
17 episodes

Ilmastokriisilinja Climate Move
-
- Society & Culture
Podi laajentaa keskustelua yksilöiden kulutustottumuksista ja hypoteettisista teknologioista kohti intersektionaalista, antirasistista, systeemistä ja eksistentiaalista käsittelytapaa.
Tämä on Ilmastokriisilinja, kuinka voimme auttaa?
-
Miltä tuntuu elää ilmastokriisissä?
Ilmastokriisilinjan tuotantokauden päätösjaksossa Tuuli ja Lauri keskustelevat ajatuksistaan podcastin ympärillä ja syventyvät hieman omiin taustoihinsa. Miksi he haluavat käsitellä ilmastokriisiä systeemien ja rakenteiden kautta? Mistä juontajamme löytävät toivoa ilmastokriisin äärellä? Millaisia tunteita tuotantokausi on heille herättänyt?
Kiitämme kuuntelijoita ja Krash Oy:ta tästä kaudesta!
Meidät löydät jatkossa muun muassa:
https://climatemove.fi
https://www.instagram.com/climatemove/?hl=fi -
Ekofasismi ilmastokriisissä
Ilmastokriisin voima ja äkillisyys on saanut monia kyseenalaistamaan ihmiskunnan kykyjä ratkaista ongelma. Tietyt tahot julkisessa keskustelussa ovat myös lähteneet kyseenalaistamaan kaikkien ihmisten olemassaolon oikeutta, käyttäen väestönkasvun ja ilmastokriisin yhteyttä keppihevosena. Näitä tahoja voidaan suoraan kutsua ekofasisteiksi.
Tässä kauden ehkä synkimmässä jaksossa suoritetaan kirurginen analyysi ekofasismista ja sen historiasta, sekä vasaroidaan liikakansoitusmyytit takaisin maanrakoon. -
Ympäristöoikeudenmukaisuus & romanien asema ilmastokriisissä (feat. Janette Grönfors ja Anni Turunen)
Ympäristökriisi koskettaa lopulta kaikkia, mutta joihinkin vähemmistöihin isku osuu nopeiten ja lujimmin. Tämä lainalaisuus pätee myös EU-rajojen sisällä, sillä monet romaniyhteisöt ovat tiedoiltaan ja resursseiltaan asemassa, joka ei mahdollista tehokasta ennakointia tai adaptaatiota ilmastokriisin suhteen.
Ympäristöoikeudenmukaisuuden ja romaniyhteisön monimutkaista suhdetta meille valottavat Romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Janette Grönfors sekä tutkija Anni Turunen Suomen Ympäristökeskukselta. -
Systeemi ja kompleksisuus ilmastokriisissä (feat. Ahti Ahde)
Ilmastokriisiä on kuvattu kompleksiksi ongelmaksi monessa yhteydessä, jonka syy-seuraussuhteita on jokseenkin epärehellistä pelkistää. Jaksossa käymme läpi systeemi-ja kompleksisuusajattelun työkaluja, konsepteja ja käsitteitä tekoälyasiantuntija Ahti Ahteen kanssa. Tarjolla on asiaa tieteenfilosofian historiasta, feministisestä empirismistä, median reaktiivisuudesta, pohdintaa kolonialismin luonteesta ja paljon muuta.
(Huom. Tämä jakso on käsitteellisesti muita jaksoja huomattavasti haastavampi. Julkaisemme loppuviikosta Climate Moven verkkosivuilla blogitekstin, jossa aihetta käsitellään tiiviimmässä ja yksinkertaisemmassa muodossa.) -
Sota ja konfliktit ilmastokriisissä (feat. Emma Hakala)
Vaikka ilmastokriisi on sellaisenaankin varteenotettava uhka yhteiskuntien vakauden ja ihmiskunnan hyvinvoinnin kannalta, on tärkeää huomioida myös toisen asteen ketjureaktiot ja niiden seuraukset. Jaksossa keskustelemme ilmastokriisin osuudesta konflikteissa. Mitä kaikkea on huomioitava vahingon ennaltaehkäisyn kannalta? Millaista roolia mediatoimijat ja poliitikot pelaavat konfliktien syntymisessä? Millaiset rakenteet mahdollistavat väkivaltakoneistojen olemassaolon?
Vieraana jaksossa on Emma Hakala, vanhempi tutkija Ulkopoliittisessa instituutissa. Hän toimii tutkijana myös Helsingin yliopistolla ja BIOS-tutkimusyksikossä. Hakalan tutkimusaiheisiin kuuluvat ympäristöturvallisuus ja ilmastonmuutoksen geopolitiikka.
Voit lukea lisää Emman ajatuksista liittyen konfliktien ja ilmastokriisin yhteyksiin mm. tämän linkin takaa:
https://www.widersecurity.fi/artikkelit/artikkeli-72019-wisewords -
Posthumanismi ilmastokriisissä
Elämäämme ihmisten valtakautta on monissa yhteyksissä alettu kutsumaan antroposeeniksi, ihmisen ajaksi. Voiko kyseinen ihmiskeskeisyys ajattelussamme olla ilmastokriisin mahdollistaja ja sokea pisteemme? Luoko näennäisesti hyväntahtoinen humanismi jarruja ongelman ratkaisemiseen?
Jaksossa pyrimme valottamaan ”ihmisen” konseptia epävakauttavia ja kyseenalaistavia ajatussuuntauksia, joita voidaan yleisesti nimittää posthumanismiksi.
Millainen mahdollisesti olisi olio, jolla on kyky selviytyä ilmastokriisistä? Millä tavoin meidän tulee sisällyttää sekä eläimet että koneet osaksi identiteettejämme? Onko raja luonnon ja teknologian välillä lähinnä kuvitelmaa?
Tervetuloa mukaan unelmoimaan vaarallisesti, tulevaisuus on liian tärkeä, jotta sitä kannattaisi jättää pelkästään transhumanistien avaruusmatkojen varaan.