Karon Grilli

Karo Hämäläinen
  • 0,0 (0)
  • INVESTIMENTOS
  • SEMANALMENTE

Sijoittajan superfoodia! Suomalaista sijoittajaa kiinnostavat vieraat grillattavana keskiviikkoisin.

  1. -4 DIAS

    #89. Vesibisnes tuplaksi, Kemiran Antti Salminen?

    Kemira on valmiina kasvuun. Viime vuosina kemianyhtiö on tiivistänyt liiketoimintansa ja pannut kannattavuuden kuntoon. Tase antaa liikkumavaraa. ”Olemme siinä kohdassa, että meillä on kyvykkyyttä ja resursseja tehdä kasvua – myös epäorgaanisesti”, Kemiran toimitusjohtaja Antti Salminen sanoo. ”Olemme rakentaneet itsellemme oikeuden kasvaa ja mennä uusille alueille, joilla on myös merkittävästi orgaanista kasvupotentiaalia.” Kemiran tavoitteena on keskimäärin yli neljän prosentin vuotuinen orgaaninen kasvu. Kun katsoo kolmelra viime vuodelta valuuttakurssikorjattua vertailukelpoista liikevaihtoa, Kemira ei vaikuta kasvuyhtiöltä: joka vuosi muutoksen etumerkki on ollut miinus. Etenkin viime vuoden viimeisellä neljänneksellä liikevaihto laski. Syynä oli sekä volyymien että hintojen aleneminen. ”Kuluttajatalous on heikko, ja sitä kautta veden käyttö teollisuudessa ja pakkausmateriaalien käyttö, jotka ovat meidän kaksi tärkeintä loppukohdettamme, ovat olleet pehmeitä. Sitä vastaan tässä taistellaan”, Antti Salminen sanoo. Kovimmat kasvuodotukset kohdistuvat vesiratkaisut-segmenttiin. Tavoitteena on tuplata veteen liittyvä liikevaihton määrittelemättömän ajanjakson kuluessa. Jos vesiliikevaihto kaksinkertaistuisi nyt, muun pysyessä ennallaan Kemirasta tulisi nykyisestä vajaan kolmen miljardin euron liikevaihdon yhtiöstä neljän miljardin euron liikevaihdon yhtiö. ”Meidän perusmarkkinoillamme Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ei ole valtavan suurta kasvupotentiaalia. Silloin ’veden tuplaaminen’ tarkoittaa sitä, että meidän pitää mennä vesikemian sisällä sellaisille markkina-alueille, joilla emme ole perinteisesti olleet. Sitä olemme lähteneet toteuttamaan”, Salminen sanoo. Yhteistyössä: Kemira 0:00 Alku 2:40 Vesiratkaisut kasvukärkenä 12:26 Sellubisnes 13:49 Pakkaus- ja hygieniaratkaisut 17:45 Kannattavuus on parantunut 36:34 Veden kasvu 43:40 Aasian vedenkäsittelymarkkinat 53:00 Kasvollinen pääomistaja 54:46 Osingot 57:10 Sinappi 1:00:15 Tuomio

    1 h 5 min

  2. 4/03

    #88. Minuutit miljooniksi, Fondian Timo Lappi?

    Lakipalveluyhtiö Fondian jujuna on tarjota asiakkaille ”ulkoistettua lakiosastoa”. Asiakas tekee Fondian kanssa sopimuksen tietystä kuukausittaisesta tuntimäärästä sen sijaan että ostaisi projekteja. Tällainen ”lakiosasto palveluna” -toiminta tuo Fondian liikevaihdosta suunnilleen puolet. Toisesta puolesta puolet tulee jatkuvan palvelun asiakkaiden lisätilauksista ja viimeinen neljännes muille asiakkaille tehtävistä yksittäiskeikoista. Ulkoistetun lakiosaston (LDaaS, legal department as service) -konseptilla Fondia kasvoi ja valtasi markkinaa – kunnes ei enää kasvanutkaan. Listautumisvuodestaan viime vuoteen Fondia kasvoi keskimäärin vain 4 prosenttia vuodessa. Onko Fondia menettänyt kilpailuetunsa? ”Kilpailuetu on tallella”, Fondian toimitusjohtaja Timo Lappi vakuuttaa. ”Tietojeni mukaan meidän markkinallemme ei ole ollut kauheasti tunkua.” Lappi arvioi Fondian kasvuvaikeuksien johtuneen esimerkiksi siitä, että asiakasyritykset ovat halunneet säästää ja leikanneet toistuvista kustannuksista. Hän nostaa esiin myös sen, että yleisesti vaisummassa markkinatilanteessa Fondiaa suuremmat toimistot ovat innokkaampia kilpailemaan osin samoista hankkeista, joita Fondia tekee. Aloitettuaan toimitusjohtajana vuosi sitten Lappi pani Fondian kulukuurille. Tuloksia alkoi näkyä viime vuoden viimeisen neljänneksen tuloslaskelmassa. Neljänneksen liikevoittoprosentti ylsi jo 13,5:een ja oikaistu käyttökate 18,8 prosenttiin liikevaihdosta. Fondia pyrkii ”rule of 20” -yhtiöksi: keskipitkän aikavälin tavoite on, että yhtiön liikevaihdon orgaaninen kasvuprosentti ja oikaistu käyttökatemarginaaliprosentti yhteenlaskettuna ovat vähintään 20. Tavoite täyttyisi siis esimerkiksi viiden prosentin orgaanisella kasvulla ja 15 prosentin oikaistulla käyttökatteella. Timo Lappi antaa mutkat suoriksi vetävän laskuesimerkin, jossa oletetaan 100 juristia, 200 työpäivää vuodessa ja keskituntihinnaksi 300 euroa. Karkealla laskelmalla 15 minuuttia laskutettavaa työtä päivässä toisi 1,5 miljoonaa euroa liikevoittoriville. Viime vuonna Fondian raportoitu liikevoitto oli karvan alle miljoona euroa. Yhteistyössä: Fondia 0:00 Alku 5:11 Ulkoistettu lakiosasto 16:25 Minuutit miljooniksi -laskelma 30:13 Lakipalvelualan konsolidoituminen? 35:39 Miinuksia maailmalta 43:33 Taloudelliset tavoitteet 1:02:05 Sinappi 1:11:27 Tuomio

    1 h 16 min

  3. 25/02

    # 87. Tulos tuplaksi, Loihteen Samu Konttinen?

    BLC Turvan oston myötä Loihteesta tulee kuin uusi yhtiö. Yrityskauppa kasvattaa Loihteen liikevaihtoa noin puolella, minkä lisäksi yhtiö profiloituu entistä selvemmin turvapalvelujen tarjoajaksi. Loihdetta on tavattu luonnehtia it-palveluyhtiöksi. Uudesta muodostuvasta kokonaisuudesta it-konsultoinnin osuus on vain 15 prosentin luokkaa. Loihde odottaa merkittäviä noin kolmen miljoonan euron kustannussynergioita. Ne täytyy saadakin, jotta kauppa vaikuttaisi Loihteen kannalta mielekkäästi hinnoitellulta. Kolme miljoonaa euroa on kova luku BLC Turvan historialliseen kannattavuuteen suhteutettuna. ”Uskomme, että synergiapotentiaali on hyvin realistisesti mallinnettu ja sen ulosmittaus on kohtuullisen todennäköistä”, Loihteen toimitusjohtaja Samu Konttinen sanoo. Kustannussäästöistä saatava kannattavuuden pareneminen on yksi askel. Toinen on Loihteen palveluiden levittäminen BLC Turvan asiakkaille. ”Ristiinmyyntimahdollisuudet ovat aika merkittäviä. Meidän kokonaisturvallisuustarjoomamme verrattuna BLC:hen on merkittävästi laajempi, kun otetaan mukaan kyberturvaratkaisut, verkkoratkaisut ja niin poispäin. Meillä on BLC:n asiakaskuntaan paljon tarjottavaa, jota BLC:n portfoliosta ei löydy”, Konttinen kertoo. Konttinen laskeskelee, että EBITA-tasolla karkeilla luvuilla laskettuna vanhan Loihteen 5 miljoonaa voisi muuttua synergiaetujen kairaamisen jälkeen 9 miljoonaksi. Ennen kuin kustannussäästöjä ja ristiinmyyntejä saa käyntiin, täytyy kuitenkin odottaa kilpailu- ja kuluttajaviraston päätös. KKV otti kaupan jatkokäsittelyyn. Ratkaisua odotetaan kevään aikana. Samu Konttisen edellinen vierailu Grillillä toukokuussa 2024: https://open.spotify.com/episode/2x4bZ7mJQo0WhNJUdAnEO3 Yhteistyössä: Loihde 0:00 Alku 0:58 KKV:n BLC Turva -kaupan jatkoselvitys 9:40 BLC Turvan kannattavuusparannuspotentiaali 12:36 Ristiinmyyntimahdollisuudet 18:40 Kyberturva, pilvi ja yhteydet -liiketoiminta 21:33 Jatkuvat palvelut 28:40 It-konsultointi (Data, digi ja AI) 37:05 Voisiko it-konsultoinnin myydä? 40:53 Osinko 43:30 Kannattavuus BLC Turva -kaupan jälkeen 49:30 Skaalautuvat palvelut 51:47 Sinappikysymys 55:05 Kortti 58:40 Karon tuomio

    1 h 7 min

  4. 18/02

    #86. Helsingin kuumin tekoäly-yhtiö, Wärtsilän Hanna-Maria Heikkinen?

    Wärtsilä on Helsingin pörssin kuumin tekoäly-yhtiö: tekoälybuumissa tarvittavista datakeskuksista on tullut moottorivalmistajalle nopeasti tärkeä asiakaskunta. Viime vuonna Wärtsilän Energia-segmentti sai laitetilauksia peräti 66 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Isoja datakeskuksien meneviä kauppoja on päästy kertomaan myös tämän vuoden puolella. Wärtsilän myllyt ovat ainakin aluksi datakeskusten käyttövoimanlähde, ei siis vain säätövoimaratkaisu. ”Perusvoimassa, jota datakeskuksiin tarvitaan, käyttötunnit ovat yleensä erittäin korkeat, ja meidän palveluliiketoiminnan tarve korreloi käyttötuntien kanssa. Eli näissä on erittäin merkittävä palveluliiketoiminnan mahdollisuus pitkällä aikavälillä”, Wärtsilän sijoittajasuhdejohtaja Hanna-Maria Heikkinen kertoo Karon Grillissä. Palveluliiketoiminta on konepajoille kultaa. Siinä katteet ovat yleensä muhkeat, ja luonteeltaan se on tasaisempaa kuin talouden syklien heiluttelema uuslaitemyynti. Energia-segmentin vahvasta kasvusta huolimatta Merenkulku on yhä selvästi Wärtsilän suurin segmentti. Viime vuonna Merenkulku teki 3,5 miljardin liikevaihdon, kun Energian osuus oli 2,0 miljardia euroa. Palvelut tuovat kummassakin segmentissä suuremman osan liikevaihdosta kuin laitemyynti. Siinä missä Merenkulku ja Energia viime vuonna tuottivat suurta riemua, Wärtsilän kolmas raportoitava segmentti Energian varastointi romahti näyttävästi. Kun segmentin tavoite on "matala kaksinumeroinen" orgaaninen kasvu, viime vuonna liikevaihto laski 13 prosenttia. Kun vuoden lopun tilauskanta oli peräti 36 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin, vaikeaa on tänäkin vuonna. "Markkina ei ole kadonnut. Globaalisti akkupohjainen varastointikapasiteetti kasvaa pitkällä aikavälillä. Mutta liberation dayn jälkeiset tullit ovat luoneet voimakkaan shokin, joka on vaikuttanut meidän kilpailukykyymme”, Hanna-Maria Heikkinen sanoo. Yhteistyössä: Wärtsilä0:00 Alku00:25 Mitalikahvit5:17 Datakeskusasiakkuudet14:21 Investointi Vaasaan18:00 Merenkulku / laitteet ja palvelut35:35 Energia / laitteet ja palvelut48:33 Merenkulun ja Energian kannattavuustaso54:44 Energian varastoinnin romahdus1:07:23 Sinappikysymys1:09:41 Viimeisimmät pörssisijoitukset1:16:10 Karon tuomio

    1 h 30 min

  5. 11/02

    #85. Kuinka sijoitat, Lippo Suominen?

    OP:n päästrategi Lippo Suominen seuraa työkseen maailmantalouden liikkeitä sijoittajan näkökulmasta. Millainen hän itse on sijoittajana? "Osakepoiminta ei ole vahvuuksiani", Suominen myöntää. Osakesijoituksista hyviksi ovat usein osoittautuneet sellaiset pitkään salkussa olleet kohteet, joista "ei ole kuvitellut sen kummempaa" niitä ostaessa. "Olen makromies. -- Annan muiden hoitaa osakevalinnan ja valitsen vain markkinan." Suomisen salkussa rahastot ovat siten hallitsevassa osassa. Vanhastaan salkussa on myös yksittäisiä osakkeita, mutta uudet sijoitukset ovat kohdistuneet rahastoihin ja etf:iin. Lippo Suomisen ensimmäinen osakesijoitus oli Neste, jota hänen isänsä osti hänelle yhtiön listautuessa Helsingin pörssiin marraskuussa 1995. Sittemmin Neste yhdistyi Fortumiin, joka myöhemmin jakautui Fortumiksi ja Nesteksi Oiliksi eli nykyiseksi Nesteeksi. "Sekä paras että huonoin sijoitukseni on Neste", Suominen sanoo. Viimeaikaisista sijoituksista hän nostaa esiin esimerkiksi Intian ja Pohjoismaat.

    38 min

  6. 4/02

    #84. Parempaa tuottoa kuin pörssistä, metsäsijoittaja Mika Venho?

    "Metsäsijoittajan nimellistuotto 2000-luvulla on ollut keskimäärin 8,7 prosenttia vuodessa", metsäsijoittaja Mika Venho sanoo. "Pitäisin sitä aika kilpailukykyisenä." Tuollaisilla tuotoilla haastetaan vakavasti osakemarkkinoiden pitkän aikavälin tuottoluvut, mutta sijoittajan ei parane tuudittautua odottamaan vastaavia hintamurskajaisia jatkossa. Kuusi prosenttia voi olla realistisempi keskiarvo-odotus. Keskimääräisen tuoton ympärillä aktiivinen metsäsijoittaja voi kuitenkin parantaa omaa tuottoaan merkittävästikin. Puuta kannattaa myydä silloin, kun sen hinta on syklin hyvässä vaiheessa. Metsänhoitotöiden oikea-aikaisuudella edistetaään puuston laatua ja tukkipuusaantoa – ja niin edelleen. Mika Venho muistuttaa myös ostohetken tärkeydestä. ”Ostohinta ratkaisee tulevat tuotot.” Se ei tarkoita pelkästään oston ajoittamista sellaiseen hetkeen, jolloin metsätilojen hinnat ovat matalalla, vaan myös sitä, että ostaessa pyrkii samaan enemmän kuin mistä maksaa. Venhon mukaan yksi systemaattinen väärinhinnoittelu liittyy siihen, että hinnat tapaavat keskiarvoistua: hyvästä metsästä pyydetään vähemmän kuin pitäisi, huonosta maksetaan enemmän kuin pitäisi. Mika Venho itse vaihtoi osakesijoitukset metsään ja on tehnyt metsäsijoittamisesta itselleen ammatin. Hänen perustamansa Suomen Sijoitusmetsät toimii metsäsijoittajien apuna tilakaupoissa ja pitää yllä hintarekisteriä. Yhtiöryppäästä löytyy myös yhteismetsä ja yhteismetsätilojen kauppapaikka. Jaksossa käsitellään monipuolisesti metsäsijoittamisen lainalaisuuksia ja keinoja altistaa itsensä metsäomaisuusluokan tuotoille. Yhteistyössä: Suomen Sijoitusmetsät Metsänhaltijan Yhteismetsä: https://metsanhaltija.fi/ Suomen Sijoitusmetsät: https://sijoitusmetsat.fi/

    1 h 15 min

  7. 28/01

    Sijoittamisen psykologia – Laatusijoituskoulu, osa 4

    ”Vaikka analyysi olisi täydellistä, tulokset jäävät helposti saamatta, jos oma käyttäytyminen sotkee sen. Moni tietää teoriassa mitä pitäisi tehdä – mutta ei pysty tekemään sitä käytännössä”, Laatusijoituskoulun yliopettaja Riku Pennanen Sifteristä sanoo. Karon Grillin ja Sifterin yhteisen neliosaisen Laatusijoituskoulun päätösoassa keskustellaan sijoittamisen psykologiasta ja tyypillisistä virheistä, joihin sijoittajat sortuvat. Jos pystyy karsimaan omasta käyttäytymisestään pahimmat virheet, sen luulisi kaiken järjen mukaan olevan helppo tapa parantaa sijoitustuottoja. Arvosijoittamisen isä, nuoren Warren Buffettin idoli Benjamin Graham sanoi, että sijoittajan suurin ongelma ja jopa suurin vihollinen, on sijoittaja itse, siis hänen toimintansa. Yksi tyypillisistä virheistä on hyvän yhtiön myyminen liian aikaisin ja huonoissa yhtiöissä pysyminen liian kauan. Tätä pyrkii taklaamaan klassinen sijoitusohje: ”Katkaise tappiot, anna voittojen juosta” kuuluu klassinen sijoitusohje. ”Vaikka ohje kuulostaa helpolta, sitä on vaikea noudattaa. Tutkimusten mukaan tappio ihmisestä pahemmalta kuin vastaava voitto tuntuu hyvältä. Eli me reagoimme tappioihin emotionaalisesti paljon voimakkaammin kuin voittoihin”, Riku Pennanen sanoo. Laatusijoittajan voisi ajatella olevan suojassa joiltakin yleisiltä sijoitusvirheiltä. Laatusijoittaminen eli laadukkaiden liiketoimintojen ostaminen ja pitkäaikainen omistaminen, on omiaan ohjaamaan huomiota pois osakekurssista, ja juuri osakekurssin muutokset ja markkinatunnelmien heiluminen ovat omiaan aiheuttamaan sijoittajille kalliita käyttäytymisvirheitä. ”Pitkäjänteinen laatusijoittaja ostaa liiketoiminnan tuloksia, ei osakehinnan muutoksia. Kurssien heilunta on väistämätöntä, mutta pitkällä aikavälillä tuloskasvun suunta ratkaisee”, Pennanen muistuttaa. Laatusijoituskoulun oppikirja ja luentomuistiinpanot on ladattavissa maksutta osoitteesta: sifterfund.com/koulu Yhteistyössä: Karon Grilli x Sifter 0:00 Alku 1:35 Suomalaisten suurin sijoitusvirhe 3:33 Markkinan tuotto vs. sijoittajan tuotto 4:46 Myyminen liian aikaisin 16:04 Kallilla ostamisen pelko 26:50 FOMO eli paitsijäämisen pelko 29:47 Hypesyklit 39:05 Lyhyen aikajänteen ajattelu 39:39 Putoaviin puukkoihin tarttuminen 51:44 Jakson yhteenveto

    57 min

  8. 21/01

    Tunnusluvut ja analyysi – Laatusijoituskoulu, osa 3

    Liiketoiminnan laadukkuus näkyy yhtiön tunnusluvuissa. Siksi laatuyhtiöitä voi haarukoida tunnuslukujen avulla. Laatusijoituskoulun kolmannessa osassa keskitytään niihin. Kun indeksejä työkseen laativa MSCI määrittelee laatuindeksiensä koostumusta, mittareina ovat toteutunut korkea oman pääoman tuotto, vakaa tuloskasvu vuodesta toiseen ja matala velkaantuneisuus. ”MSCI:n laatuindeksin mittarit kuvaavat laatua eri suunnista: korkea oman pääoman tuotto eli ROE kertoo kannattavuudesta, vakaa tuloskehitys ennustettavuudesta ja matala velkaantuneisuus turvallisuudesta, että laatu ei perustu velkavipuun. Yhdessä ne muodostavat varsin osuvan kokonaisuuden”, Laatusijoituskoulun yliopettaja Riku Pennanen Sifteristä sanoo. Jos Pennasen pitäisi valita kaikista mahdollisista tunnusluvuista yksi laatusijoittajan käyttöön, hän ottaisi sijoitetun pääoman tuoton eli ROICin. Lyhenne tulee englannin kielen sanoista ”return on invested capital”. ”Sijoitetun pääoman tuotto kertoo, kuinka monta senttiä yhtiö tekee vuodessa jokaista liiketoimintaan sidottua euroa kohden. Se lasketaan yksinkertaistettuna jakamalla operatiivinen tulos sillä pääomalla, joka on kiinni bisneksessä – eli omalla pääomalla ja korollisella velalla”, Pennanen taustoittaa. Osakkeiden poimiminen pelkästään tunnuslukujen perusteella ei ole kovin järkevää, sillä yksittäiset seikat ja jopa käytössä olevan data-aineiston virheet voivat heilutella listan järjestystä. Monen muun sijoittajan tapaan myös Sifter käyttää tunnuslukuja seulontaprosessin alkuvaiheessa. Seulonnalla valitaan kiinnostavimmat yhtiöt, joita varsinaisesti ryhdytään analysoimaan. Laatusijoituskoulun oppikirja ja luentomuistiinpanot on ladattavissa maksutta osoitteesta: sifterfund.com/koulu Yhteistyössä: Karon Grilli x Sifter 0:00 Alku ja tärkein tunnusluku 6:54 MSCI:n laatutunnusluvut 8:45 ROA 9:26 ROCE 11:35 Sifterin seulontatunnusluvut 13:06 Bruttokate 16:42 Liiketulos 19:14: ROIC 20:37 Kassavirta 22:54 TSMC esimerkkinä laatuyhtiön tunnusluvuista 25:49 Nettovelka 32:07 Arvostus 40:30 Laadullinen yhtiöanalyysi 42:21 Yritysjohdon laatu 48:02 Jakson yhteenveto

    51 min
Ver tudo (99)

Sobre

Sijoittajan superfoodia! Suomalaista sijoittajaa kiinnostavat vieraat grillattavana keskiviikkoisin.

Informação

  • Autoria
    Karo Hämäläinen
  • Anos em atividade
    2023 - 2026
  • Episódios
    99
  • Classificação
    Para todos
  • Copyright
    © Karo Hämäläinen
  • Site do programa
    Karon Grilli

Talvez também goste