Karon Grilli

Karo Hämäläinen
  • 0,0 (0)
  • ИНВЕСТИЦИИ
  • ЕЖЕНЕДЕЛЬНО

Sijoittajan superfoodia! Suomalaista sijoittajaa kiinnostavat vieraat grillattavana keskiviikkoisin.

  1. -2 ДН.

    # 87. Tulos tuplaksi, Loihteen Samu Konttinen?

    BLC Turvan oston myötä Loihteesta tulee kuin uusi yhtiö. Yrityskauppa kasvattaa Loihteen liikevaihtoa noin puolella, minkä lisäksi yhtiö profiloituu entistä selvemmin turvapalvelujen tarjoajaksi. Loihdetta on tavattu luonnehtia it-palveluyhtiöksi. Uudesta muodostuvasta kokonaisuudesta it-konsultoinnin osuus on vain 15 prosentin luokkaa. Loihde odottaa merkittäviä noin kolmen miljoonan euron kustannussynergioita. Ne täytyy saadakin, jotta kauppa vaikuttaisi Loihteen kannalta mielekkäästi hinnoitellulta. Kolme miljoonaa euroa on kova luku BLC Turvan historialliseen kannattavuuteen suhteutettuna. ”Uskomme, että synergiapotentiaali on hyvin realistisesti mallinnettu ja sen ulosmittaus on kohtuullisen todennäköistä”, Loihteen toimitusjohtaja Samu Konttinen sanoo. Kustannussäästöistä saatava kannattavuuden pareneminen on yksi askel. Toinen on Loihteen palveluiden levittäminen BLC Turvan asiakkaille. ”Ristiinmyyntimahdollisuudet ovat aika merkittäviä. Meidän kokonaisturvallisuustarjoomamme verrattuna BLC:hen on merkittävästi laajempi, kun otetaan mukaan kyberturvaratkaisut, verkkoratkaisut ja niin poispäin. Meillä on BLC:n asiakaskuntaan paljon tarjottavaa, jota BLC:n portfoliosta ei löydy”, Konttinen kertoo. Konttinen laskeskelee, että EBITA-tasolla karkeilla luvuilla laskettuna vanhan Loihteen 5 miljoonaa voisi muuttua synergiaetujen kairaamisen jälkeen 9 miljoonaksi. Ennen kuin kustannussäästöjä ja ristiinmyyntejä saa käyntiin, täytyy kuitenkin odottaa kilpailu- ja kuluttajaviraston päätös. KKV otti kaupan jatkokäsittelyyn. Ratkaisua odotetaan kevään aikana. Samu Konttisen edellinen vierailu Grillillä toukokuussa 2024: https://open.spotify.com/episode/2x4bZ7mJQo0WhNJUdAnEO3 Yhteistyössä: Loihde 0:00 Alku 0:58 KKV:n BLC Turva -kaupan jatkoselvitys 9:40 BLC Turvan kannattavuusparannuspotentiaali 12:36 Ristiinmyyntimahdollisuudet 18:40 Kyberturva, pilvi ja yhteydet -liiketoiminta 21:33 Jatkuvat palvelut 28:40 It-konsultointi (Data, digi ja AI) 37:05 Voisiko it-konsultoinnin myydä? 40:53 Osinko 43:30 Kannattavuus BLC Turva -kaupan jälkeen 49:30 Skaalautuvat palvelut 51:47 Sinappikysymys 55:05 Kortti 58:40 Karon tuomio

    1 ч. 7 мин.

  2. 18 ФЕВР.

    #86. Helsingin kuumin tekoäly-yhtiö, Wärtsilän Hanna-Maria Heikkinen?

    Wärtsilä on Helsingin pörssin kuumin tekoäly-yhtiö: tekoälybuumissa tarvittavista datakeskuksista on tullut moottorivalmistajalle nopeasti tärkeä asiakaskunta. Viime vuonna Wärtsilän Energia-segmentti sai laitetilauksia peräti 66 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Isoja datakeskuksien meneviä kauppoja on päästy kertomaan myös tämän vuoden puolella. Wärtsilän myllyt ovat ainakin aluksi datakeskusten käyttövoimanlähde, ei siis vain säätövoimaratkaisu. ”Perusvoimassa, jota datakeskuksiin tarvitaan, käyttötunnit ovat yleensä erittäin korkeat, ja meidän palveluliiketoiminnan tarve korreloi käyttötuntien kanssa. Eli näissä on erittäin merkittävä palveluliiketoiminnan mahdollisuus pitkällä aikavälillä”, Wärtsilän sijoittajasuhdejohtaja Hanna-Maria Heikkinen kertoo Karon Grillissä. Palveluliiketoiminta on konepajoille kultaa. Siinä katteet ovat yleensä muhkeat, ja luonteeltaan se on tasaisempaa kuin talouden syklien heiluttelema uuslaitemyynti. Energia-segmentin vahvasta kasvusta huolimatta Merenkulku on yhä selvästi Wärtsilän suurin segmentti. Viime vuonna Merenkulku teki 3,5 miljardin liikevaihdon, kun Energian osuus oli 2,0 miljardia euroa. Palvelut tuovat kummassakin segmentissä suuremman osan liikevaihdosta kuin laitemyynti. Siinä missä Merenkulku ja Energia viime vuonna tuottivat suurta riemua, Wärtsilän kolmas raportoitava segmentti Energian varastointi romahti näyttävästi. Kun segmentin tavoite on "matala kaksinumeroinen" orgaaninen kasvu, viime vuonna liikevaihto laski 13 prosenttia. Kun vuoden lopun tilauskanta oli peräti 36 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin, vaikeaa on tänäkin vuonna. "Markkina ei ole kadonnut. Globaalisti akkupohjainen varastointikapasiteetti kasvaa pitkällä aikavälillä. Mutta liberation dayn jälkeiset tullit ovat luoneet voimakkaan shokin, joka on vaikuttanut meidän kilpailukykyymme”, Hanna-Maria Heikkinen sanoo. Yhteistyössä: Wärtsilä0:00 Alku00:25 Mitalikahvit5:17 Datakeskusasiakkuudet14:21 Investointi Vaasaan18:00 Merenkulku / laitteet ja palvelut35:35 Energia / laitteet ja palvelut48:33 Merenkulun ja Energian kannattavuustaso54:44 Energian varastoinnin romahdus1:07:23 Sinappikysymys1:09:41 Viimeisimmät pörssisijoitukset1:16:10 Karon tuomio

    1 ч. 30 мин.

  3. 11 ФЕВР.

    #85. Kuinka sijoitat, Lippo Suominen?

    OP:n päästrategi Lippo Suominen seuraa työkseen maailmantalouden liikkeitä sijoittajan näkökulmasta. Millainen hän itse on sijoittajana? "Osakepoiminta ei ole vahvuuksiani", Suominen myöntää. Osakesijoituksista hyviksi ovat usein osoittautuneet sellaiset pitkään salkussa olleet kohteet, joista "ei ole kuvitellut sen kummempaa" niitä ostaessa. "Olen makromies. -- Annan muiden hoitaa osakevalinnan ja valitsen vain markkinan." Suomisen salkussa rahastot ovat siten hallitsevassa osassa. Vanhastaan salkussa on myös yksittäisiä osakkeita, mutta uudet sijoitukset ovat kohdistuneet rahastoihin ja etf:iin. Lippo Suomisen ensimmäinen osakesijoitus oli Neste, jota hänen isänsä osti hänelle yhtiön listautuessa Helsingin pörssiin marraskuussa 1995. Sittemmin Neste yhdistyi Fortumiin, joka myöhemmin jakautui Fortumiksi ja Nesteksi Oiliksi eli nykyiseksi Nesteeksi. "Sekä paras että huonoin sijoitukseni on Neste", Suominen sanoo. Viimeaikaisista sijoituksista hän nostaa esiin esimerkiksi Intian ja Pohjoismaat.

    38 мин.

  4. 4 ФЕВР.

    #84. Parempaa tuottoa kuin pörssistä, metsäsijoittaja Mika Venho?

    "Metsäsijoittajan nimellistuotto 2000-luvulla on ollut keskimäärin 8,7 prosenttia vuodessa", metsäsijoittaja Mika Venho sanoo. "Pitäisin sitä aika kilpailukykyisenä." Tuollaisilla tuotoilla haastetaan vakavasti osakemarkkinoiden pitkän aikavälin tuottoluvut, mutta sijoittajan ei parane tuudittautua odottamaan vastaavia hintamurskajaisia jatkossa. Kuusi prosenttia voi olla realistisempi keskiarvo-odotus. Keskimääräisen tuoton ympärillä aktiivinen metsäsijoittaja voi kuitenkin parantaa omaa tuottoaan merkittävästikin. Puuta kannattaa myydä silloin, kun sen hinta on syklin hyvässä vaiheessa. Metsänhoitotöiden oikea-aikaisuudella edistetaään puuston laatua ja tukkipuusaantoa – ja niin edelleen. Mika Venho muistuttaa myös ostohetken tärkeydestä. ”Ostohinta ratkaisee tulevat tuotot.” Se ei tarkoita pelkästään oston ajoittamista sellaiseen hetkeen, jolloin metsätilojen hinnat ovat matalalla, vaan myös sitä, että ostaessa pyrkii samaan enemmän kuin mistä maksaa. Venhon mukaan yksi systemaattinen väärinhinnoittelu liittyy siihen, että hinnat tapaavat keskiarvoistua: hyvästä metsästä pyydetään vähemmän kuin pitäisi, huonosta maksetaan enemmän kuin pitäisi. Mika Venho itse vaihtoi osakesijoitukset metsään ja on tehnyt metsäsijoittamisesta itselleen ammatin. Hänen perustamansa Suomen Sijoitusmetsät toimii metsäsijoittajien apuna tilakaupoissa ja pitää yllä hintarekisteriä. Yhtiöryppäästä löytyy myös yhteismetsä ja yhteismetsätilojen kauppapaikka. Jaksossa käsitellään monipuolisesti metsäsijoittamisen lainalaisuuksia ja keinoja altistaa itsensä metsäomaisuusluokan tuotoille. Yhteistyössä: Suomen Sijoitusmetsät Metsänhaltijan Yhteismetsä: https://metsanhaltija.fi/ Suomen Sijoitusmetsät: https://sijoitusmetsat.fi/

    1 ч. 15 мин.

  5. 28 ЯНВ.

    Sijoittamisen psykologia – Laatusijoituskoulu, osa 4

    ”Vaikka analyysi olisi täydellistä, tulokset jäävät helposti saamatta, jos oma käyttäytyminen sotkee sen. Moni tietää teoriassa mitä pitäisi tehdä – mutta ei pysty tekemään sitä käytännössä”, Laatusijoituskoulun yliopettaja Riku Pennanen Sifteristä sanoo. Karon Grillin ja Sifterin yhteisen neliosaisen Laatusijoituskoulun päätösoassa keskustellaan sijoittamisen psykologiasta ja tyypillisistä virheistä, joihin sijoittajat sortuvat. Jos pystyy karsimaan omasta käyttäytymisestään pahimmat virheet, sen luulisi kaiken järjen mukaan olevan helppo tapa parantaa sijoitustuottoja. Arvosijoittamisen isä, nuoren Warren Buffettin idoli Benjamin Graham sanoi, että sijoittajan suurin ongelma ja jopa suurin vihollinen, on sijoittaja itse, siis hänen toimintansa. Yksi tyypillisistä virheistä on hyvän yhtiön myyminen liian aikaisin ja huonoissa yhtiöissä pysyminen liian kauan. Tätä pyrkii taklaamaan klassinen sijoitusohje: ”Katkaise tappiot, anna voittojen juosta” kuuluu klassinen sijoitusohje. ”Vaikka ohje kuulostaa helpolta, sitä on vaikea noudattaa. Tutkimusten mukaan tappio ihmisestä pahemmalta kuin vastaava voitto tuntuu hyvältä. Eli me reagoimme tappioihin emotionaalisesti paljon voimakkaammin kuin voittoihin”, Riku Pennanen sanoo. Laatusijoittajan voisi ajatella olevan suojassa joiltakin yleisiltä sijoitusvirheiltä. Laatusijoittaminen eli laadukkaiden liiketoimintojen ostaminen ja pitkäaikainen omistaminen, on omiaan ohjaamaan huomiota pois osakekurssista, ja juuri osakekurssin muutokset ja markkinatunnelmien heiluminen ovat omiaan aiheuttamaan sijoittajille kalliita käyttäytymisvirheitä. ”Pitkäjänteinen laatusijoittaja ostaa liiketoiminnan tuloksia, ei osakehinnan muutoksia. Kurssien heilunta on väistämätöntä, mutta pitkällä aikavälillä tuloskasvun suunta ratkaisee”, Pennanen muistuttaa. Laatusijoituskoulun oppikirja ja luentomuistiinpanot on ladattavissa maksutta osoitteesta: sifterfund.com/koulu Yhteistyössä: Karon Grilli x Sifter 0:00 Alku 1:35 Suomalaisten suurin sijoitusvirhe 3:33 Markkinan tuotto vs. sijoittajan tuotto 4:46 Myyminen liian aikaisin 16:04 Kallilla ostamisen pelko 26:50 FOMO eli paitsijäämisen pelko 29:47 Hypesyklit 39:05 Lyhyen aikajänteen ajattelu 39:39 Putoaviin puukkoihin tarttuminen 51:44 Jakson yhteenveto

    57 мин.

  6. 21 ЯНВ.

    Tunnusluvut ja analyysi – Laatusijoituskoulu, osa 3

    Liiketoiminnan laadukkuus näkyy yhtiön tunnusluvuissa. Siksi laatuyhtiöitä voi haarukoida tunnuslukujen avulla. Laatusijoituskoulun kolmannessa osassa keskitytään niihin. Kun indeksejä työkseen laativa MSCI määrittelee laatuindeksiensä koostumusta, mittareina ovat toteutunut korkea oman pääoman tuotto, vakaa tuloskasvu vuodesta toiseen ja matala velkaantuneisuus. ”MSCI:n laatuindeksin mittarit kuvaavat laatua eri suunnista: korkea oman pääoman tuotto eli ROE kertoo kannattavuudesta, vakaa tuloskehitys ennustettavuudesta ja matala velkaantuneisuus turvallisuudesta, että laatu ei perustu velkavipuun. Yhdessä ne muodostavat varsin osuvan kokonaisuuden”, Laatusijoituskoulun yliopettaja Riku Pennanen Sifteristä sanoo. Jos Pennasen pitäisi valita kaikista mahdollisista tunnusluvuista yksi laatusijoittajan käyttöön, hän ottaisi sijoitetun pääoman tuoton eli ROICin. Lyhenne tulee englannin kielen sanoista ”return on invested capital”. ”Sijoitetun pääoman tuotto kertoo, kuinka monta senttiä yhtiö tekee vuodessa jokaista liiketoimintaan sidottua euroa kohden. Se lasketaan yksinkertaistettuna jakamalla operatiivinen tulos sillä pääomalla, joka on kiinni bisneksessä – eli omalla pääomalla ja korollisella velalla”, Pennanen taustoittaa. Osakkeiden poimiminen pelkästään tunnuslukujen perusteella ei ole kovin järkevää, sillä yksittäiset seikat ja jopa käytössä olevan data-aineiston virheet voivat heilutella listan järjestystä. Monen muun sijoittajan tapaan myös Sifter käyttää tunnuslukuja seulontaprosessin alkuvaiheessa. Seulonnalla valitaan kiinnostavimmat yhtiöt, joita varsinaisesti ryhdytään analysoimaan. Laatusijoituskoulun oppikirja ja luentomuistiinpanot on ladattavissa maksutta osoitteesta: sifterfund.com/koulu Yhteistyössä: Karon Grilli x Sifter 0:00 Alku ja tärkein tunnusluku 6:54 MSCI:n laatutunnusluvut 8:45 ROA 9:26 ROCE 11:35 Sifterin seulontatunnusluvut 13:06 Bruttokate 16:42 Liiketulos 19:14: ROIC 20:37 Kassavirta 22:54 TSMC esimerkkinä laatuyhtiön tunnusluvuista 25:49 Nettovelka 32:07 Arvostus 40:30 Laadullinen yhtiöanalyysi 42:21 Yritysjohdon laatu 48:02 Jakson yhteenveto

    51 мин.

  7. 14 ЯНВ.

    Vallihauta – Laatusijoituskoulu, osa 2

    Kilpailuetua kutsutaan sijoituskielessä vallihaudaksi, sillä samoin kuin linnaa suojaava vallihauta kilpailuetu suojaa yhtiötä kilpailijoidensa hyökkäyksiltä. Kielikuva toimii myös siinä mielessä, että ihannetapauksessa vallihauta on sekä syvä että leveä eli sekä estävä että kestävä. Karon Grillin ja laatusijoittamiseen erikoistuneen Sifterin Laatusijoituskoulun toisessa osassa käsitellään vallihautaa. Yhtiöillä on useita keinoja hankkia itselleen kilpailuetua. Selvimpiä tilanteita ovat monopolit, mutta monopoliyhtiöihin liittyy usein lainsäädännöllisiä eli poliittisia riskejä. Valtiovalta saattaa esimerkiksi asettaa monopoliyhtiölle korkeimman tuottotason ja rajoittaa siten hinnoittelua. Yksi pehmeältä tuntuva mutta käytännössä toimiva kilpailuetu on kustannusrakenne, joka voi olla seurausta esimerkiksi mittakaavasta, prosessiosaamisesta, sijainnista tai teknologisesta ylivoimasta. ”Yhdysvaltalainen noutotukkuyhtiö Costco on erinomainen esimerkki skaalaeduista kilpailuetuna. Sen koko, ostovoima ja jäsenyyspohjainen malli tukevat toisiaan tavalla, jota kilpailijoiden on vaikea kopioida. Yleisesti ottaen skaalaedut voivat olla erittäin vahva kilpailuetu – mutta vain silloin, kun ne ovat pysyviä ja rakenteellisia, eivät pelkkää suurta kokoa”, Laatusijoituskoulun yliopettaja Riku Pennanen Sifteristä sanoo. Laatusijoituskoulun oppikirja ja luentomuistiinpanot on ladattavissa maksutta osoitteesta:sifterfund.com/koulu Yhteistyössä: Karon Grilli x Sifter 0:00 Alku 3:30 Korkeat alalletulon esteet 8:07 Laaja laitekanta 11:00 Korkeat vaihtokustannukset 16:16 Oppimiskäyrä 19:14 Skaalaedut 22:16 Verkostovaikutukset 24:40 Brändi 42:22 Kilpailuedun kestävyys 46:16 Vallihaudan vahvistaminen

    56 мин.

  8. 7 ЯНВ.

    Mitä on laatusijoittaminen? – Laatusijoituskoulu, osa 1

    Laatusijoittaminen tarkoittaa sijoittamista laadukkaisiin yhtiöihin. Siinä missä tyypillinen arvosijoittaja katsoo ensisijaisesti osakkeen arvostusta, laatusijoittajaa kiinnostaa ennen muuta yhtiön liiketoiminta. Karon Grillin ja laatusijoittamiseen erikoistuneen Sifterin yhteisessä Laatusijoituskoulussa pureudutaan pintaa syvemmälle tähän tutkitusti tuottavaan sijoitustyyliin. Laatusijoituskoulu ilmestyy neljässä osassa tammikuun 2026 aikana. Tässä ensimmäisessä osassa selvitetään, mitä laatusijoittaminen on ja kuinka sijoitusmaailman näkyvät persoonat ovat soveltaneet laatusijoitustyyliä omassa sijoittamisessaan. ”Akateeminen tutkimus osoittaa varsin selvästi, että kannattavat yhtiöt ovat tuottaneet pitkällä aikavälillä keskimääräistä paremmin. Robert Novy-Marxin tutkimus ’Quality – the Other Side of Value’ on yksi vahvimmista näyttöistä tästä”, Laatusijoituskoulun yliopettaja Riku Pennanen Sifteristä sanoo. ”Historiallisesti sijoittajat ovat yliarvioineet kasvun pysyvyyden ja aliarvioineet tasaista, kannattavaa liiketoimintaa. Laatusijoittaminen nojaa juuri tähän havaintoon.” Laatusijoittaminen on pärjännyt erityisen hyvin silloin, kun markkinoilla myrskyää. Vastaavasti euforisina jaksoina, jolloin tarina- ja kasvuosakkeet ovat suosiossa, se on jäänyt jälkeen. Osin tämä selittyy sillä, että laatuyhtiöiden osakekurssit ovat tavanneet heilua vähemmän kuin markkinat yleisesti. ”Laatusijoittaminen ei toimi kaikissa kriiseissä samalla tavalla. Yksittäiset sijoitustyylit voivat jäädä yleisindekseistä jälkeen pitkiäkin aikoja”, Pennanen muistuttaa. Maailman tunnetuin sijoittaja, vuodenvaihteessa Berkshire Hathawayn ruorin seuraajalleen jättänyt Warren Buffett aloitti uransa kovan linjan arvosijoittajana, mutta tutustuttuaan Charlie Mungeriin hän ymmärsi liiketoiminnan laadun merkityksen. Loppu onkin osakesijoittamisen historiaa. Laatusijoittajaksi Buffett asemoituu usein toistetulla lausahduksellaan, jonka mukaan on parempi ostaa erinomaista yhtiötä kohtuullisella hinnalla kuin kohtuullista yhtiötä erinomaisella hinnalla. Laatusijoituskoulun luentomuistiinpanot ja oppikirja Pitkän tähtäimen laatusijoittaminen on ladattavissa maksutta Sifterin sivuilta osoitteesta: sifterfund.com/koulu Yhteistyössä: Karon Grilli x Sifter Warren Buffett: "The Superinvestors of Graham-and-Doddsville":https://business.columbia.edu/insights/chazen-global-insights/superinvestors-graham-and-doddsville0:00 Alku1:25 Mitä on laatusijoittaminen?4:25 MSCI:n laatukriteerit7:47 Akateeminen tutkimus laatusijoittamisesta11:38 Miksi laatusijoittaminen toimii?24:26 Warren Buffett laatusijoittajana31:11 Cliff Asness34:33 Joel Greenblatt36:39 Terry Smith ja Christopher Hohn38:35 Summaus

    41 мин.
См. все (97)

Об этом подкасте

Sijoittajan superfoodia! Suomalaista sijoittajaa kiinnostavat vieraat grillattavana keskiviikkoisin.

Информация

  • Автор
    Karo Hämäläinen
  • Годы выхода
    2023 - 2026
  • Выпуски
    97
  • Ограничения
    Без ненормативной лексики
  • Авторские права
    © Karo Hämäläinen
  • Сайт подкаста
    Karon Grilli

Вам может также понравиться