesterolitutkimuksestaLiika kriittisyys, psykologiset tekijät ja kriittisen ajattelun häiriintyminen vastarannan kiiskeilyn taustallaEpäilyksen kylväminen pseudotieteen levittämisessä; tupakka- ja öljy-yhtiöiden toiminta, valtiollinen disinformaatio, rokotteiden vastustusTieteenfilosofisen kielen valjastaminen väärinkäytöksiinInternet ja sosiaalinen media vs tieteelliset lehdet keskustelun fooruminaPakohuoneet esimerkkinä ryhmäajattelustaPseudotieteellisen ajattelun vaarat: rokotevastaisuus, lysenkolaisuus, ilmasto- ja AIDS-denialismiNobelistit pseudotieteen edistäjinöVastuu demarkaatiosta; median ja yksilöiden rooli”Ihme-argumentti”

    2h 35m

  7. 11/06/2025

    Jakso 6: Systeemilääketieteen verkostoissa (Johannes Kettunen)

    Systeemilääketiede ei ole sieltä perinteisimmästä lääketieteen tutkimuksen päästä; mitä se siis on? Tähän vastaa Oulun yliopiston professori Johannes Kettunen, jonka kanssa keskustellaan mm. ihmisen genetiikasta ja sen tutkimuksesta, biologisten järjestelmien monimutkaisuudesta, luonnon satunnaistamista tutkimuksista, syy-yhteyksien selvittämisestä geenitiedon perusteella, ja biopankkien hyödyntämisestä. Jakso on toteutettu yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. Keskustelun aiheita: Johanneksen esittelyMitä on genetiikka ja miten sitä tutkitaanGenetiikan lyhyt historiaMinkälaista on tutkijoiden käyttämä geenitietoMitä on systeemilääketiedeSysteemin eri kerrokset; mitä erilaisia osia elävään järjestelmään kuuluu ja mistä niistä tietoa saadaanMiten geeni- ja veriarvotietoa käytetään sairauksien ymmärryksessäMendeliaanisesti satunnaistetut tutkimukset; miten väestötasolla tutkitaan syy-yhteyksiäKolesterolit geneettisen- ja MR-tutkimusten kohteena: hyvää kolesterolia ei oleGeenitieto lääketutkimuksen apunaGeenitutkimus osana kolesterolitutkimuksen historiaaMihin kaikkiin muihin aiheisiin geenitutkimus taipuu ja miksi; suurten biopankkien merkitysVälilevyn pullistuma systeemilääketieteen tutkimuskohteenaAlkoholin ja tupakoinnin terveellisyys - epidemiologia ja genetiikkaMakuaistin genetiikka ja tutkimuskohteetGeenit ja koulutus; luonto satunnaistaa ihmiset opiskelemaan enemmän ja vähemmänMR-tutkimusten rajoitukset ja tulkitsemisen vaikeus, väärän tiedon tulvaLaadukkaiden MR-tutkimusten tunnistaminenTieteenfilosofinen näkökulma MR-kirjallisuuden haasteisiinGeneettiset riskipisteytykset, geenien ja ympäristön vuorovaikutus elämän aikanaGeenitutkimuksen tulevaisuuden näkymiäYleisiä väärinkäsityksiä liittyen geenitietoon ja -tutkimukseenBiopankkitutkimukset ja haitallisten tai hyödyttömien lääkekohteiden tunnistaminenJohanneksen matka kemististä systeemilääketieteen professoriksi

    2h 39m
  8. Jakso 5: Selkoa Somesta (Salla-Maaria Laaksonen)

    06/08/2025

    Jakso 5: Selkoa Somesta (Salla-Maaria Laaksonen)

    Sosiaalisen median vaikutukselta tuntuu olevan lähes mahdotonta välttyä. Mutta kuinka vaikuttava se oikeastaan onkaan? Ja miten tätä vaikutusta ylipäätään voidaan tutkia? Näihin vastauksia antaa sosiaalisen median tutkija Salla-Maaria Laaksonen, jonka kanssa keskustellaan perusteellisesti mm. Seuraavista aiheista: Sosiaalisen median tutkimisen työkalutSosiaalisen median tutkimuksen rahoitus ja vinoutumisen riskitSomejättien rooli tiedon jakajinaVanhan mallin Twitterin rooli keskeisenä tiedonlähteenäSomealustojen rankingSosiaalisen median kuplat; faktat ja väärinkäsityksetKoko informaatiokentän laajuus ja kuplien merkitys osana sitäInformaatioverkostojen rakenne ja termistöKlusterit omien sisäisten todellisuuksien muodostajana irrallaan muusta todellisuudestaLuottamuskriisi yhdistävänä tekijänä kirjaville klustereilleUskonnolliset lahkot sosiaalisina klustereinaYhteiskunnallinen-, poliittinen- ja affektiivinen polarisaatioTunnereaktioiden merkitys somesisältöjen näkyvyydessäSananvapaus, moderointi ja algoritmitYritysten velvollisuudet ja bisneslogiikkaMis- ja disinformaation määritelmätMuskin sananvapausabsolutismi ja johdonmukaisuusSananvapausabsolutismin yhteensopivuus ihmisen sosiologian ja psykologian kanssaIhmisten helppo manipuloitavuus pöyristyttävällä sisällölläTunnetaidot ja kriittinen ajattelu pöyristymistä vastaanFaktantarkastuksen merkitys ja tutkimustietoModeroinnin ja faktantarkastuksen ero Muutamia keskustelussa mainittuja tutkimusviitteitä, ja missä kontekstissa mainittu: Paulin oma tutkimusprojekti Rajapinta -yhdistyksen blogissa: https://rajapinta.co/2023/03/08/ensimmainen-kuva-sosiaalisen-median-mustasta-informaatioaukosta/ X:n community notes liian hidas: https://doi.org/10.1145/3686967 Pöyristyminen misinformaation somejakojen vauhdittajana: https://doi.org/10.1126/science.adl2829 Vaikka somealustojen moderointi olisi neutraalia, poliittisen oikean laidan runsaampi misinformaatio johtaa epäsymmetrisiin sisältörajoituksiin: https://doi.org/10.1038/s41586-024-07942-8

    1h 35m
  9. Jakso 4: Katse sydämeen (Juhani Knuuti)

    05/26/2025

    Jakso 4: Katse sydämeen (Juhani Knuuti)

    Sydän- ja verisuonisairaudet ovat maailman yleisin kuolinsyy. Meille kaikille on tuttua verenpaineen ja kolesteroliarvojen seuranta, joita pidetään tärkeimpinä riskitekijöinä. Mutta mitä tietoa saamme, jos kuvaamme sydämen ja tärkeimmät valtimot suoraan? Minkälaisilla keinoilla sydäntä voidaan kuvantaa, miten se tapahtuu ja mitä se EI kerro? Mihin suuntaan sydämen kuvantamisen tieteellinen tutkimus on menossa? Näistä aiheista kertoo professori Juhani Knuuti Turun PET-keskuksesta Keskustelun aiheita: Huippututkimus, H-indeksiSydämen eri kuvantamismenetelmätMissä kuvataan Suomessa Tekniikan rajoituksetKuvantamisen riskitSäteilyn merkitys riskitekijänäSäteilyriskin suuruuden tarkan arvioinnin vaikeusHormeesisTerveyspolitiikka ja kuvantamiskapasiteetti; kuvantaminen seulonnan välineenäTieteellinen näyttö seulonnan edellytyksenäSeulonnan tuloksen vaikutus käyttäytymiseen ja elintapoihinElintapamuutosten psykologiaSepelvaltimoiden kalkkipisteytysMinkälainen näyttö muuttaisi kalkkitulkintaaKalkkeutumisen rooli sepelvaltimoplakissa ja tulehduksessaKalkkeutuminen urheilijoillaKuvantamistutkimuksen kiistat ja tärkeimmät avoimet kysymykset sekä tulevaisuuden tuuletAortan jäykkyyden vaikutus sydänlihaksen hapensaantiinAortan jäykkyyden määrittäminen kuvantamisellaFMD, verisuonten reaktiivisuus, kaulavaltimon seinämän paksuus Tulehduksen kuvantamisen uusin läpimurtoMiten lukea kuvantamiskirjallisuuttaHuippututkijan roolit arvovaltaisissa rooleissa kirjojen ja suositusten kirjoittajana

    1h 56m

  10. 05/11/2025

    Jakso 3: Kakkostyypin diabeteksen juuret (Kirsi Pietiläinen)

    Kakkostyypin diabetes on yleinen metabolinen sairaus. On yleisesti tiedossa, että kyse on elintapasairaudesta, johon liittyy verensokerin säätelyn ongelmia. Mutta mistä tauti todella johtuu? Miksi verensokeri häiriintyy diabeteksessa ja mitä seurauksia sillä on? Miksi yksi ihminen sairastuu nuorempana ja hoikempana, kun toinen pysyy terveenä pienestä ylipainosta huolimatta? Miten diabetesta voidaan ehkäistä ja hoitaa? Näistä asioista keskustelemassa lihavuus- ja diabetestutkija Kirsi Pietiläinen, joka kertoo myös työstään lääkärinä ja professorina. Keskeiset tutkimuspaperit, mistä jaksossa puhutaan: Ominous octet -malli (diabetes ja eri elinjärjestelmät) Twin Cycles -malli (juurisyynä rasvan kertyminen yli varastointikapasiteetin) Keskustelun aiheet: Diabeteksen määritelmätDiabeteksen diagnosointiInsuliiniresistenssin mekanismi (talorinnastus)Energiaylimäärä ja mitokondrioiden rooliInsuliiniresistenssin sijainti ja voimakkuus eri ajanhetkilläMaksa verensokerin säätelijänäInsuliiniherkkyys energian yli- ja alisaannissa, ja sen evoluutiobiologiaEnergiatoksisuus diabeteksen/insuliiniresistenssin juurisyynäDiabeteksen genetiikkaTwin cycles-hypoteesi, Roy TaylorLipodystrofiaRasvakudoksen energia-aineenvaihdunta diabeteksessaEktooppinen, eli väärässä paikassa oleva rasvaMaksan rasvoittuminen ja yksilöllinen vaihtelu, ja nopeusMaksa eri asioiden tuottajana, ja tuotannon ongelmat rasvoittumisessa ja insuliiniresistenssissäMitokondriot ja elintavat diabeteksen ehkäisijänäLiikunta ja ravitsemus mitokondrioiden tukenaMunuaisten rooli verensokerin säätelijänäSuolisto ja sen hormonit terveenä ja diabeteksessaKylläisyyssignaali ja sen merkitysOzempic ja muut uudet lihavuuslääkkeetAivot ja kaikkien elinten muodostama oktettiEri teorioiden vertailu ja yhdistäminenYksilöllinen vaihtelu ja teoreettinen viitekehysTutkimusten kuumat perunat ja kiistatLääkehoitojen kehitysDiabetespotilaiden yksilöllinen tunnistaminen ja kohdennettu hoitoMonimutkaisen ryhmittelyn tutkimuksen menetelmälliset haasteetDiabeteksen lääkkeetön hoitoNopean painonpudotuksen hyödyt ja haitatElintapamuutosten psykologia ja sitä tukevat yhteiskunnalliset, taloudelliset ja poliittiset tekijät

    2h 27m

  11. 05/11/2025

    Jakso 2: Mitä on kriittinen ajattelu (Tuukka Tomperi)

    Kriittisellä ajattelulla on usein negatiivinen maine. Se mielletään vikojen etsinnäksi ja yleiseksi ilon pilaamiseksi. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla, vaan kyse on yleishyödyllisestä kansalaistaidosta, missä kuka tahansa voi kehittyä paremmaksi. Jakson vieraana on kriittisen ajattelun ja kasvatustieteen tutkija, filosofi Tuukka Tomperi, jonka kanssa keskustellaan monipuolisesti kriittisen ajattelun määritelmästä, sisällöstä ja harjoittamisesta. Keskustelun toisella puoliskolla keskitytään yleisesti alan tutkimukseen ja tutkijan arkeen. Jaksossa viitataan mm. seuraaviin kirjoihin: Yuval Noah Harari - Nexus Hugo Mercier - Not Born Yesterday Keskustelun aiheita: Onko Tuukka ottanut influenssa- ja koronarokotteen -- voiko kriittinen ajattelija luottaa kollektiiviseen asiantuntijatietoon?Käyttäisiko Tuukka homeopatiaa korvatulehdukseen?Mitä tarkoittaa kriittinen ajattelu ja mitä se ei tarkoita (tieteellisestä näkökulmasta)?Kriittinen ajattelu opittavana taitonaOmien mielipiteiden vaihtaminen on vaikea prosessi / puoluepolitiikkaKriittisen ajattelun haasteet ryhmän sisällä ja puoluepolitiikassaTiedeyhteisössä testataan hypoteeseja ja koetellaan väitteitä järjestelmällisestiTiede pyrkii korjaamaan itseään toisin kuin politiikka tai uskontoDeliberatiivinen demokratia eli harkittu yhteiskunnallinen päätöksentekoKriittisyyden suhteuttaminen: suuremmille väitteille voi vaatia suurempia todisteitaKilpailevien näkemysten arvioinnissa tilisi olla molemmin puolin yhtä korkea rima (symmetrisuus)Tieteilijät ovat ihmisiä ja tekevät erehdyksiä, mutta kollektiivinen tiedeyhteisö antaa vertaiskritiikkiäHomeopatia on ongelmallinen, dogmaattinen, helposti kritisoitava pseudotiedeTiedettä toisinaan kritisoidaan historiallisista epäonnistumisista, esim talidomidin puutteellinen lääkevalvonta 80-luvun EuroopassaAjattelun moniulotteinen malli - kriittinen, luova, välittävä ajattelu (Matthew Lipman)Maalaisjärkeen vetoaminen keskustelussa voi olla ongelmaUusien uskomusten muodostaminen on helpompaa jos uusi tieto liittyy vanhaan tietoon johdonmukaisestiIhmiset ovat yksilöllisesti erilaisia ajattelijoitaSalaliittouskomuksen taustalla voi olla poikkeuksellinen ajattelutapa tai erityinen kokemusMaalaisjärki ei ole jaettua, eri ihmisillä on erilainen ’maalaisjärki’Hugo Mercier & ihmiset ovat suurelta osin resistenttejä uusille uskomuksilleKriittisyys ei ole vastustamista vaan asioiden huolellista arviointiaEmme ole tässä yhteiskunnassa riittävän harkitsevia/tutkivia/kriittisiä asenteeltammeJos vastustat jotakin uutta tietoa tunnepohjaisesti, reflektoi tunteitasi ja arvioi asiaa ensin loogisestiIhmisen omaan identiteettiin ja yhteisöön liittyvät aiheet herättävät enemmän tunteitaUskomukset voivat olla karttoja maailmassa navigointiin tai heiluteltavia lippuja oman ryhmäidentiteetin signalointiinMetakognitiivisuus itsetarkastelun apunaKriittisen ajattelun oppimisesta ja käytännön soveltamisesta tullee myöhemmin oma erillinen jaksoKriittisen ajattelun USAn filosofisen yhdistyksen konsensusmääritelmä 1990

    3h 50m

  12. 05/11/2025

    Jakso 1: Johdanto

    Tervettä skeptisyyttä on tutkija Pauli Ohukaisen luotsaama podcast, missä tarkastellaan kriittistä ajattelua, filosofiaa ja parempaa tieteen ymmärrystä pääasiassa terveyteen liittyvien aiheiden kautta. Tässä ensimmäisessä jaksossa käydään lyhyesti läpi, miten ja miksi podcast on syntynyt, sekä Paulin omaa ajattelun taustaa.

    54 min
  • 12 Episodes

About

Eväitä kriittiseen ajatteluun terveystiedon maailmassa! Tule mukaan tutkimaan filosofian, tieteen ja paremman ajattelun yhteyksiä tutkija Pauli Ohukaisen johdolla. Miten ajatella kriittisesti? Miten asioita voidaan tietää? Miksi tiede on erilainen tapa tuottaa tietoa, kuin monet muut, ja miten sitä voidaan ymmärtää paremmin? Miksi filosofia on tärkeää? Ohjelmassa on vieraana Suomen johtavia asiantuntijoita, joiden kanssa asioita käsitellään perusteellisesti.

Information

  • Creator
    Pauli Ohukainen
  • Years Active
    2025 - 2026
  • Episodes
    12
  • Rating
    Clean
  • Copyright
    © Pauli Ohukainen
  • Show Website
    Tervettä skeptisyyttä