Karon Grilli

Karo Hämäläinen

Sijoittajan superfoodia! Suomalaista sijoittajaa kiinnostavat vieraat grillattavana keskiviikkoisin.

  1. 20 HR AGO

    #97. Edessä kuparinhohtoinen tulevaisuus, Metson Sami Takaluoma?

    Maailma sähköistyy. Sähkön siirtämisessä kupari on ylivertainen. Metso on maailman ykkönen kuparin sulatuksessa ja muissa kaivos- ja jalostusprosesseissa. Siihen nähden, kuinka kuparista tulevaisuutta markkina-arviot maalailevat, investoinnit kuparikaivoksiin ovat olleet maltillisia. Miksi kauppa ei käy kiivaammin, Metson toimitusjohtaja Sami Takaluoma? Syitä on monia. Monimutkaistunut geopoliittinen tilanne vaikeuttaa kaivosyhtiöiden päätöstä siitä, mitä valtausta ne lähtevät kehittämään seuraavaksi. Sami Takaluoma nostaa esiin myös sen, että viime vuonna kaivosyhtiöt neuvottelivat poikkeuksellisen aktiivisesti yritysjärjestelyistä. Jos yritysosto tai myytäväksi tuleminen on akuutisti pöydällä, katsotaan se kortti ennen kuin tehdään satojen miljoonien eurojen investointeja. Logiikkaan kuuluu, että sitten kun todella alkaa tapahtua, todella alkaa tapahtua. ”On hyvin epäedullista olla investointisyklin viimeisenä. On hyvä olla ’first follower’”, Takaluoma kuvailee investointisyklin piirteitä. ”Kukaan ei halua olla se, joka tulee mukaan kolmen vuoden päästä, kun sykli on jo vähän mennyt ja muut alkavat saada uutta kapasiteettia käyttöön.” Metso pyrkii uudessa strategiassaan kasvattamaan jälkimarkkinaliiketoiminnan osuutta. Samalla yhtiö nosti kannattavuustavoitettaan: Metso tavoittelee yli 18 prosentin oikaistua EBITA-kannattavuutta vuoden 2028 loppuun mennessä. Segmenttikohtaisesti Mineraaleille on asetettu 20 prosentin ja Kivenmurskaukselle 17 prosentin kannattavuustavoite. Segmenttien kannattavuusero korreloi jälkimarkkinatoimintojen osuuden kanssa. Viime vuonna Mineraalien liikevaihdosta 60 prosenttia tuli jälkimarkkinoilta eli huollosta, varaosista, kulutusosista, modernisoinnista ja digitaalisista palveluista. Kivenmurskauksessa niiden osuus oli kolmannes. Metson ja Outotecin yhdistymisen jälkeen Metso on kyennyt parantamaan kannattavuuttaan selvästi, vaikka viime vuonna oikaistu EBITA laski vajaaseen 16 prosenttiin. Grillillä Sami Takaluoma kertoo, kuinka kannattavuutta kohotetaan. Yhteistyössä: Metso Metson edellinen toimitusjohtaja Pekka Vauramo vieraili Grillillä elokuussa 2024:https://open.spotify.com/embed-podcast/episode/3vPY7l4NqpX21TKjtNQehV 0:00 Alku 04:17 Tuloutuskäytännöt ja riskienhallinta 09:30 Jälkimarkkinat 15:20 Mineraalit-liiketoiminta 18:26 Kupari 32:20 Kriittiset mineraalit 47:37 Kivenmurskaus-liiketoiminta 1:01:07 Sinappi 1:03:31 Tuomio

    1hr 11min
  2. 29 APR

    #96. Kannattaako listautumisiin osallistua?

    Kun yhtiö laskee liikkeelle ja myy sijoittajille kerralla paljon osakkeitaan tai vanhat omistajat muuttavat omistamiaan osakkeita rahaksi, kaupankäyntitilanteessa vallitsee ostajan markkina. Se tarkoittaa, että hinnan pitää joustaa: osakkeita merkitseville tai ostajille osakkeen hinnan tulee olla alhaisempi kuin sen ”käypä hinta”. Tämä kysynnän ja tarjonnan laista johdettu sääntö tuntuu pätevän listautumisissa keskimäärin varsin hyvin. Floridan yliopiston professori emeritus Jay Ritter on tilastoinut kaikki yhdysvaltalaiset listautumiset 1980-luvun alusta nykypäivään. Pitkälti yli 9000 listautumista sisältävän aineiston viesti on selvä: listautuvan yhtiön osakekurssi ensimmäisen kaupankäyntipäivän päätteeksi tapaa yleensä olla selvästi listautumishintaa korkeampi. Ritterin data osoittaa, että ensimmäisen päivän nousu on ollut keskimäärin 19 prosenttia. Toinen vahva tilastollinen havainto Yhdysvaltain IPO-markkinoista on, että ensimmmäisen pörssipäivän kurssista laskettuna kolmen vuotta eteenpäin uudet pörssiyhtiöt ovat hävinneet selvästi yleiselle markkinakehitykselle. Helsingissä ensimmäisen päivän nousut ovat viime vuosina olleet pienempiä. Mitä tilastot ja tutkimukset kertovat listautumisista? Historiahavainnot asettavat selvän peruspelikirjan listautumisanteihin ja -myynteihin osallistumista harkitsevalle. Jay R. Ritterin IPO-tilastot: https://site.warrington.ufl.edu/ritter/files/IPO-Statistics.pdf Joonas Kansikkaan kandidaatintutkielma 2021: https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/163818/Kandidaatintutkielma_Joonas_Kansikas.pdf;jsessionid=B8ADA70C4CFB9300C8E8923403005397?sequence=3 Taneli Vahteran diplomityö 2023: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/150807/VahteraTaneli.pdf?sequence=2&isAllowed=y Kauppalehti marraskuu 2025: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/4d011924-04a8-4bca-b165-1242714eef80

    41 min
  3. 22 APR

    #95. Miljoonat sileäksi, Vesa Puttonen!

    ”Muuntautuminen muurahaisesta heinäsirkaksi ei todellakaan ole mikään helppo asia, mutta kun sitä nyt on jonkin aikaa opetellut, niin kyllähän se tanssiminen ja lauleskelukin tuntuu ihan hyvältä”, rahoituksen professori Vesa Puttonen sanoo. Hän viittaa siihen, että viime vuosina hän on pyrkinyt aktiivisesti muuttamaan rahankäyttöään. Sen sijaan että varallisuutta pitäisi kaiken aikaa kartuttaa, hän on ottanut ohjelmalliseksi tehtäväksi rahan kuluttamisen ja laatinut itselleen kulutusbudjetin samalla tavalla kuin säästäjiä neuvotaan budjetoimaan säästöt. ”Vuoden lopussa olen tyytyväinen, kun olen saanut kulutusbudjettini täyteen.” Kulutusmoodiin siirtyminen ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö Puttonen tavoittelisi sijoituksillaan tuottoa. Sehän on ikään kuin sijoituspelin idea. ”On tavattoman mielenkiintoista seurata, mitä yrityksissä tapahtuu. Miten hyvältä tuntuukaan, kun onnistuu jossain sijoituksessa! Sillä, laskeeko sijoitussalkku tänään 10 prosenttia, ei ole mitään merkitystä elämääni nyt eikä tulevaisuudessa.” Grillillä puhutaan myös sijoitusmaailman ajankohtaisista ilmiöistä kuten markkinoiden muuttumisesta vähemmän tehokkaiksi. Vesa Puttonen kertoo myös, miksi on sijoittanut F-Secureen ja miksi vähentänyt omistustaan Eagle Filtersissä. Jaksosta selviää myös someyleisöä kuohuttanut kysymys: Miksi juuri ED-energiajuoma on rahoituksen professorin suosikki? MAINOS: OtavaVesa Puttosen uutuuskirja Miten miljoona hankitaan ja kulutetaan (Otava, 2026) Grillin kantiksille 25 eurolla (+ postikulut) Otavan verkkokaupasta koodilla "Grilli25". https://otava.kauppakv.fi/sivu/tuote/miten-miljoona-hankitaan-ja-kulutetaan/5486856 Vesa Puttosen vierailu Grillillä tammikuussa 2024: https://youtu.be/7nZ5msZDQow Cliff Asness: "The Less-Efficient-Market Hypothesis”: https://www.aqr.com/Insights/Perspectives/The-Less-Efficient-Market-Hypothesis

    1hr 25min
  4. 15 APR

    #94. Riskikorjattu tuotto alennuksessa, Fundcon Saku Sairanen?

    "Kun piensijoittajia kutsutaan jonnekin, se taitaa aika lailla johtua siitä, että ollaan pulassa. Yleensä ei lähdetä ensimmäisenä heille tarjoamaan hyviä sijoitustuottoja ja kohteita", pääomasijoitusyhtiö Fundcon perustajaosakas Saku Sairanen sanoo. Sairanen puhuu private equity -rahastoista, joille nollakorkoajan päättyminen aiheutti shokin. Pääomarahastojen hallinnointiyhtiöillä on viime vuosina ollut vaikeuksia saada salkuistaan irtautumisia järkevään hintaan. Rahastot eivät ole pystyneet palauttamaan varoja sijoittajille, eivätkä rahastoyhtiöt osin sen seurauksena keräämään pääomia uusiin rahastoihin. Private equity -yhtiöt ovat kehittäneet tuotteita, joita ne ovat antaneet myös suomalaisten pankkien jaeltavaksi ja markkinoitavaksi omille asiakkailleen. ”Ketju on pitkä, mikä tekee sen, että kustannukset kasvavat, koska kukaan ei tee taksvärkkinä. Läpinäkyvyys tietysti heikkenee mitä enemmän on väliportaita. Tuntuu vähän, että osa tuotteiden jakelijoista ei itsekään tiedä, mitä he myyvät", Sairanen sanoo. Sairanen kritisoi pääomasijoitusyhtiöitä muun muassa siitä, että yliajalle menneiden rahastojen omistuksia siirretään eteenpäin jatkorahastoihin, joita sitten myydään ketjutettuna pienempien rahojen sijoittajille. Näin hankitaan likviditeettiä eli rahaa vanhoille suursijoittajille, joilta voidaan kerätä pääomia uusia rahastoja varten. Pääomarahastoja pyörittäville yhtiöille voi tulla kiusaus arvostaa vanhan rahaston jatkorahastolle myymät omistukset korkealle – ja myymällä jatkorahastoja eteenpäin ”alennuksella”. ”Private equity -toimijat ovat aika kekseliäitä ja opportunistisia. Löydetään keinoja ratkaista ongelmia. Tai ainakin siirtää ongelmia.” Jaksossa puhutaan myös kasvuyhtiöiden rahoituksesta. Sairasen mukaan rahoituksen puute tappaa Suomessa hyviä kasvuyhtiöitä. Fundcon lanseeraama rahasto pyrkii osaltaan paikkaamaan tätä ongelmaa. Sairanen arvioi, että Suomessa vallitseva kasvuyhtiörahoituksen niukkuus synnyttää sijoitusmahdollisuuden. ”Kun suomalainen yritys päätyy tiettyyn pisteeseen, se on aika paljon parempi ja varmempi kuin jenkkiläinen vastaava”, Sairanen sanoo. ”Laittamalla sinne pääomaa pystyy tekemään riskikorjatusti tosi hyviä sijoituksia.” Yhteistyössä: Fundco Jaksossa mainittu Saku Sairasen haastattelu Kauppalehdessä: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/d70e20db-4550-4767-a077-34f650dd5972 Jaksossa mainittu Saku Sairasen ja Sauli Vilénin keskustelu IndersPodissa: https://open.spotify.com/episode/69hJvOyNHn6LmljaKWpBCM?si=LiFBdLWWSa-SmzfMJzizog Vesa Puttosen uutuuskirja Miten miljoona hankitaan ja kulutetaan Grillin kanta-asiakkaille Otavan verkkokaupasta 25 eurolla + postikulut. Grilli-hinnan saa koodilla Grilli25. Linkki: https://otava.kauppakv.fi/sivu/tuote/?id=5486856 0:00 Alku 1:02 Jääkö hyviä kasvuyrityksiä vaille rahoitusta? 9:55 "Suomalainen kasvuyhtiö on laadukkaampi kuin vastaava jenkkiläinen" 10:40 Fundcon kasvuyhtiörahasto 38:31 Private equity -markkinan tila ja ongelmat 50:24 Arvostukset ja jatkorahastot 57:33 Private credit 1:11:45 Sinappi 1:17:10 Tuomio

    1hr 23min
  5. 8 APR

    #93. Panokset Itä-Eurooppaan, YIT:n Heikki Vuorenmaa?

    Suomen uudisasuntomarkkinoilla paitsi tämä myös ensi vuosi alkaa näyttää menetetyltä. Se tuntuu YIT:n perinteisessä syömähampaassa. Asuminen Suomi -segmentti teki viime vuonna tappiota. YIT on sulattanut myymättömien asuntojen varastoaan Suomessa vuodenvaihteen reiluun viiteensataan. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä YIT:lle ei valmistunut Suomessa yhtään uutta asuntoa. "Pääkaupunkiseudulla meillä on vielä hieman liian suuri [myymättömien asuntojen] asuntokanta, joskin pääkaupunkiseudun ulkopuolella se on jo normalisoitunut", YIT:n toimitusjohtaja Heikki Vuorenmaa sanoo. Syynä kaupankäynnin nihkeyteen ei ole pelkästään kuluttajien varovaisuus. ”Asuntorakentamisen kokonaisvolyymissa on erilaisia tuotteita. Erityisryhmille – esimerkiksi opiskelijoille – rakennettavasta tuetusta asumisesta on päätetty leikata rahoitusta vuoden 2026 ja 2027 aikana. Se tulee toden totta vaikuttamaan kappalemääräisiin aloituksiin”, Vuorenmaa muistuttaa. Tilannetta ei myöskään helpota se, että sijoittajat ostavat mieluummin vähän käytettyjä kerrostaloja toisilta, rahaa tarvitsevilta sijoittajilta kuin uusia kerrostaloja rakennusliikkeiltä. Halukkaita myyjiä piisaa likviditeettiongelmaisista rahastoista eläkeuudistukseen mukautuviin eläkeyhtiöihin. Asuntorakentamisesta Baltiassa, Puolassa, Tšekissä ja Slovakiassa tulee tänä vuonna YIT:lle Asuminen Suomea suurempi segmentti liikevaihdolla mitattuna. Tuloksella se oli jo viime vuonna YIT:n suurin ja selvästi kannattavin segmentti. Baltia ja itäisen Keski-Euroopan maat ovat YIT:lle selvä kasvusuunta. Strategian kannalta tarpeettomiin kohteisiin sitoutunutta pääomaa vapautetaan, ja panoksia asetetaan CEE-alueen kasvuun, kuten tonttihankintoihin. Alkuvuonna YIT tuplasi Rakennus- ja Infra-segmenttiensä kasvuvauhtiennusteet. Datakeskukset ovat yksi olennainen selitys tavoitenostoille. Datakeskusprojektit tuovat tyypillisesti työtä molemmille segmenteille. Yhteistyössä: YIT 0:00 Alku 3:15 Asuntojen sijoittajakysyntä 7:47 Asiakassegmentointi 17:31 Maantieteelllisestä organisaatiosta valtakunnalliseen 22:30 Asuminen CEE 35:49 Panokset Itä-Eurooppaan 38:47 Datakeskuksilla tavoitteet uusiksi 1:06:49 Sinappi 1:12:17 Tuomio Heikki Vuorenmaan vierailu Grillillä joulukuussa 2024: https://open.spotify.com/episode/4nAVzHiqESGKHSGjW18QN5?si=l32WB18bQT-_8akFDPgd_A

    1hr 17min
  6. 25 MAR

    #91. Tekoälyn kaksoisvoittaja, Elisan Topi Manner?

    ”Teleoperaattorit yleensä, ja Elisa erityisesti, ovat tekoälyn nettohyötyjien joukossa”, Elisan toimitusjohtaja Topi Manner painottaa. Tekoälyvyöry lisää verkoissa liikkuvan datan määrää. Se tarkoittaa, että kuluttajat ja yritykset tarvitsevat entistä enemmän tietoliikennekapasiteettia niin mobiiliverkoissa kuin kiinteissä verkoissa. ”Olemme siinä mielessä uuden pidemmän kasvuvaiheen kynnyksellä”, Manner sanoo. Elisa tavoittelee strategiakaudellaan keskimäärin vähintään 4 prosentin liikevaihdon kasvua. Viime vuonna siitä jäätiin selvästi. Millä kasvuun päästään konkreettisesti kiinni? Topi Manner nostaa ensimmäiseksi tekijäksi viime vuoden jälkipuoliskolla vallinneen hintakilpailun vaimenemisen ja kilpailutilanteen vakiintumisen sille tasolle, jolle on päästy alkuvuoden aikana. ”Toinen tekijä on se, että pystymme vauhdittamaan kasvua kansainvälisessä ohjelmistobisneksessä. Ohjeistuksen mukaisesti tavoittelemme tänä vuonna yli kymmenen prosentin liikevaihdon kasvua siinä liiketoiminnassa”, hän jatkaa. Kolmanneksi Manner mainitsee kodin digitaaliset palvelut sekä yritysten it- ja kyberturvapalvelut. Niissä kasvu ei absoluuttisina euroina ole järin suurta, mutta suhteellinen kasvu on hyvää. ”Varsinkin jälkimmäisessä olemme tällä hetkellä markkinalla erittäin hyvin positioituneita.” Yhteistyössä: Elisa 0:00 Alku 2:00 Mobiilipalveluiden kilpailutilanne 13:54 Elisa Industriq 30:35 Tekoäly: pitkä kasvuvaihe 47:25 Kannattavuustavoite ja sen saavuttaminen 56:07 Osinko 1:02:20 Sinappi 1:05:30 Tuomio

    1hr 12min

About

Sijoittajan superfoodia! Suomalaista sijoittajaa kiinnostavat vieraat grillattavana keskiviikkoisin.

You Might Also Like