Selitä mulle

Pontus Purokuru

Selitän sulle filosofiaa. Aluksi 30 jaksoa Deleuzesta ja filosofian klassikoista. Kaukana influenssereista ja kivasta äänijournalismista. Palaute & selityspyynnöt: pontus.purokuru@gmail.com

  1. 5D AGO

    Naiset ja kulttuurin kylmyys (Kylmyys ja julmuus 3)

    Jakson teemoja: - seksi, väkivalta ja kuolema eivät esiinny suoraan kokemuksessa, siksi niihin pitää vain viitata. Ne ovat myös intensiteettejä, joista fantasioidaan lakkaamatta - Sacher-Masochin (tai laajemmin: miesten fantasioiden) kolme naistyyppiä: 1) kevytkenkäinen huora eli Afrodite, 2) sadistinen määräävä rankaisija eli Riikka Purra, 3) äiti, joka yhtä aikaa hoivaa ja satuttaa eli masokistin unelmanainen - sadistin apatia vs. masokismin naisen kylmyys - kulttuuri on kylmyyden työtä: toisin kuin Freud ajatteli, kulttuuri ei tukahduta voimia, vaan se pakastaa ne (intensiteetit, aistimukset, kokemukset) käyttökelpoiseen muotoon; ajatellaan esimerkiksi runomittoja, rajausta ja leikkausta elokuvassa tai neljättä seinää teatterissa - deleuzelainen kylmyys: muoto edeltää affektia, jää synnyttää viivettä, tekijä valitsee kylmyyden tekniikan, kylmyys suojaa intensiteettiä, ja kokemus kestää, koska kylmyys estää sitä palamasta loppuun – näistä syntyy kulttuuri - nykyinen elinympäristömme: tekijältä viedään valinnanvara, kuumuus polttaa kokemukset loppuun ja samaan aikaan intensiteetit standardisoidaan algoritmisella kylmyydellä, minkä vuoksi yliaistillinen ei pääse kylmyyden suojaan - lopputulos: algoritmit suosivat moraalista närkästystä, tunnistettavaa oikeassaolemista ja affektiivista selkeyttä, mikä tuottaa kuumaa moraalia ilman kylmää muotoa sekä jatkuvaa mobilisaatiota ilman varsinaisia rituaaleja; viive tuhotaan, ja ilman viivettä ei ole kulttuuria, vain ärsykkeitä ja reaktioita Lukemista: Deleuze, Gilles (1967) Présentation de Sacher-Masoch : le froid et le cruel / engl. Masochism: Coldness and Cruelty, luku 4

    37 min
  2. 11/03/2024

    Johdatus psykoanalyysiin 2: Libido

    Olemme kaikki täällä libidon tähden: jonkun toisen libido on meidät tuottanut. Latinan libido tarkoittaa halua, erityisesti himoitsevaa, oikukasta ja intohimoista halua. Freud valitsi termin kuvaamaan seksisävytteistä psyykkistä haluenergiaa. Jakson teemoja: - ihminen on siitä monimutkainen elukka, että libido ei yleensä toimi kovin suoraviivaisesti, tai jos toimiikin, niin toiset ihmiset ja yhteiskunta asettavat libidolle melkoisia kiertoreittejä - miten ihmisten seksuaalisuus toimii: se on monimielistä, kiertävää ja perverssiä, eli kaikkea muuta kuin suoraviivaista yhdyntähakuisuutta, alkaen siitä, että maailman yleisin seksiakti on fantasiointi, eli mielikuvitusseksi, ja sen jälkeen masturboiminen. Tämä on Freudin pointti: ihminen on monimuotoisesti perverssi eläin - palautetaanko psykoanalyysissa kaikki seksiin? Tavallaan kyllä, mutta myös ehdottomasti ei - mitä Jung, Deleuze, Guattari, Reich ja Contrapoints sanoivat libidosta? Entä Lauri Rikalan runot? - libidon suhde rakkauteen ja joukkopsykologiaan - filosofian historia on suuri joukko erilaisten libidojen rationalisointeja - libidinaalinen talous, libidinaalinen kenttä, peak libido, de- ja relibidinalisaatio, libidinaalinen materialismi... Luettavaa ja katsottavaa: Freud: Kolme seksuaaliteoreettista tutkielmaa, I tutkielma Freud: Sukupuolisuus neuroosien syytekijänä Freud: Johdatus psykoanalyysiin, XXVI luento Freud: "Psykoanalyysi", teoksessa Kirjoituksia psykoanalyysin teoriasta ja käytännöstä 1 Land: Thirst for Annihilation, johdanto Contrapoints: Twilight Bifo: Hyper-Semiotization and De-Sexualization of Desire: Lainatut runot: Palladas, suom. Pentti Saarikoski Lauri Rikala, kirjasta Eläin ei pukeudu tahallaan huonosti

    1h 5m
  3. 10/06/2024

    Johdatus psykoanalyysiin 1: Miksi ja miten lähestyä Freudia?

    Klassikon tunnistaa siitä, että klassikko on jatkuvasti hyökkäyksen kohteena ja samaan aikaan toimii. Freud on tällainen. Olisiko käsillä jopa orastava Freudin paluu? Jakson aiheita: - vaikka Freud on "osoitettu vääräksi" niin ja niin monta kertaa, jostain syystä Freudia käytetään kaikkialla onnistuneesti – emme pääse Freudista eroon - syitä psykoanalyysin kiinnostavuuteen: ei pakkoa yrittää nähdä maailma johdonmukaisena ja ristiriidattomana; reikien ja aukkojen tutkimus; halujen kuvaaminen ja selittäminen oireiden ja epätäydellisyyksien kautta; viitekehys jolla puhua seksuaalisuudesta laajassa mielessä; fantasian todellisuus - psykoanalyysi perustuu potilastyöhön: kuunnellaan ja tehdään pieniä interventioita; koko metodi on potilaan keksimä; tämän vuoksi psykoanalyysi muuttuu potilaiden ja analyytikkojen myötä, se on aina keskeneräinen kenttä - potilas voi olla ihmisyksilön lisäksi esimerkiksi sotatoimi, meemitili, taideteos, poliitikon käytös tai kokonainen yhteiskuntajärjestelmä, eli mikä tahansa, millä on tiedostamaton ja mikä tuottaa niin sanotusti puhetta - voiko tekoäly tai eläin olla potilas? - kuka voi toimia analyytikkona? - puheessa kuunnellaan sitä, miten sanotaan ja ennen kaikkea sitä, mitä ei sanota; kuuntelemalla seurataan oireita kohti tiedostamattoman tuottavaa tasoa - psykoanalyysin kolme käsitelajia: dynaamiset, topologiset ja ekonomiset käsitteet Luettavaa: Freud: Muistiinpano "Ihmelehtiöstä" (1925, kokoelmassa Suru ja synkkämielisyys, suom. Markus Lång) Derrida: Freud ja kirjoituksen näyttämö (1967, kokoelmassa Platonin apteekki, suom. Merja Hintsa)

    1h 15m

About

Selitän sulle filosofiaa. Aluksi 30 jaksoa Deleuzesta ja filosofian klassikoista. Kaukana influenssereista ja kivasta äänijournalismista. Palaute & selityspyynnöt: pontus.purokuru@gmail.com

You Might Also Like