Menneisyyden Jäljillä

Lotta Vuorio
  • 5.0 (1)
  • HISTORY
  • UPDATED BIWEEKLY

Tervetuloa Menneisyyden Jäljille! Podcastissa syvennytään menneisyyden tarinoihin ja siihen, miten eri tavoilla historia meitä ympäröi. Lisätietoa jaksoista osoitteessa lottavuorio.com! Löydät podcastin myös Instagramista ja Facebookista.

  1. MAR 3

    #143 Sähköhoitoja, potilaita ja sähköankeriaita

    Jaksossa tutustutaan sähkölääketieteen historiaan erityisesti potilaiden ja potilaille annettujen sähköhoitojen kautta. Toinen keskeinen näkökulma jaksoon on, miten erilaiset eläimet liittyvät sähkön historiaan – joko lääketieteen kokeiden kohteina tai sähköisen kulttuurin innoittajina. Pohdimme, miltä tuntui saada sähköistä hoitoa vaivoihin ja sairauksiin? Herättikö sähköhoito potilaissa pelkoa vai olivatko potilaat epätoivossa valmiit kokeilemaan mitä tahansa? Keskeistä sähkölääketieteessä ei ole ainoastaan siis se, mitä lääkärit tavoittelivat, vaan minkälaisia kehollisia kokemuksia potilaat kävivät sähköhoidoissa läpi. Miten sähköhoidot muokkasivat osaltaan tieteellistä tietoa sähkölääketiedettä koskien? Ja miten fiktiivinen erotiikka ja sähköankeriaat liittyvät aikansa sähköiseen kulttuuriin? Jakson vieraina on ELBOW-tutkimushankkeen kaksi tutkijaa: hankkeen johtaja ja historian apulaisprofessori Soile Ylivuori sekä väitöskirjatutkija Edna Huotari, molemmat Helsingin yliopistosta. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Medical Electricity, Embodied Experiences, and Knowledge Construction in Europe and the Atlantic World, c. 1740–1840 eli lyhyemmin ELBOW-tutkimushankkeen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #143 Sähköhoitoja, potilaita ja sähköankeriaita →

    1h 6m

  2. FEB 10

    #142 Sähköä, lääketiedettä ja tieteen tekemistä

    Jakson aiheena on sähkölääketiede ja sen käyttö 1700- ja 1800-luvuilla Euroopassa. Pohdimme jaksossa, milloin sähkö keksittiin ja milloin sitä opittiin varastoimaan. Oliko 1700- ja 1800-lukujen aikalaisille sähkö pelottava, uteliaisuutta herättävä tai kenties ihmettä muistuttava ilmiö? Miksi ihmeessä sähköä alettiin soveltaa lääketieteessä sairauksien parantamiseen? Entä toimiko se? Jakson vieraina on ELBOW-tutkimushankkeen kaksi tutkijaa: hankkeen johtaja ja historian apulaisprofessori Soile Ylivuori sekä postdoc-tutkija Saara-Maija Kontturi, molemmat Helsingin yliopistosta. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Medical Electricity, Embodied Experiences, and Knowledge Construction in Europe and the Atlantic World, c. 1740–1840 eli lyhyemmin ELBOW-tutkimushankkeen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #142 Sähköä, lääketiedettä ja tieteen tekemistä →

    57 min

  3. JAN 20

    #141 Kova tee, kupliva jazz ja 1920-luvun svengaava Sörnäinen

    Tässä jaksossa keskustelemme Sörkka svengaa -musiikkinäytelmään liittyvistä teemoista. Jaksossa palaamme 1920-luvun Sörnäisiin ja Vallilaan, missä kieltolaki, salakuljettajat ja jazz täyttivät ravintolat ja porttikongit. Pohdimme, minkälaista elämä oli sisällissodan jäljiltä jakautuneessa Suomessa. Miten uudet keksinnöt ja ilmiöt, kuten matkagramofoni, pölynimuri ja musiikkityylit, muuttivat arjen kulttuuria ja elämää? Millä tavoin 1920-luvun ilmapiiri vaikutti sukupuolirooleihin ja erityisesti naiseuteen? Millaisia olivat kadunkulmien tarinat ja sörkkalaisten värikäs kieli? Entä mitä kaikkea kätkeytyi ajan toiveikkaaseen, mutta vaaralliseen ilmapiiriin? Jakson vieraina ovat filosofian tohtori, dosentti ja tietokirjailija Mikko-Olavi Seppälä sekä Sörkka svengaa -näytelmän ohjaaja Reetta Ristimäki. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Greta Tuotannon ja Musiikkiteatteri Kapsäkin kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #141 Kova tee, kupliva jazz ja 1920-luvun svengaava Sörnäinen →

    50 min

  4. JAN 6

    #140 Hakkereita, tietotekniikkaa ja keksintöjä

    Jaksossa keskustelemme hakkereiden ja tietotekniikan historiasta. Pohdimme jaksossa, minkälaisia taitoja hakkereilla on ja minkälaisia kykyjä tietotekniikassa on muutaman vuosisadan aikana tarvittu. Minkälaisia jälkiä hakkerit ovat hyvässä ja pahassa jättäneet tietotekniikan historiaan? Koska on keksitty maailman ensimmäinen tietokone? Onko tietoturvan asiantuntijoita tarvittu yhtä kauan kuin tietotekniikka on ollut käytössä? Jakson vieraana on itseään nörttidosentiksi kutsuva, tietojenkäsittelyn tohtori ja tietokirjailija Linus Nyman. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Kustantamo S&S kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #140 Hakkereita, tietotekniikkaa ja keksintöjä →

    1h 7m

  5. 12/16/2025

    #139 Musiikkiteatteria Turussa ja Pariisissa 1800-luvun taitteessa

    Tutustumme jaksossa Turun ja Pariisin väliseen kulttuurivuorovaikutukseen 1700-luvun lopusta 1840-luvulle musiikin ja teatterin parissa. Kysyn jaksossa, minkälaista kulttuurielämä oli 1800-luvun vaihteen molemmin puolin Pariisissa ja Turussa sekä miten kulttuurinen vuorovaikutus näkyi kaupunkien välillä. Ketkä musiikkia ja teatteria esittivät, entä ketkä sitä katsoivat? Missä esityksiä seurattiin? Entä minkälainen oli seurapiirien ja sivistyneistön maailmankuva ja miten se näkyi esityksissä? Jakson vieraina ovat Opera i periferin- eli Oopperaa periferiassa -hankkeen johtaja ja Suomen historian professori Charlotta Wolff sekä hankkeen väitöskirjatutkija Mikko Saira Turun yliopistosta. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Svenska Litteratursällskapetin kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #139 Musiikkiteatteria Turussa ja Pariisissa 1800-luvun taitteessa →

    1h 3m

  6. 12/02/2025

    #138 Turun palo Suomen historian käännekohtana

    Tässä jaksossa keskustelemme vuoden 1827 Turun palosta, sen tarkoista tapahtumista ja kokemuksista. Käsittelemme jaksossa ensin, miten Turun palo sai alkunsa, miten se levisi ja minkälaista jälkeä se jätti jälkeensä. Tämän jälkeen pohdimme, minkälaisia vaikutuksia Turun palolla oli niin materiaalisesti, henkisesti kuin historiallisesti. Minkälaisia aikalaiskokemuksia Turun paloon liittyy ja mitä kokemukset katastrofin pelosta kertovat meille nykypäivässä? Miten Turun paloon suhtauduttiin muualla Suomessa ja ulkomailla? Entä miten Turun palo vaikutti käsitykseemme Suomen historiasta – mikä kaikki olisi toisin, jos vuoden 1827 tuhoisaa paloa ei olisi tapahtunut? Jakson vieraana on Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmi. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Svenska Litteratursällskapetin kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #138 Turun palo Suomen historian käännekohtana →

    1h 9m

  7. 11/18/2025

    #137 Väsymystä, hermovoimattomuutta ja modernia elämää

    Tässä jaksossa keskustelemme väsymyksen historiasta sen monissa eri muodoissaan 1880-luvulta nykypäivään. Väsymistä voi kuvata hermovoimattomuutena, aivosumuna, uupumuksena, sairautena, ehkä työkulttuurin sivutuotteena, jopa yhteiskunnallisena ilmiönä. Kysymme, mistä lopulta puhumme, kun puhumme väsymyksestä, ja onko väsymys fyysistä, henkistä vai molempia. Millä tavoin lääketieteen kehittyminen on vaikuttanut siihen, miten väsymys koetaan ja miten sitä kuvaillaan? Mitkä yhteiskunnalliset ilmiöt ja kehitykset ovat vaikuttaneet ihmisten jaksamiseen? Mitä ratkaisuja väsymykseen on tarjottu eri aikoina? Jakson vieraana on Helsingin yliopiston yliopistotutkija Mona Mannevuo. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Gaudeamuksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #137 Väsymystä, hermovoimattomuutta ja modernia elämää →

    1h 13m

  8. 11/04/2025

    #136 Saamelaisten historiaa osana nykypäivää

    Jakson aiheena on saamelaisten historia Suomessa sekä saamelaisten ja suomalaisten väliset suhteet. Jakson keskiössä on ymmärtää, miten saamelainen kulttuuri on historiallisesti rakentunut ja miten saamelainen kulttuuriperintö tässä päivässä näkyy. Pohdimme, minkälainen on saamelaisten suhde alkuperäiskansan menneisyyteen ja miltä eritoten suomalaisten ja saamelaisten suhteiden historia heille itselleen näyttäytyy. Nostamme esiin myös kysymyksen kolonialismista eli Suomen valtion ja muiden Suomessa valtaa pitävien toimista Saamenmaalla eri vuosisatoina. Minkälaisia eri kokemuksia saamelaisilla on suomalaisten ja saamelaisten kanssakäymisestä eri ajoilta? Lopuksi mietimme, mikä merkitys on Saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolla, joka tällä tietoa saatetaan päätökseen vuoden 2025 loppuun mennessä. Miksi kaukanakin menneisyydessä tapahtuneita asioita on tärkeä käsitellä tässä päivässä? Jakson vieraana on saamelaisen kulttuurin emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtola, joka toimii Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Gaudeamuksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #136 Saamelaisten historiaa osana nykypäivää →

    1h 11m
See All (144)

About

Tervetuloa Menneisyyden Jäljille! Podcastissa syvennytään menneisyyden tarinoihin ja siihen, miten eri tavoilla historia meitä ympäröi. Lisätietoa jaksoista osoitteessa lottavuorio.com! Löydät podcastin myös Instagramista ja Facebookista.

Information

  • Creator
    Lotta Vuorio
  • Years Active
    2020 - 2026
  • Episodes
    144
  • Rating
    Clean
  • Copyright
    Lotta Vuorio © 2024 All rights reserved
  • Show Website
    Menneisyyden Jäljillä

You Might Also Like