
6 episodes

Virhe Suomen Lehdistö
-
- News
Toimittajia syytetään usein siitä, että he eivät myönnä virheitään. Suomen Lehdistön Virhe-podcast korjaa asian!
Sarjan jokaisessa jaksossa journalistivieras tunnustaa tekemiään virheitä ja ruotii itsekriittiseen sävyyn työtään ja suomalaista mediaa. Keskustelunaiheina ovat muun muassa itsesensuuri, kaupankäynti skuuppien saamiseksi, plagiointi, lähdekritiikki sekä journalismin yleisimmät virhetyypit.
Toimittajavieraita haastattelee Suomen Lehdistön tuottaja Janne Arola. Podcastin on tuottanut Jaksomedia.
-
"Raskaammilta tuntuvat juttuhankkeet, joiden kohteena on yksi ihminen", sanoo Maria Manner
Ylellä tutkivassa ryhmässä ja MOT-ohjelmassa työskentelevän Maria Mannerin juttujen kohteilla on usein taustallaan traumaattisia tai vaikeita elämäntilanteita. Jaksossa Manner kertoo tapauksesta, jossa hän yritti liian kovaa neuvotella siitä, mitä tietoja jutun kohteesta voidaan julkaista. Se vei juttuprojektin hetkeksi solmuun vain vähän ennen julkaisua. Manner puhuu jaksossa laajemminkin toimittajan roolista suhteessa haastateltavaan sekä virheistä, jotka vaanivat erityisesti tutkivia toimittajia.
-
"Kun kilpailu on nopeutunut, jotkut toimittajat tai mediat saattavat joskus lipsua lähteiden laatukriteereistä", arvioi Helsingin Sanomien Emil Elo
Nuorena kesätoimittajana Iltalehdessä Emil Elo päätyi uutisvinkin perusteella julkaisemaan uutisen pommiuhasta suomalaisten suosimassa lomakohteessa. Pian selvisi, että uutinen oli täysi ankka. Nykyään Helsingin Sanomissa työskentelevä Elo kertoo, mikä vaikutus virheellä oli esimerkiksi siihen, ettei hän koskaan päätynyt julkaisemaan uutista Suomen seuraavasta hävittäjähankinnasta.
-
"Tuntui, että tässä käsitellään jonkun ihan eri tyypin juttuja", sanoo plagiointiepäilyjen kohteeksi joutunut Laura Koljonen
Vuonna 2013 Laura Koljonen työskenteli Suomen Kuvalehden toimittajana, kun hän unohti juttuunsa suoria lainauksia lähdeaineistona olleelta verkkosivustolta. Plagiointiepäilyt nousivat valtakunnan julkisuuteen, ja osa Koljosen aiempiakin juttuja tutkittiin plagioinnin varalta. Jaksossa Koljonen kertoo, millainen vaikutus tapauksella oli hänen myöhempään työuraansa.
-
"Olen todistanut vierestä kollegan sanovan Suomen pääministerille, että 'sä olet helkkarin hyvä pääministeri'", sanoo Iltalehden Lauri Nurmi
Iltalehden toimittaja Lauri Nurmi on urallaan tehnyt valtavan määrän kovia skuuppeja muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitikan aiheista. Jaksossa Nurmi kertoo, miksi lähteet haluavat kertoa tietojaan juuri hänelle ja millaista inhimillistä kaupankäyntiä skuuppien metsästäminen vaatii. Entä miksi yleisön pitäisi luottaa juuri Lauri Nurmen nimettömiin lähteisiin?
-
"Huonoin tapa ehkäistä virheitä on kuvitella, että olemme virheettömiä", sanoo STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen
Suomen Tietotoimisto on suomalaisen uutistoiminnan kivijalka, johon on luotettu vuosikymmenestä toiseen. Vuosi sitten STT päätyi kertomaan uutisena vanhan aprillipilan. Vastaava päätoimittaja Minna Holopainen kertoo jaksossa, millaisia ovat journalismin yleisimmät virhetyypit ja miten virheisiin STT:llä suhtaudutaan.
-
"Mä pelkäsin väkivaltaa", sanoo itseään lähetyksissä sensuroinut Ruben Stiller
Jaksossa Ylen toimittaja Ruben Stiller kertoo, kuinka on sensuroinut itseään haastatellessaan perussuomalaisia poliitikkoja suorissa tv-lähetyksissä. Stiller pohtii, millaiset tekijät median rakenteissa, kulttuurissa ja alan verkostoissa johtavat siihen, että toimittajat eivät uskalla esittää haastattelujensa kohteille riittävän kriittisiä kysymyksiä.